Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Kaiken kattavaa yhtenäistä tutkimusluetteloa ei valitettavasti löydy. Suomen tieteellisillä kirjastoilla on yhteinen Linda-tietokanta, joka sisältää muun aineiston ohella myös tutkimukset ja tutkielmat.
Tietokannasta voidaan asiasanoilla hakea eri aiheista tehtyjä graduja ja tutkielmia. Linda-tietokanta
vaatii käyttäjatunnuksen ja on maksullinen.
Tieteellisillä kirjastoilla on kullakin myös omat tietokantansa Internetissä, joista voi etsiä myös tutkielmia
( http://www.lib.helsinki.fi/tilke ). Samoin eri yliopistojen kotisivuilla on mahdollisia tutkimusluetteloita
( http://www.helsinki.fi/linkit/suomi-yliopistot.html ). Esim. Helsingin yliopiston sivu:
( http://www.helsinki.fi/tutkimus/linkit1.html ) tai Tampereen yliopiston sivu: ( http://…
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi
Anna-Liisa Haakanan Ykköstyttö-kirjaan perustuvasta elokuvasta ei löydy tietoja. Sen sijaan Haakana käsikirjoitti Raili Ruston ohjaaman ja Yleisradion tuottaman tv-elokuvan Tunturin takana, joka esitettiin Ylen TV 1:ssä 12.2.1989.
Maria Gripen nuortenkirja Agnes Cecilia: en sällsam historia on suomennettu nimellä Vieras aikojen takaa (suom. Eila Kivikkaho, 1983). Kirjasta on tehty elokuva, jolla on sama nimi kuin alkukielisellä kirjallakin. Anders Grönrosin vuonna 1991 ohjaama elokuva esitettiin Suomessa 8.2.1996 nimellä Agnes Cecilia. Elokuva oli SVT Draman, Svensk Filminstitutenin ja Svensk Filmindustrin yhteistuotantoa.
Kumpaakaa elokuvaa ei valitettavasti ole saatavana tallenteena. Mikäli haluaisit nähdä…
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish…
Kyseinen runo on Otto Mannisen runo Rauhanmies ja se löytyy useista kirjoista:
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,1992
Runo on vapaa (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, 1996)
Suomen runotar 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Mirjam Polkunen ja Satu Marttila, 1990)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila)
Manninen, Otto: Runot (useita painoksia)
Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, 1979)
Runo on myös kokonaisuudessaan luettavissa tuolta:
http://kotiuskontoisanmaa.fi/rauhanmies-kotimaasta/
Pienen etsinnän jälkeen olemme tulleet siihen tulokseen että sinulla on puutarhassasi isopirkon toukka (Anatis ocellata). Lisätietoa löytyy mm. https://www.otokkatieto.fi/species?id=663
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Kysymykseen ei uskalla antaa ihan varmaa vastausta näkemättä runon käsikirjoitusta tai vanhinta kokoelmaa, jossa runo on ilmestynyt (Hellén: Lasten runoja, 1898). Runoja toimitetaan jonkin verran uusia kokoelmia tehtäessä ja joskus säveltämisen yhteydessä runoa muokataan.
Tampereen kaupunginkirjastossa olevassa Immi Hellénin Lasten runokirjassa vuodelta 1930 (kust. Valistus)tämä runo "Enkeli ohjaa" esiintyy seuraavanlaisena:
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.
Hänt´ihana enkeli
kotihin vie.
Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.
On pimeä korpi
ja kivinen tie,
ja usein se käytävä
liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen
langeta vois,
jos käsi ei enkelin
kädessä ois.
Ja syntikin mustia
verkkoja vaan
on laajalle…
Kirja löytyy Lieksan kirjastosta. Tekemällä kaukolainan voit mahdollisesti saada sen tilattua kotikirjastoosi.
Kirjaa on myös mahdollista ostaa netitse TitiTyy verkkolankakaupan kautta
http://www.titityy.fi/fi/tuotteet/kirjat/haapsalu-shawl
Suomennoksesta en osaa sanoa.
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser…
Kyseinen teos ei valitettavasti kuulu RATAMO-kirjastojen kokoelmiin, mutta sitä löytyy useammastakin maakuntakirjastosta, joista se on mahdollista pyytää kaukolainaksi Riihimäen kirjastoon.
