Vaski-kirjastoista löytyy näitä kaikkia, ks. linkit alla.
Carole King
Carly Simon
Elä ja anna toisten kuolla (Live and let die)
Ei aina käy niin kuin haaveillaan (You only live twice)
Ilmaan noussut oon (All time high)
Lisätietoa Bond-tunnareista: https://www.kaleva.fi/007-ja-lupa-musisoida/2475152
En onnistunut löytämään nimeä kyseiselle tanssityylille. Babylon Berlin -sarjan omilla sivuilla tietoa ei ole eikä sellaisesta ole mainintaa edes Caitlin Shawn sinänsä perusteellisessa tutkielmassa To the Truth, to the Light: Genericity and Historicity in Babylon Berlin (2022). Shaw kyllä kiinnittää huomiota siihen, että sarja ei pyri historialliseen autenttisuuteen vaan heijastaa yleisluontoisen historian avulla nykypäivää ja jättää tilaa mielikuvitukselle. Kenties tanssikuvioissa ja koreografioissa on otettu taiteellinen vapaus eikä tanssityyli edusta puhtaasti mitään tiettyä tunnettua tyyliä.
Tai olisiko lukijoissamme tanssintuntijoita?
Lähteet:
Babylon Berlin. https://babylon-berlin.com/en/. (Katsottu 31.7.…
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannan mukaan voit kuunnella "Radio Suomen Ilta: Olli Haapakangas" -ohjelman jaksoja asiakaspisteissä. Kuunneltavissa on sarjan ohjelmia 19.12.2022 saakka. Kuunneltavissa ovat vain Yle Radio Suomi -kanavan lähetyksistä tallennettu tiedostot.
Listan asiakaspisteistä löydät alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita…
Sanonnan taustalla saattaa olla ajatus vähään tyytymisestä tai ongelmattomasta mukautumisesta uusiin olosuhteisiin. Olisi helppo kuvitella sitä käytetyn evakkomatkan raskasta tunnelmaa keventämässä. Niin kuin Liisa Ahokkaan tutkimus Evakkomatkalla : karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Turun yliopisto, 2009) vastaansanomattomasti osoittaa, huumori oli jaksamisen kannalta evakoille ensiarvoisen tärkeä asia.Vaikka sanonta ehkä onkin ollut sovellettavissa evakuointitapahtumiin ja niihin liittyviin kokemuksiin, sinänsä se ei niihin liity, vaan on paljon vanhempaa perua. Se on mukana – monena varianttina – vuonna 1910 julkaistussa Anshelm Koskenjaakon laajaan tausta-aineistoon perustuvassa seikkaperäisessä…
Kansalliarkiston Astia-tietokannasta löytyy viitteitä Jalkaväkirykmentti 53:n miehistöluetteloista.Arkistoyksikkö T-11198 12 Henkilöluettelovihko (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania15 Kaatumis- ja katoamisilmoitukset, miehistöluettelot ja varuskortit (1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 11. komppania25 Miehistöluettelovihko(1944-1944) Jalkaväkirykmentti 53, 12. komppania29 Tuntolevykortit ja -luettelot (ajallinen kattavuus ei tiedossa) 12. komppania ja 3. konekiväärikomppaniaLisäksi löytyy Jr 53, Esikuntakomppanian arkistostaT-11201 (1942-1944)24 Vahvuus- ja tappioilmoitukset sekä muut asiakirjat (1944-1944) Sisältää myös miehistöluetteloita, poistoanomuksia, sotilasostokorttiluetteloita, kuormastovälineilmoituksia,…
Mats Winqvistin laulu Pakkasasteita alkaa sanoilla Painui mittari nollaan. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Eila Kivikk'aho.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4828448
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Hei,
Oletkin ilmeisesti saanut jo vastauksen Helsingin kaupunginarkistolta. Tässä kuitenkin varmuuden vuoksi saamani vastaus:
Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Helsingin kaupunginarkistossa säilytetään yhdistyksen arkistoa. Ainakaan heidän 1960- luvun toimintakertomuksissa ei ollut mitään mainintaa Karjalohjan kesäsiirtolasta
Kirjastonhoitaja ei ole esineiden tunnistamisessa ammattilainen. Mielestäni valaisin muistuttaa eniten Arisuo Oy:n Aris "Polaris" -valaisinta, mutta verkosta löytyneissä kuvissa kiinnitystapa on vähän erilainen. Suosittelen kysymään asiaa esimerkiksi jostain antiikkiliikkeestä tai Designmuseosta. Esimerkiksi Hagelstam & co. arvioi esineitä myös sähköpostitse.
Lisätietoja
Hagelstam & Co | Yhteystiedot
Designmuseo Museo palvelee (designmuseum.fi)
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että…
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen…
Näyttäisi siltä, että Suomessa on saatavissa vain Kuopion varastokirjaston kappale:
Tahan, Malba: The man who counted: a mathematical adventures. Canongate Press 1995. Voit pyytää sen sieltä kaukolainaksi tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm tai tietysti myös lähimmän kirjastosi kautta.
Malba Tahan on brasilialaisen Júlio César de Mello e Souzan (1895 - 1974) salanimi. Portugalinkielisen alkuteoksen nimi on O Homem que Calculava
http://athena.mat.ufrgs.br/~portosil/malba.html
Teos on käännetty usealle kielelle, englanninkielisenä sitä on myynnissä esim. Amazon –verkkokirjakaupassa http.//www.amazon.com
Jos haluat ehdottaa kirjaa hankittavaksi Helsingin kaupunginkirjastoon, voit tehdä sen tällä lomakkeella: http://…
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Aivan Viipurin pamauksen ajalta olevaa karttakuvaa Viipurin linnoituksesta ei löytynyt, mutta kapteeni N. Granbergin vuonna 1940 piirtämä rekonstruktio, joka kuvaa Viipuria noin v. 1550 on kirjoissa Teperi, Jouko : Viipurin pamaus, 1992 ja Viipurin linna, 1976. Jälkimmäisessä kirjassa on sanallisesti selitetty, miten Knut Possen puolustama Viipuri poikkesi piirroksesta.
Ramppi palaa –teoksen on toimittanut Kirjailijakeskuken työryhmä ja se sisältää useiden eri kirjailijoiden näytelmiä:
Ramppi palaa : suomalaisia näytelmiä 1974-1981
Julkaistu: Helsingissä : Otava , 1983
Ulkoasu: 381 s. ; 23 cm
Sisältö:
Perhe / Claes Andersson ;
Leijonalla ratsastava pawiaani / Henri Kapulainen ; Casablancan koirat / Christer Kihlman ;
Särjetty viulu / Pirkko Kurikka ;
Gracchuskan pojat / Jussi Kylätasku ;
Maailman laidalla / Pirkko Saisio ;
Wiipurin nopeat / Lauri Sipari
Huomautus: Toim. Kirjailijakeskuksen työryhmä
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-1-07322-2 (sid.)
