Suomessa kirjastojen kaukolainaus tapahtuu aina kirjastojen välisenä toimena eli asiakas ei voi suoraan tehdä tilauksia siitä kirjastosta, missä kirja on. Mene siis asioimaan siihen kirjastoon, josta haluat kaukolainasi noutaa ja pyydä siellä kaukolainan tekemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, eli täysi Photoshop, ei suppeampaa Elementsiä. Lightroomia ei valitettavasti ole.
Kasvatustieteelliseen aineistoon erikoistunut tietokanta on ERIC, josta löytyy ilmaisversio alla olevasta linkistä. ERIC on englanninkielinen ja haut on siksi tehtävä englannin kielellä. ERIC sisältää Kasvatustieteellisiä kirjallisuusviitteitä 1960-luvulta lähtien.
http://eric.ed.gov/
Suomenkielinen, vapaasti käytettävä verkkoaineisto on esim. ARTO, joka on kotimainen artikkeleiden viitetietokanta ja sisältää artikkeleita monelta tieteenalalta, myös kasvatustieteestä. ARTO:sta voi tehdä hakuja esim. alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Verkkoaineiston hakuun kannattaa kysyä neuvoa myös oman ammattikorkeakoulun kirjastosta. Esim. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jolla on alueyksiköt pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Kauniainen,…
Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
1. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain kaksi kirjaa, joissa asiaa on käsitelty perusteellisesti: Ratsastusterapia, 2011 ja Karvaterapiaa : eläinavusteinen työskentely Suomessa, 2013. Asiaa sivutaan myös seuraavassa: Salovuori, Tuomo: Luonto kuntoutumisen tukena, 2014
Seuraavat kirjat eivät kuulu Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta niistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Salmela, Jari.Viidakkoportaat : eläinavusteisen valmentajan opas, 2013 ja Broman, Monica: Nytta och nöje med hunden : din blivande terapihund, 2014
Lapin yliopiston kirjaston kokoelmissa on useampi tutkimus aiheesta. Niitä voi tilata kauko-lainaksi ja joukossa on myös pari verkkojulkaisua.Tästä pääsee Lapin yliopiston kirjaston tietokantaan: https…
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Hei!
Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry on yhteistyössä Kuopion kaupunginkirjaston kanssa järjestänyt atk-opastusta seniori-ikäisille. Savonetin pitämät maksuttomat opastukset on pidetty pääkirjaston atk-luokassa, Maaherrankatu 12. Nyt on meneillään kesätauko.
Savonetti ilmoittaa opastuksistaan omalla nettisivullaan. Ne löytyvät täältä: https://sites.google.com/site/savonettiry/tuutorointipaikat
Kuopion kansalaisopisto järjestää myös atk-opetusta. Kurssitarjonta ja ilmoittautuminen löytyvät täältä: http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kurssihaku+ja+ilmoittautuminen/
Kirjasto 10:ssä Helsingin keskustassa on äänieristetty soittohuone, jossa voi myös laulaa. Huoneessa on käytössä Yamaha Clavinova digitaalipiano. Soittohuoneen voi varata netissä osoitteessa https://varaamo.hel.fi/ tai suoraan kirjastosta numerosta (09) 310 85000.
Töölön kirjaston soittohuoneessa on sähköpiano, joka on käytettävissä kuulokkeiden kanssa. Huone ei siis sovellu laulamiseen.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Soittohuone
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli…
Stingin Desert Rose -kappaleella hyödynnetään rai-musiikkia. Sting laulaa kappaleella yhdessä algerialaisen rai-musiikin laulajan Cheb Mamin kanssa. Rai on Algeriassa ja Itä-Marokossa 1900-luvun alkupuolella kehittynyttä kansanmusiikkia, joka on alunperin kehittynyt arabialaisesta perinnemusiikista. Mm. alla olevista linkeistä lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rai_(musiikki)
https://www.thoughtco.com/rai-music-basics-3553100
Suomeksi ja englanniksi musiikkia kutsutaan nimellä rai, arabiaksi راي
Arabialaisesta musiikista yleensä on alla lyhyt Wikipedia-katsaus:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialainen_musiikki
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
Digiprinttaus ei kirjastoissa vielä onnistu.
Espoon kirjaston pajoissa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
voi käyttää vinyylileikkuria, jolla saa tehtyä yksivärisiä kuvia kankaalle. Kuvat voivat olla itse piirrettyjä tai googlen kuvahaun tuloksia.
Digiprinttejä tekeviä yrityksiä kyllä löytyy ainakin haulla "valokuva tyynyliinaan". esim. SmartPhoto https://www.smartphoto.fi/kuvalahjat/tyyny?gclid=EAIaIQobChMIw7qr4dv53QIVU6qaCh2WOg6qEAAYASAAEgKYVPD_BwE
Etsimäsi satu on nimeltään Kakku kieriväinen, joka on julkaistu myös erillisenä kuvakirjana teoksessa Kakku kieriväinen: kansansatu (G. Forsström'in kuvittama, 1945). Satuun sisältyy myös runomuotoisia osia.
Satu Kakku kieriväinen sisältyy myös teokseen Arvid Lydecken: Metsän satuja (1937).
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/…
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön…
