Kappale "Kun", jonka alkuperäinen nimi on "Du", sisältyy nuotteihin "Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät" (F-Kustannus, 2011), "Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat" (F-Kustannus, 2005) ja "Sanojen takana Juha Vainio : 80 Juha Vainion laulua" (Warner/Chappell Music Finland, 1998). Kaikissa näissä nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Ruotsinkielisin sanoin laulu sisältyy myös nuottiin Zetterlund, Monica: "Monica Z : sångbok : 69 sånger inspelade med Monica Zetterlund" (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1997).
Laulu alkaa: "Kun sua katselen, tunnen kutsun kuumeisen". Laulun on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäiset sanat on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion.
Kyllä onnistuu, mikäli kyseinen kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin kuten Masku kuuluu. Voit tehdä varauksen Vaskissa https://vaski.finna.fi/ ja valita noutopaikaksi Turun pääkirjaston.
Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta.
Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman…
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
"Feliks onnellinen" on käännetty englanniksi nimellä "The tongue of fire". Kirja ilmestyi Lontoossa Putnamin kustantamana v. 1959. Kääntäjä oli nimeltään Alan Blair.
Kirjaa on Pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla enää Pasilan kirjaston varastossa eli Helsingin keskusvarastossa. Se näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä.
Jos korttiisi on liitetty tunnusluku = pin-koodi, voit tehdä varauksen suoraan osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään Kalevaa sekä mikrofilmillä että paperimuodossa. 1950-luvun Kalevat löytyvät. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi muihin kirjastoihin.
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Kun etsii asiasanalla "vaihtoehtohistoria" kirjaston tietokannasta löytyy pari tähän asiaan liittyvää kaunokirjallista teosta, esim, Philip K. Dick: Oraakkelin kirja sekä Robert Harris: Kolmannen valtakunnan salaisuus. Tietokirjojen puolella löytyy Entäs jos... lisää vaihtoehtoista Suomen historiaa.
Nykyisin yleisen tapa etsiä "nuoruuden ystäviä" on Facebook. Sieltä voi tietysti etsiä tuntemiaan ihmisiä nimellä. Ainakin, jos olet viettänyt nuoruutesi suhteellisen pienellä paikkakunnalla, voit yrittää etsiä tuttujasi paikkakuntakohtaisista ryhmistä. Kyselemällä voit löytää myös nimensä vaihtaneita tuttujasi. Myös joidenkin koulujen entisille oppilaille on perustettu Facebook ryhmiä. Esimerkiksi Helsingin I Normaalikoulun oppilaille.
Kaupunginkirjaston HelMet tietokannasta löytyy miesten pukujen historiasta useampikin kirja, mutta kaavoja niissä ei ole. Tuon ajan pukumuotia löytyy esim. seuraavista kirjoista Terttu Pykälä: Historiallinen teatteripuku, Arja-Liisa Kuitunen: Länsimaisen muodin historia, Riitta Pylkkänen: Barokin pukumuoti Suomessa , Aileen Ribeiro: The art of dress; fashion in England and France 1750-1820 ja John Peacock:Länsimainen puku antiikista nykyaikaan. Kaavoja on mahdollisesti Ildiko Lehtisen kirjassa Rahwaan puku.
Yliopiston tietakanta Melindasta löytyi mm. Janet Arnoldin kirja The cut and contruction for men and women 1560-1620.
Historiallisten pukujen kaavoja voisi kysellä Teatterimuseon ja Taideteollisten kirjastosta.
http://haku.helmet.fi/…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneelta Svetlana Aleksijevitšilta on suomennettu kaksi teosta. Teokset ovat Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu - ne ženskoje litso, suom. Robert Kolomainen, 1988) ja Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva. Hronkia buduštšego, suom. Marja-Leena Jaakkola, 2000). Molemmat teokset kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin, mutta niistä on jo nyt varausjonot.
Venäjäksi HelMet-kirjastoissa on lainattavissa neljä Svetlana Aleksijevitšin teosta, jotka löytyvät HelMet-luettelosta kirjailijan nimellä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Jean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarja
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
6. Maalattujen luolien maa (2011)
Suluissa on ensimmäisen suomenkielisen painoksen ilmestymisvuosi. Kaikista osista on useampia painoksia eri vuosilta.
Valitettavasti etsimäänne äänitettä Vastamäki, Jorma: Ralleja vastamäeltä ei löydy lainattavaksi mistään Suomen kirjastoista.
Äänitteillä Poliitikot porskuttaa (1995) ja Ralleja vastamäeltä on viisi samaa kappaletta. Poliitikot porskuttaa kuuluu Lastu-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tilata sen sieltä kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta. Jos teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä itse kaukopalvelupyynnön alla olevalla lomakkeella. Kaukopalveluhinnasto löytyy samasta linkistä.
Äänitteeltä Café Veijon Baari : suomalaista alkuvoimaa : undergroundiskelmiä 1980-2000-luvuilta on kuultavissa Jorma Vastamäen kappale Juodaan viinaa vaan. Tämä äänite on lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
https://finna.fi
http://monihaku.…
Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jos olet tallentanut tietojasi etukäteen kirjaston asiakasrekisteriin alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella, voit käydä hakemassa kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Lomakkeen täyttäminen etukäteen nopeuttaa kirjastokortin saamista. Ota voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukaan. Jos kirjastokorttia ei ole haettu kolmen kuukauden kuluessa lomakkeen täyttämisestä, tiedot poistetaan.
Ensimmäinen kortti on ilmainen. Kadonneen kortin tilalle tehdystä kortista veloitetaan. Uusi aikuisten kortti maksaa kolme euroa ja lasten kortti kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
http://www.helmet.fi/fi-FI
