Vaikka lukemistutkimuksia on Suomessa tehty runsaasti, ei kysyjän haluamaa tilastoa ainakaan pikaisella tutkimuksella löydy. Suomalaisesta kirjallisuudesta sen sijaan on tehty laaja tutkimus: Niemi, Suomalaisten suosikkikirjat (1997). Useimmat tutkimukset lukuharrastuksista ja vapaa-ajan vietosta kertovat vain esim. mielikirjojen lajityypeistä. Kuitenkin Pirkko Saarisen kirjassa Peruskoululaiset lukijoina kerrotaan 80-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa Burroughs sijoittuu kolmanneksi ylivoimaisesti suosituimpien kirjailijoiden joukossa 11-12 v. poikien keskuudessa. Myös vielä 90-luvun alussa Saarisen ja Korkiakangaan kirjassa Ihanaa vai pitkäveteistä -Lukeminen nuorten harrastuksena, Burroughs ja Tarzan on suosituimpien joukossa 11-12 v…
McGraw-Hill: Encyclopedia of science & technology: - Spectroscopy
Tähtitieteen perusteet: - Tähtien spektrit
Tiedon värikäs maailma: - Spektrokemia
Graham-Smith, Francis & Lovell, Bernard: Pathways to the universe: - The electromagnetic spectrum
lastenkirja: Eckerman, Pelle: Kurkistuskaappi
internetissä
http://edtech.oulu.fi/nofnet_portfoliot/ratol/lhyvari/spektri.htm
http://www.Britannica.com hakusanalla spectrum
sisältävät myös värikuvia spektreistä.
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta…
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Jonna Tervomaan uusi levy "Halo" on tullut kauppoihin 16.4.2004 eli vajaa viikko sitten. Sitä, onko levyä tilattu lähikirjastoosi, sinun kannattaa kysyä suoraan sieltä. Tässä on linkki Jonna Tervomaan kotisivulle:
http://www.jonnatervomaa.com/
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Kyse näyttäisi olevan vain yksinkertaisesti siitä, että levy on niin uusi että se ei ole vielä fyysisesti saapunut kirjastoihin, joten varausta ei vielä pysty tekemään. Sen huomaa siitä, että sijaintitietoja ei ole näkyvissä. Koska teos on kuitenkin jo viety rekisteriin, on todennäköistä, että se tulee kirjastoihinkin ihan lähiaikoina, joten kannattaa seurata Helmetistä tilannetta. Voit varata levyn heti kun se näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa.
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista…
Kyseessä voisi olla kiinalainen kirjailija Qiu Xiaolong, joka asuu Yhdysvalloissa ja kirjoittaa Kiinaan sijoittuvia dekkareita, joiden päähenkilönä on ylikomisario Cao Chen. Qiulta on käännetty suomeksi seitsemän kirjaa : Punaisen sankarittaren kuolema (2005), Punaisen merkin tanssija (2006), Musta sydän (2007), Kahden kaupungin tarina (2008), Punapukuiset naiset (2009), Tapaus Mao (2010) ja Kuolemanjärvi (2013).Lisää Qiusta Dekkarinetissä http://www.tornio.fi/index.php?p=QiuXiaolong .
Missä tahansa Helsingin kaupunginkirjastossa voi kirjoittaa ja tallentaa tekstiä .rtf-muotoon. Tämä on mahdollista Word-tekstinkäsittelyohjelmassa ja se on valmiina asiakastietokoneissamme.
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Esitit kysymyksesi Suomen yleisten kirjastojen tietopalveluun. Me täällä kirjastossa voimme opastaa mistä ja miten etsit tietoa jostain aiheesta. Esimerkiksi rippikoulua käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastojen aineistotietokannoista sanalla rippikoulu, mutta ehkä kätevin ja hyödyllisin tiedonlähde on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivut http://www.evl.fi/ > WWW-palveluja > rippikoulut. Sen sijaan siihen miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa jonkin yksittäisen seurakunnan nuorisotyöhön meillä ei ole vastauksia. Saadaksesi sen selville sinun tulee kääntyä Lohjan seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavien henkilöiden puoleen. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.kolumbus.fi/lohjan.seurakunta/ .
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Kirjallisuuden kentältä löytyy monenlaisia fiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja on asianajaja tai lakimies. Jännityskirjallisuuden saralta tulee heti mieleen John Grisham, jonka suosituissa romaaneissa liikutaan amerikkalaisen oikeusjärjestelmän sokkeloissa; Grishamin teoksissa on tosin useimmiten kaikkitietävä kertoja, mutta ainakin Laiton lakimies (Rogue Lawyer, 2015) on kerrottu päähenkilön näkökulmasta. Grisham on itse aiemmin työskennellyt asianajajana -- samoin kuin ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus, joka novellikokoelmassaan Ainakin äiti yritti (Mamma försökte, 2012) hyödyntää myös asianajajahahmoja kertojina. Kolmantena juristi-kirjailijana mainittakoon saksalainen Ferdinand von Schirach, jonka…
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi
