Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Oliskohan kyseessä ruotsalaisen P. C. Jersildin teos Sielun silmin (En levand själ), joka ilmestyi suomeksi Irmeli Järnefeltin suomentamana vuonna 1981? Voit lukea kuvaukset teoksesta alla olevista linkeistä ja linkeissä on myös kuva kirjan kannesta.
Teos näyttäisi kuuluvan oman kirjastoverkkosi kokoelmiin. Voit tarkistaa sen saatavuuden verkkokirjastostasi.
https://www.risingshadow.fi/library/book/957-sielun-silmin
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1286#.Wi53eE32R9A
http://lastukirjastot.fi/start
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin.
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/
http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/
Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918
Hakupalvelu Finnan…
Verohallinnosta vastattiin, että näiden tietojen perusteella vero maksetaan koko kauppahinnasta, johon sisältyy myös pantti- ja haltijavelkakirjat, eli tässä tapauksessa vero maksettaisiin tuosta 80 000 eurosta. Jos kyse on kiinteistöstä, vero on 4 prosenttia.
Lisätietoa: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/varainsiirtovero/n%C3%A4in-hoidat-varainsiirtoveron/
Tapauskohtaisesti kannattaa olla yhteyksissä suoraan verohallintoon. https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kysyin asiaa tutulta ompelijalta, ja hänen mukaansa tämän tyyppiselle, käsien lämmittelyyn tarkoitetulle taskulle ei ole varsinaisesti omaa termiään. Ompelutekniikan kannalta kyseessä on "tasku sauman yhteydessä" ja taskua voisi kuvata myös ilmaisulla "saumaan upotettu rintatasku". Verkkokaupoissa myytävien takkien yhteydessä taskutyypistä tunnutaan puhuvan myös rintataskuna ja käsitaskuna, mutta nämä käsitteet voivat olla harhaanjohtavia ilman kuvaa takista.
Armas Ruotsalaisen teoksen Nuoren äidin kirja (1948, 9. uud. p.) mukaan vauvoilla on käytetty 1940-luvulla alusriepua. "Edullista on tehdä alusrievut pehmoisiksi kuluneesta, vanhasta liina- tai pumpulikankaasta, sillä semmoinen ei paina pienokaisen ihoa, kuten uusi ja vielä kankeahko kangas."
Kehdoissa on käytetty ennen vanhaan myös kosteutta imeviä lampaantaljoja ja olkia ja kehdon pohjassa on ollut reikiä tai kouru, joista pissa on päässyt valumaan pois.
Ensimmäiset kertavaipat kehitettiin 1940-luvulla. Tarve kangasvaippojen korvaamiselle muilla materiaaleilla juontui siitä, että sota-aikana puuvillalle oli tärkeämpää käyttöä. Ruotsissa kehitettiin 1940-luvun alussa kreppiselluloosaa oleva tyyny, jota käytettiin muovihousujen sisällä.…
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.…
Pave Maijasen Lähtisitkö-kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 16 ja Suuri pop-toivelaulukirja 2. Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Pave Maijanen Lähtisitkö. Rajaa saamasi hakutulos nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon".…
Mitään yleispätevää niksiä ei ole.
Voi kokeilla pehmeällä pyyhekumilla hankaamista.
Hieman ronskimpia kenoja ovat varovainen kostutus hintalapun kohdalta tai hiustenkuivaajalla kuivaaminen.
Lisäksi tarvitaan kohtuullisen pitkät kynnet, joilla lapun voi varovasti ja vähän kerrassaan rapsuttaa irti.
Joskus voi olla turvallisinta liimata toinen tarra hinnan päälle.
Ylen uutisissa ongelmaa on pohdittu 16.12.2009
Vuonna 1939 kesäkuun 6. päivä on ollut tiistai. Asia selviää esim. Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta, jonne on skannattu Yliopiston almanakan vanhojen vuosikertojen kalenteriosuuksia.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Kymmenisen tsekkiläistä kirjaa, jotka löytyvät Helmet-kokoelmista. Listalla on erityyppisiä kaunokirjoja, joista osa on hyvin tunnettuja, osa vieraampia. Jotkut teoksista ovat keveitä ja toiset taas käsittelevät raskaita aiheita. Teoksista on merkitty listaan uusin painos, mutta vanhempiakin painoksia löytyy ja joitakin myös eri kääntäjien kääntäminä. Samoilta tekijöiltä löytyy myös muita kirjoja Helmet-kokoelmista.
Alexandra Berková: Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994
Karel Čapek: Puutarhurin vuosi, 2015
Jaroslav Hašek: Kunnon sotamies Švejk maailmansodassa, 2013
Bohumil Hrabal: Liian meluisa yksinäisyys, 2008
Franz Kafka: Mies joka katosi, 2012
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys, 2022
Arnošt Lustig: Rukous Katarzyna…
Solifer, viralliselta nimeltään SoliferPolar Ab, on suomalainen merkki, jonka alla valmistetaan mopojen lisäksi polkupyöriä, matkailuvaunuja ja veneitä. Mopoja valmistetaan edelleen mutta tuotanto on siirretty Kiinaan.
Mopojen suurin sallittu nopeus on 45 km/h
Valitettavasti kirjastojen tulostimet taipuvat vain A4 ja A3 kokoihin. Värillisyys kyllä onnistuu.Kirjastojen tulostimet ovat verkkotulostimia, joten paksumman paperin vaihto niihin tulostajien välissä on vaikeaa.Onneksi pääkaupunkiseudulla on monia hyviä tulostuspalveluita. Linkki hakutulokseen.
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Darwinin elämää ja työtä käsitteleviä englanninkielisiä kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista monta, sen sijaan venäjänkielisiä ei löytynyt. Venäjänkielisiä, haluttuja teoksia ei löytynyt helposti myöskään korkeakoulujen aineistotietokannasta. Englanninkielisiä, pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyviä kirjoja ovat mm. Bragg, Melvyn:On giants' shoulders 1998 ; Evolution--society, science 1998 ; Gribbin, John Darwin in 90 minutes 1997 ;
Badcock, Christopher PsychoDarwinism--the new synthesis 1995
