Olikin haasteellinen kysymys...
Selkokirjat ovat tietysti hyviä, mutta niiden aiheet ovat usein joko liian aikavia tai liian lapsellisia.
Löysimme lastenkirjastonhoitajan kanssa muutaman uuden ja kivan, molemmille sukupuolille sopivan kirjan:
Marita Hauhia ja Anne Randen: Emman ja Eetun yllätyslöytö (kirja saatavissa myös Arabia-suomi version)
Maria turtschaninoff:Helsingin alla (fantasia)
Jaana Levola: Heppapoika
eemu Saarinen: Pallosankari Unski (voi olla tytöisäkin hauska)
Aikuisten selkokirjoista voisi Viheliäinen Vihtahousu voisi olla mahdollinen (tosin saattaa olla pelottava. sisältää suomalaisia kummitustarinoita)
Helppolukuisista kirjoista voisi Kahjo kouluni -sarja sopia vielä 12 vuotiaillekin.
Nadja Fendrich: Nuoli urhea…
Voit käyttää kirjaston asiakaspäätteitä omien asiakirjojen tekemiseen ja niiden tallentamiseen muistitikulle kaikissa Espoon kirjastoissa. Oma muistitikkukin on sallittu väline.
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Hei,
Suomessa jaetaan kaksi merkittävää käännöspalkintoa. Mikael Agricola -palkinto (vuodesta 1958) jaetaan ansiokkaasta kaunokirjallisuuden käännöstyöstä ja tietokirjallisuuden puolella vastaava palkinto on J. A. Hollo -palkinto (vuodesta 1991).
Palkinnon saajien listaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Mikael Agricola -palkinto joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._A._Hollon_palkinto
J. A. Hollo -palkinto voidaan myöntää edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Outi…
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat…
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Pentti Tynkkysen säveltämään "Karhu-oopperaan" en löytänyt valmiiksi painettua librettoa, mutta Uolevi Nojosen teksti on saatavissa Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n ylläpitämän Näytelmät.fi-sivuston kautta: https://naytelmat.fi/p/karhu-ooppera . Hinnasto löytyy täältä: https://naytelmat.fi/muuta/hinnasto .
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta.
Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman…
Verkosta löytyy mm. Kuopion yliopiston Liikuntalääketieteen perusteita -kurssin oppimateriaali, osoitteesta http://ffp.uku.fi/intro/oppisivu.htm .
TEENS (http://ffp.uku.fi/teens/ ) on koululaisille ja opiskelijoille sekä esim. opettajien ja kouluterveydenhoitajien työtä tukemaan tarkoitettu Internet-toteutus. Pääpaino on terveystiedossa ja terveyden edistämisessä sekä turvallisuustiedoissa ja -taidoissa.
Internetixin, kaikille avoimen oppimisympäristön, terveystieto-sivut käsittelevät tärkeimpiä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ravintoa, liikuntaa, päihteitä sekä tupakointia. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/terveystieto/
Terveyden edistämisen keskuksen sivulla http://www.health.fi/ on…
Taiteilija Anu Tuominen on julkaissut teoksen Kuvan sijamuotoja. [valokuvat: Petri Anttonen, Jussi Tiainen, Anu Tuominen] Helsinki : Jack-in-the-Box, 2001.
Teos on myös kaupunginkirjaston kokoelmissa, voit katsoa kirjan saatavuutta HelMet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Nils Ferlinin runo Drömmare, dåre sisältyy suomennoskokoelmaan Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit. Se on Ferlinin ensimmäisen kokoelman En dödsdansares visor ja Surkimuksen lauluja -kokoelman toinen runo. Kirjan saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Helmet-tietokannasta löytyy pari suomenkielistä osumaa. Mene sanahakuun ja kirjoita Hamsun Pan ja valitse kieleksi suomi. Näet että Pasilan kirjavarastosta löytyy kaksi vanhaa laitosta suomen kielellä: 1.4 HAMSUN: Pan. Voit soittaa varastoon virka-aikana 09-31085230 ja hakea teoksen itse Pasilasta tai tehdä varauksen osoitteessa www.helmet.fi.
McKinleyn Unimaisemat-kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Se lienee lainattavissa muutaman viikon kuluessa. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) voit seurata tilannetta.
Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Varmaa tietoa Kiven käännyttämisestä näytelmän ensi-illasta en valitettavasti löytänyt. Esko Rahikaisen kirjassa Metsän poika: Aleksis Kiven elämä ( Ajatus Kirjat, 2004) kerrotaan eräästä tapahtumasta Lea näytelmän esityksestä vuonna 1870. Kirjailijan todetaan tuolloin olleen huonossa kunnossa ja hän joutui menemään ” piippuhyllylle”, koska ei kunnostaan johtuen kehdannut mennä permannolle.
Asian voisi tuntea Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, heiltä voisi asiaa kysyä
http://www.finlit.fi/
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1693974__Sesko%20rahikaine…
Souvarit-yhtyeen nuottikokoelma "Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin" - jos tätä nyt tarkoitetaan - löytyy ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kokoelmasta ja on hyllyssä Tapiolan kirjastossa. Sieltä sen saa kaukopalveluna, jos ei ole ihan päivän päälle kiire.
Olisi kuitenkin helpompaa ja luultavasti nopeampaa etsiä sitä tarvittavaa sävelmää, joka voi olla jossain muussakin nuottikokoelmassa. Kysyjää ehkä lähimpänä olevasta suuremmasta kokoelmasta (Forssa) ei juuri tätä kokoelmaa nro 3 löydy (kyllä muita osia), mutta ehkä jokin muu sopiva, joten soitto sinne etsityn kappaleen nimen kera voisi olla järkevä teko (p. 03-4141 5405).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
