Valitettavasti Vaski-verkkokirjasto näytti aiemmin vain sata lainaa eräpäivän mukaan järjestettynä. Nyt vika on kuitenkin korjattu ja kaikki lainat saa näkyviin.
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm.…
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång…
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Kollega muisteli että kyseinen runo löytyisi Elsa Beskowin teoksesta Tonttulan lapset. Teosta näyttäisi löytyvän myös Rovaniemen pääkirjastosta. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lapin kirjaston tietokannasta: https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867) ei ole saatavana kirjastoista äänikirjana.
Välskärin kertomuksia Juhani Ahon suomennoksena on kuultavissa Yle Areenassa Esko Salervon lukemina. Jaksot voi myös ladata omalle laitteella. Äänikirjaan on linkki alla.
Vinkiksi vielä, että Yle Areenassa on kuunneltavissa myös Pekka Lounelan Ylelle dramatisoima ja Väinö Vainion ohjaama 15-osainen kuunnelmasarja Välskärin kertomuksia vuodelta 1974. Kunnelman sivuille pääset alla olevasta linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4163488
https://areena.yle.fi/1-1659330?autoplay=true
https://finna.fi
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Kielitieteellistä selitystä ilmausten käytölle emme löytäneet, mutta Suomen murteiden sanakirjasta (kolmas osa: he-hujuuttaa) löytyy lukuisia sekä yksiköllisiä että monikollisia käyttötapoja ja merkityksiä henki-sanalla. Monikollista hengissä-ilmausta on käytetty myös murteittain tarkoittamaan elossaoloa tai esineestä ehjänä, kunnossa olemista.
Suomenkielisiä kappaleita, jotka mukailevat Battle Hymn of the Republic -kappaleen sävelmää ovat äänitetietokanta Fonon mukaan lisäksi ainakin Sun kloorin kloorin halleluuja (esittäjänä J. Karjalainen), Solidaarisuutta aina (esittäjänä Paleface), Talven tullen (esittäjänä mm. Laulavat Turuset), Nyt Teps - jalkapallo ja Nyt Teps - jääkiekko (esittäjänä kummassakin Seitsemän Seinähullua Veljestä) sekä Pikku Jerryn auto (esittäjänä Pikku Danny ja Rokkipoppoo).
Ruoanlaitossa ja leivonnassa konjakkia käytetään tavallisesti arominantajana. Keittiökonjakiksi kannattaa valita nuori VS- tai VSOP-tisle, sillä nuorten tisleiden hedelmäinen aromi sopii ruoanlaittoon mausteisia XO-konjakkeja paremmin.
Lähde:
Antti Uusitalo, Konjakki
Vuokra-autojen luokittelu tuli käyttöön useissa Suomen kaupungeissa 1920-luvulla. Luokittelulla pyrittiin mm. taksan yksinkertaistamiseen: matkustajamäärästä riippuvan taksan sijasta isoille autoille perustettiin oma I luokka. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Tässä kotimaisia lautapelien julkaisijoita: Tactic, Lautapelit.fi, Tuonela Productions, Peliko. Lautapeliopas-sivustolta löytyy lisää tietoa näistä:
https://www.lautapeliopas.fi/artikkelit/tarkeimmat-lautapelien-julkaisijat/
https://www.lautapeliopas.fi/julkaisijat/peliko/
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Eniten Ouluun sijoittuvia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet löytämieni tietojen mukaan Toni Aho, Ari Paulow, Anja Lampela ja Erkki Tuormaa. Heistä Aho ja Lampela myös asuvat Oulussa. Varsinaisia poliisidekkareita kirjoittavat Paulow, Lampela ja Tuormaa. Alla olevassa listassa ovat myös muut löytämäni Ouluun sijoittuvat jännityskirjat. Pohjoista kirjallisuutta -sivustolla on myös tietoa pohjoiseen sijoittuvista dekkareista.
Aho, Toni: Exitus (2017), Organus (2018), Partus (2021)
Jansson, Eija: Varastettu viattomuus (2008)
Lampela, Anja: Kohtalokas petos (2008), Hyväntekijä (2016)
Paso, Viljo: Sihteerimurha Oulussa (2002)
Paulow, Ari: Jesse Hackman -sarja (ensimmäinen osa Viidakkojuoksu, 2002, sarjassa ilmestynyt 12 osaa)…
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Kannattaa tutkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietokanta, joka löytyy osoitteesta https://fineli.fi/fineli/fi/index Suora linkki elintarvikehakuun on https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet . Voit valita Suodata-kohdasta esim. ruokalajit > Vehnäleivät (tai raaka-aineluokat > Viljat) ja valita Ravintotekijä-kohtaan esim. "kuitu, kokonais-". Sen jälkeen voi vielä lajitella haun tuloksen klikkaamalla painiketta "Vähiten ravintotekijää". Vähiten kuitua sisältävät viljat ja hedelmät löytyvät myös Finelin päävalikosta, Ravintotekijä-otsikon takaa. Valitse siellä taas "Kuitu, kokonais-" ja seuraavaksi "Sisältää vähiten". Voit taas lajitella ja suodattaa näitä valintasi mukaan.
Leivistä löytyy myös tietoa…
