Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa ei ole kirjoja, joissa olisi espanjankielisiä neule- tai käsityöohjeita.
Helsingin Oulunkylän kirjastosta löytyy espanjankielinen kirja, jossa on asiasanana käsityöt. En kuitenkaan osaa sanoa, onko siellä ohjeita. Kirja on tarkoitettu nuorille ja se sisältää muutakin kodinhoitoon liittyvää asiaa:
Para guía chicas : 250 actividades con mis amigas
Moutarde, Colonel, kuv.
978-84-236-9210-1 (nid.)
Oulunkylä
Netistä neuleohjeita sen sijaan löytyy. Käytä hakusanoja tejer tai tricotar. Esim.:
http://www.porcuatrocuartos.com/category/tricotar-tejer-con-lana
http://manualidades.facilisimo.com/tejer-y-tricotar-con-lana
http://www.comotejer.com/tag/instrucciones-para-tejer/
http://www.guiaparatejerbien.com/…
Kirjastot eivät varaa asiakkaille tiettyjä poistettavia kirjoja. Kirjastojen poistomyynneistä tai poistettujen kirjojen poistomyyntikärryistä voit käydä katsomassa, olisiko näitä myynnissä. Emme ota myyntiin kovin huonokuntoisia kirjoja, ja juuri näitä Jääkansan tarina -sarjan kirjoja ei ole kovin monta kappaletta jäljellä kirjastoissa, ne on poistettu huonokuntoisina.
Yksi mahdollisuus on etsiä antikvariaateista, muutamalla eurolla saattaa näistä joitakin saada. Netissä on antikvariaattien yhteishaku, ks. http://www.antikvaari.fi/ ja
http://www.antikvariaatti.net/ .
Osassa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteistä onnistuu diojen skannaaminen kehyksissä. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa se on mahdollista tietyillä skannerikoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyy lista siitä, missä kirjastoissa skannereita on, kun etsit kohdan pudotusvalikosta. Valitettavasti listaan ei ole erikseen merkitty diaskannereita, joten se asia täytyy tarkistaa tietokoneen varaamisen yhteydessä osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi.
Suomessa noudatetaan vuonna 1985 voimaan tullutta Nimilakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694). Lain 12§:n mukaan "Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä." Laki antaa siis yleisen nimisuojan, mutta ei tunne erityistä "suojattujen nimien" ryhmää.
Kysyjän mainitsemaa tapausta ei välttämättä voi arvioida vain nykyisen nimilain perusteella, vaan tulisi tutkia lainsäädäntöä 1930-luvulla tai sitäkin ennen, koska emme voi tietää, milloin tämän "sukuun kuulumattoman" nimi on otettu tai missä se on otettu. Jos nimi on…
Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin…
Suorimmin ja konkreettisimmin kysymys muumien ihosta ja turkista tulee esille Taikatalven ensimmäisessä luvussa (s. 14): "Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin." Tämän kuvauksen perusteella samettipintainen iho on talviunta nukkuvilla muumeilla normaalitila, mutta poikkeustilanteissa - kuten Taikatalvessa osan talvea hereillä viettävällä Muumipeikolla - iholla on kyky muuntua turkiksi. Hieman tulkinnanvarainenhan tämä muumien ihon ja turkin suhde kaiken kaikkiaan on, niin kuin moni muukin asia muumimaailmassa - tai mielikuvitusmaailmoissa ylipäänsä. Ehkä tässä piilee yksi niistä merkittävistä opetuksista, joita näillä…
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy verbi kiehnata, jolla on osittain sama merkitys kuin kiehnäämisellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_56207e0a26aa74b285e….
Kiehnä-sana löytyy, se merkitsee puhdistamattomien jyvien joukossa olevia roskia, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_265183f16c5880a9f4b…
Jos Kiehnanjoki onkin Kiehimäjoki, https://www.kirjastot.fi/kysy/eras-sukuun-kuuluva-oli-syntynyt, sanalle kiehimä löytyy murteiden sanakirjasta merkitys tikkaina käytettävä oksikas puunrunko, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_6639b8b66f8a14546e6….
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Vanhoja lehtiä on arkistoituina Varastokirjastossa https://vaari.finna.fi/Browse/Home Kuopiossa. Voit osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tehdä kaukopalvelutilauksen. Varastokirjastosta tehtävät kaukopalvelutilaukset ovat ilmaisia.
Sumun ja meren rajalla -runo löytyy Nummen kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Se on siinä ensimmäisen sikermän (Lasinen kirja) toisen osion (Kun havahdun) toinen runo. Se sisältyy myös Nummen varhaisimman lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
Hei
"Toinen kuudenikäinen
Palaa kasvot tummuen
Syliin oman äidin alla pommien...
Lapset leikkii pihoillaan, Äidit valvoo omiaan
Vaan jossain perheet kodin jättää saa
Lapsi koskaan tiedä ei
Minne miehet isän vei
Lapsensilmin katsoo lapsi maailmaa…"
Nähdäkseni tämä toinen kuudenikäinen on jossakin konfliktialueella ja isä lienee toisinajattelija, jonka "miehet" vievät. Isän kohtalosta lapsi ei saa koskaan tietää.
Tämähän on totta monissa maissa tänäkin päivänä.
Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo.
Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Suomalainen paikannimikirja
Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
