Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim.…
Kirjavinkkauksen toi Suomeen Marja-Leena Mäkelä. Hän on kouluttanut aktiivisesti kirjavinkkareita ja kirjoittanut aiheesta, mm Kirjavinkkarikirja(3.uud.p. 2003). Hän on edelleen henkilö, jonka puoleen kannattaa kääntyä kirjavinkkausasioissa. (Vuodesta 2005 hän on toiminut lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin läänintaiteilijana Seinäjoella.)
Kirjavinkkareita koulutetaan silloin tällöin mm. lääninhallitusten koulutuksina. Valitettavasti Länsi-Suomen lääninhallituksen järjestämä, kirjastojen henkilöstölle, opettajille, päiväkotien henkilöstölle ja kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille järjestetty "Kirjavinkkausta 20 vuotta" -koulutus on jo ollut,12.2.2009, mutta usein kouluttajana toimivalta Marja-Leena Mäkelältä kuulet tulevista…
Helsingin Sanomien Torsti neuvoo säilyttämään sanomalehden pimeässä ja valolta suojattuna. Lehti kannattaa laittaa suljettuun laatikkoon ja lehden ylä- ja alapuolelle kannattaa laittaa vielä paperi tai pahvi, jonka ph-arvo on 7. Laatikkoa tulisi lisäksi säilyttää kosteudeltaan ja lämmöltään tasaisessa paikassa. Lehteä ei tulisi selailla eikä taitella, sillä taitokset hapertuvat ensimmäisinä eikä lika ole lehdelle hyväksi.
Helsingin Sanomat 23.11.2008
Kalle Päätalon teos "Huonemiehen poika" julkaistiin vuonna 1971. Suuren kysynnän vuoksi kirjasta otettiin Fennica-tietokannan mukaan samana vuonna neljä lisäpainosta ja myöhempinä vuosina monta lisää siten, että 12. painos julkaistiin vuonna 2014. Toisin sanoen vain vuonna 1971 julkaistu voi olla ensipainosta.
Kirjojen keräilijän näkökulmasta sillä, onko kyseessä kirjan aidosti ensimmäinen painos vai jokin myöhäisempi, on yleensä suuri merkitys. On keräilijöitä, joita kiinnostavat vain ensipainokset. Tämän Päätalon kirjan kohdalla aito ensipainos on vuonna 1971 julkaistuista laitoksista se ihan ensimmäinen.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näillä tiedoilla löytyi novelli nimeltään Kunniamerkki, joka on Guy de Maupassantin kirjoittama ja löytyy kirjailijan teoksista:
Maupassant, Guy de: Maupassantin parhaat. Tammi 1964
Maupassant, guy de: Neiti Fifi ja muita novelleja. Tammi 1981
Tämä tieto löytyi valtakunnallisen Kirjasampo-palvelun kautta. Sinne on luetteloitu myös yksittäisiä novelleja. Ks. http://www.kirjasampo.fi/fi
Kustantamoille voi esittää mm. toiveen kirjan suomentamisesta ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Useimpien kustantamoiden kotisivuilta löytyy linkki "Ota yhteyttä". Myös palautelomakkeella voi lähettää toiveita.
Finna korvaa Frankin siinä vaiheessa, kun kaikkien kirjastojen kokoelmat on sinne indeksoitu ellei sitten Frankiin kohdistu sen jälkeenkin kysyntää. Melinda on metatietovaranto, jonka julkisena hakuliittymänä pitäisi Finnan jatkossa toimia. Frankissä ei ole mitään omaa indeksiä, kuten Finnassa ja Melindassa.
Finna.fi:ssä on jo useiden yleisten kirjastojen aineistot, tällä hetkellä (9.1.2018) Vaski-kirjastojen (Varsinais-Suomi), Sotkamon kirjaston, Someron kaupunginkirjasto, Rutakko-kirjastojen (Ylä-Savo), Lukki-kirjastojen (Lohja-Karkkila-Vihti), Piki-kirjastojen (Pirkanmaa), Kuopion kaupunginkirjasto, Keski-kirjastot (keskisuomalaiset kirjastot), Heili-kirjastot (Etelä-Karjala) ja Helmet-kirjastot ja Eepos-kirjastot (…
Kyseessä on Cythnia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisarukset. Sarjassa on viisi osaa. Ensimmäinen osa Matkalla kotiin ilmestyi suomeksi vuonna 1984. Seuraavat osat ovat Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Isän jäljiltä (1989) ja Vaarallisilla vesillä (1991).
Sarjan ensimmäisistä osista on kuvaukset ja myös kansikuvat Kirjasammossa.
Tillermanin sisarukset -sarja Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tillermanin%20sisarukset
Pääkaupunkiseudulla teokset löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. Voit tarkistaa niiden saatavuden Helmet-haulla ja tilata kirjat omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991.
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Kyseinen runo on Otto Mannisen runo Rauhanmies ja se löytyy useista kirjoista:
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa,1992
Runo on vapaa (toim. Juha Virkkunen ja Satu Koskimies, 1996)
Suomen runotar 1 (toim. Hannu Kankaanpää, Mirjam Polkunen ja Satu Marttila, 1990)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila)
Manninen, Otto: Runot (useita painoksia)
Neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, 1979)
Runo on myös kokonaisuudessaan luettavissa tuolta:
http://kotiuskontoisanmaa.fi/rauhanmies-kotimaasta/
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan kyseistä runoa. Erilaisten hakujen perusteella lumihiutaleet esiintyvät varsin monissa runoissa ja kun kyse on vanhemmasta runoudesta on etsiminen vielä haastavampaa.
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Tämä sukunimi on käytössä Satakunnassa, Pohjanmaalla (Kauhava, Soini), Sallassa ja Kemijokilaaksossa. Sen taustalla voi olla niemi, joka on aiemmin ollut saarena tai joka sijaitsee esimerkiksi Saarilahden vieressä. Vuonna 1998 tätä nimeä on käyttänyt Suomessa 262 henkilöä. Kauhavalla mainitaan Jör. Sariniemi 1811.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. Helsinki : Otava, 2000
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
