Tällaista laulua emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Pari muuta 60-luvulla sävellettyä, naisen laulamaa asfalttilaulua löytyi: Tamara Lundin laulama Märkää asfalttia ja Katri Helenan esittämä Asfalttia ja sementtiä.
Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
Meillä on Seinäjoen kaupunginkirjastossa Viiskuntalehdet mikrofilmeinä. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat Aallon kirjastossa, joka on auki maanantaisin klo 10-20, tiistaista perjantaihin klo 10-19 ja lauantaisin 10-15. Voit varata etukäteen mikrofilminlukulaitteen puhelimitse 06 416 2638 tai sähköpostitse kirjasto(at)seinajoki.fi. Mainitse varausta tehdessäsi, tarvitsetko opastusta mikrofilminlukulaitteen käyttöön.
Voit myös tilata mikrofilmatut lehdet kaukolainaksi omaan kirjastoosi, jos siellä on mikrofilminlukulaite. Ota tässä tapauksessa yhteyttä kirjastoosi, saat sieltä tarkempia ohjeita.
Teräs- tai alumiininiittausta ei ole harjoitettu enää n. 50 vuoteen. Poikkeuksen muodostavat jotkut pienet alumiiniveneet, joiden materiaali on ohutta. Tiedot antoi pitkään laivanrakennusalalla toiminut laivanrakennusinsinööri.
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
Kollegani ehdotti seuraavaa:
Tärkeitä tietoja eläimistä / Maja Säfström
- Kauniisti kuvitettu pikku opus täynnä hassuja tietoiskuja eläimistä. Kenguru ei osaa peruuttaa, pöllöllä on kolmet luomet ja saukot pitävät toistensa käsistä kiinni kun nukkuvat meressä.
Näistä voisi löytyä sopivia :
Kanto, Anneli : Tulikärpäset-sarja
Henna Helmi: Nellyn uudet kuviot
Hagmar, Pia: Klara-sarja
Halvarsson, Isabelle: Täplä saa vainun ja Täplä: vaarallinen matka
Kulovesi, Anja: Susannan selviytymisopas
Salmi, Ronja. Onks noloo ja Onks noloo ?:leirikoulussa
Russell, Rachel: Nolo elämäni-sarja
Salmi, Veera: Puluboi-sarja
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu-sarja
Karvonen, Tytti: Rasseli ja Tuisku
Ala-Harja, Riikka Kahden…
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis…
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel…
Marja-Leena Vainionpään kirjassa Kirjallisuustieteen perusteita /1974) kirjoittaja kertoo, että romaanit voidaan luokitella monin tavoin. Lukuromaani-termi on luettelossa, jonka hän mainitsee olevan yhdistelmä yleisimmistä, tunnetuimmista romaanityypeistä. Lukuromaanin hän sanoo olevan mainoskielen antama nimitys viihteelliselle romaanille, jonka kaksi tärkeintä aihepiiriä ovat rakkaus ja väkivalta (s. 107). Termille ei liene varsinaista määritelmää.
Ainakin myös ruotsin kielessä on käytössä termi "läsroman". Esimerkiksi Biografiskt lexikon för Finland luettelee genretermejä, joita kirjallisuusarvosteluissa on käytetty kirjailija Laila Hietamiehen (Hirvisaaren) tuotannosta. Niiden joukossa on myös läsroman…
Ring till telefonnummer 0060-060504 (vardagar kl. 12-18). Boken kan omlånas, om ingen annan har beställt den och om boken är inte försenad (idag). Ta fram boken och ditt lånekort.
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
Arkkitehtuurimuseon arkistosta ei löydy suoraa tietoa asiasta. Puutalo Oy vei sodan jälkeen 1950-luvulla taloja eri puolille, siitä voi lukea lisää tästä: http://www.mfa.fi/puutalo. Italiasta ja Suomen valtiosta ei ole tietoa siinä. Revell työskenteli Safan jälleenrakennustoimistossa ja standardisointilaitoksessa, jotta hän oli kyllä asiaan vihkiytynyt.
On mahdollista, että Elinkeinoelämän arkistossa olisi tietoja näistä puutalovienneistä. Voitte halutessanne ottaa yhteyttä sinne: http://www.elka.fi/kotisivu/index.php?id=4
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
