"Markkina" ja "markkinat" ovat sinänsä samaa perua olevat kaksi sanaa, jotka viittaavat vähän eri käsitteisiin. Kielitoimiston sanakirja kertoo yksikkömuotoisen "markkinan" olevan taloustermi ja "markkina-alueen" synonyymi. "Markkinat", monikossa, sen sijaan voivat tarkoittaa joko myyntitapahtumaa (kuten torilla tapahtuvat markkinat), tai kaupankäynnin suhdanteita, tuotteen/tuotteiden kysyntää jne. (Tokihan yksikkömuotoisesta markkinasta voidaan puhua myös monikossa, esimerkiksi "Euroopan ja Aasian markkinat").Lähteet:markkina - Kielitoimiston sanakirjamarkkinat - Kielitoimiston sanakirja
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960…
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,…
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Lahden kaupungin verkkosivuilla asiasta on kirjoitettu näin 16.3.2021:
"Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti toteaa, että latinankielisen gaudia-sanan perusmuodolla on positiivisia merkityksiä kuten ilo, riemu ja mielihyvä.
– Ylioppilasjuhlassa laulettava Gaudeamus on samaan sanaan liittyvä verbimuoto, joten monelle tulee jo sanasta Gaudia mielleyhtymä lukioon.
Rostin mielestä Gaudia-nimen merkitys kuvaa hienosti uuden lukion rakentuvaa toimintakulttuuria ja taipuu hyvin myös lukion brändin rakentamiseen ja markkinointiin."
Lähde: Paavolan kampuksella aloittaa Lahden lukio Gaudia - Lahti
Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.
Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen…
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
Päivärahoista kerrotaan Ruotuväki-lehden numerossa 22/2001. Ensimmäisen 180 palveluspäivän aikana varusmiehen päiväraha oli 3,2 euroa (19 mk). Seuraavien 181.-270. vuorokauden aikana päiväraha oli 5,72 euroa (34mk). Sen jälkeen päivärahaa sai 8,24 euroa (49mk). Lisäksi naiset saivat päivässä 0,35 euroa (2,08mk) henkilökohtaisiin tarvikkeisiin, joita puolustusvoimat ei tarjonnut.
Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan Franzén on ruotsalainen sukunimi. Sukututkimussivusto Forebearsin mukaan nimenomaan tässä muodossa, akuutti eli oikealle kallistuva vinoviiva e-kirjaimen päällä, se on yleisin Ruotsissa. Suomi, Norja ja Tanska seuraavat perässä. Muissa maissa sitä esiintyy satunnaisesti. Ilman aksenttimerkkiä sukunimi Franzen on yleisin Saksassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Euroopassa ja muissa maanosissa sitä esiintyy vaihtelevasti. Voisi päätellä, että nimi on kulkeutunut ruotsalaisten siirtolaisten mukana ja kirjoitusasu on muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi Suomessakin paljon luettu amerikkalainen kirjailija Jonathan Franzen on ruotsalaista maahanmuuttajasukua. Nimestä on runsaasti erilaisia muunnelmia (Frantzen,…
Isopandasta löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Jin, Xuqi: Jättiläispanda
Kodin uusi eläinkirja: nisäkkäät: suuret kasvissyöjät
Maailman uhanalaiset eläimet: nisäkkäät 2.
Netissä isopandasta kerrotaan osoitteessa http://www.nalle.to/karhut/panda.html
Voisiko olla kyse Hedwig Courths-Mahlerin kirjasta Prinsessa Lolon perintö (1919, suom. Kaarina Wiik)? Kyseessä on romanttinen viihderomaani. Kirjaa löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta sitä voi kaukolainata.
Raija Orasesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917546197
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita vastauksia Raija Oraseen liittyviin kysymyksiin. Kirjoita hakukenttään Raija Oranen, niin saat kaikki vastaukset http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Aineistoa voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta. Neuvottelevasta myyntityöstä löytyy kirjoja hakusanoilla ’neuvottelu’ ja ’myynti’. Business to business –markkinoinnista ja –myynnistä voisi hakea vaikka hakusanoilla ’yritykset’, ’markkinointi’, ’myynti’. Tässä pari kirjaa, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Timo Rope: Business to business –markkinointi (1998)
Timo Roune: Tuloksia ratkaisujen myyntiin (Business-to-business-ratkaisumyynti) (2008)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Kyse näyttäisi olevan vain yksinkertaisesti siitä, että levy on niin uusi että se ei ole vielä fyysisesti saapunut kirjastoihin, joten varausta ei vielä pysty tekemään. Sen huomaa siitä, että sijaintitietoja ei ole näkyvissä. Koska teos on kuitenkin jo viety rekisteriin, on todennäköistä, että se tulee kirjastoihinkin ihan lähiaikoina, joten kannattaa seurata Helmetistä tilannetta. Voit varata levyn heti kun se näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa.
Pyytämäsi asiakirjat ovat saatavissa alla olevista linkeistä:
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-428.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-1064.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1945-340-341.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1946-141.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1947-441.pdf
Kyllä voi tuoda. Kirjasto ei voi ottaa omaan kokoelmaansa asiakkaiden lahjoittamia elokuvia, mutta tällä lailla niitä voi kierrättää.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
