Aiemmin tehtyä saa käyttää uuden luomisen virikkeenä, mutta lopputuloksen täytyy olla riittävän omaperäinen, jotta se saa suojaa uutena teoksena eikä loukkaa virikkeen antajan oikeutta. Rajanveto on aina vaikeaa, mitään tarkkaa rajaa ei ole olemassa, eikä myöskään laki sellaisesta puhu. Viime kädessä oikeus joutuu sitten tulkitsemaan uuden teoksen itsenäisyyden asteen, jos alkuperäinen tekijä nostaa syytteen plagioinnista.
Maalausten asettamiseen esille kirjastossa ei ole estettä. Teoriassa voisi käydä niin, että oikeuden päätöksellä plagiaateiksi tuomitut teokset pitäisi poistaa näkyvistä, mutta se olisi pitkä prosessi eikä ehtisi näyttelyyn vaikuttaa. Sen sijaan pysyvästi esimerkiksi kunnan julkisiin tiloihin asetettavan teoksen kohdalla…
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa…
Jean-Jacques Rousseaun teoksesta Émile ou de l'éducation (1762) on olemassa vain Jalmari Hahlin suomennos vuodelta 1905.
Tässä alkuperäinen teksti kyseisestä kohdasta:
"Voulez-vous dégager les plaisirs de leurs peines, ôtez-en l'exclusion : plus vous les laisserez communs aux hommes, plus vous les goûterez toujours purs."
Hahl suomensi sen näin:
"(Jos tahdotte vapauttaa huvinne hankaluuksista), niin älkää pitäkö niitä yksinomaan itseänne varten. Kuta enemmän niistä nautitte yhdessä muiden ihmisten kanssa, sitä puhtaampi on nautintonne oleva."
http://classiques.uqac.ca/classiques/Rousseau_jj/emile/emile.html
https://archive.org/stream/JeanJacquesRousseauAllanBloomEmileOrOnEducat…
https://finna.fi
Rousseau, Jean Jacques: Émile eli…
Kaivattu kummituskirja saattaisi olla Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (WSOY, 1979). Sen keskeisiin henkilöihiin kuuluu Hubert Hirveä, joka kuitenkin oli hyvin kaukana hirveästä.
"Hubertin ektoplasma oli väriltään persikanpunainen ja toi mieleen karitsan villan tai poutapilven. Eivätkä hänen silmäkuoppansa pälyilleet eivätkä kiiluneet, ne tuikkivat. Ja kun hänen sormiluunsa kalahtivat toisiinsa, niistä lähti helähdys kuin kulkusesta. - Hubertin vanhemmat toivoivat tietysti, että hän olisi kamala ja hirmuinen ja pelottava niin kuin kaikki kunnon kummitukset, ja he olivat pojasta hyvin huolissaan."
Kaupallisten julkaisujen tarkat myyntiluvut ovat liikesalaisuuksia, eikä tätä tietoa ole yleisesti saatavana oikeastaan minkään kirjan tai kirjailijan osalta. Aina silloin tällöin näkyy uutisia ja painoslukuja kirjoista, joista on tehty suurimmat painokset. On kuitenkin huomattava, että painosmäärä ja myyntiluku ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäinen on useimmiten pienempi. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta vain kustantaja tietää tarkalleen - ja mahdollisesti, mutta ei välttämättä kirjailija itse -, kuinka montaa kirjaa on myyty. Tieto ei välttämättä ole myöskään ajan tasalla vaan myyntitiedot voivat tulla viiveellä.
Kirjastojen lainauksia tilastoidaan yleisellä määrällisellä tasolla (ks. http://tilastot.kirjastot.fi/), mutta ei…
Lukioikäisistä nuorista on näköjään kirjoitettu melko vähän viime vuosina. Tässä muutama ehdotus seuraavaksi lukuhetkeksi:
Annukka Salaman Käärmeenlumooja tutustuttaa faunoideihin ja heidän hieman hankalaankin elämäänsä. Mukana myös romantiikkaa....
Zoe Suggin Girl online on romanttinen komedia Notting Hillin hengessä. Blogaaja rakastuu...
Eppu ja Anja Nuotion Vnela T:n se ainoa oikea on abivuoden kolmiodraamaa. Onko tuttu poikaystävä vaiko vieras vaihto-oppilas se ainoa oikea...
Salla Simukan Jäljellä : Toisaalla sijoittuu lähitulevaisuuteen. Pelastatko sen jota rakastat vai rakastatko sitä jonka pelastat vai haluaako hän pelastua ollenkaan...
Lisää lukemista voit löytää myös Sivupiiristä http://www.kirjasampo.fi/fi/…
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Nimistä löytyy paljon tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. https://www.kirjastot.fi/kysy
Juho ja Juhani -nimiä on myös kysytty.
Vastaus Juho -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Vastaus Juhani -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Ehkä Juhoni nimeä ei ole toivottu nimilautakunnalta. https://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet
Olisi melko hankala liittää omistusliite nimeen Juhoni. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/omistusliitteet/ohje/489
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
"Sanojen aika"-tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi löytyy tietoa Sari Mikkosesta sekä hänen tuotannostaan. Etsi Valitse kirjailija -valikosta.
Esimerkiksi Kirjasammosta löydät tietoa Leena Landerista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Kirjasammon sivulta löydät myös linkkejä eteenpäin, Leena Landerista kertoville sivuille, kuten Ylen Elävään arkistoon, kustantajan sivulle jne.
ISBN-numerolla on helppo hakea teoksia monesta paikasta.
Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siellä esim. Tekijä-kentän voi muuttaa ISBN-hauksi.
Samoin ISBN-numerolla voi hakea teoksia Maakuntakirjastojen monihaku -sivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Sue Russell ei ole kirjoittanut kirjaa nimeltä Damsel of Death. Sen sijaan hänen kirjoittamansa kirja Lethal Intent kertoo Aileen Wuornosista, jota kutsuttiin Damsel of Deathiksi. Sue Russellin kirjallisesta tuotannosta enemmän sivulla http://www.suerussellwrites.com .
Lethal Intent –kirja on englanniksi useissa ja ruotsiksi (ruots. nimeke Alias monster) yhdessä pääkaupunkiseudun kirjastossa, joista sen voi pyytää kaukolainaksi kääntymällä oman paikallisen kirjaston puoleen.
Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä…
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Kirsti Koivulan kirja Taattu takatasku. Muita vanhusten muistin kehittämiseen liittyviä kirjoja ovat esim. seuraavat: Kirsti Koivula: Läsnäolon lämmössä: erityisryhmien ohjaajan virikekirja; K. Koivula: Pirtin puolelle: ikäihmisten virikekirja; K. Koivula: Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja; Nelly Jurvelius: Muisti katoaa, kuvat jäävät: muistojen kirja (liittyy muisteluterapiaan)ja Outi Mäki: Meidän kodin muisteluhetki: periaatteita ja ideoita (virikeopas). Näitäkin on saatavissa Hämeenlinnan kirjastosta. Voit tiedustella ja varata kirjoja kirjaston tietopalvelusta, puh. 621 2598.
Terveisin Ulla Jousea
Netistä ei tätä tietoa löytynyt, myöskään yleisen kirjaston lähteistä en onnistunut ketjuja löytämään. Otin yhteyttä Urheilukirjastoon, sieltä vastattiin, että nämä tiedot pystyy heidän kokoelmansa lähteistä kokoamaan. Se vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että tiedonhaku kirjaston puolesta on maksullinen. Sinun kannattaisi käydä Urheilukirjastossa ja tutkia, millä tavalla parhaiten pystyt saamaan tiedot, itse etsimällä vai maksullisella tiedonhaulla. Urheilukirjasto on yleisölle avoin kirjasto, sen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976 .
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
Porin pääkirjaston seminaarihuoneessa (2. krs.) kokoontuu joka maanantai senioreiden tablettipiiri klo 13-15. Omaa laitetta ei tarvitse olla mukana. Opastus on maksutonta.
