Voisikohan kyseessä olla ehkä tarina Ehostusmestari (Beauty business), joka julkaistiin ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 34/1969 ja uudelleen numerossa 17/2012. Tämän lisäksi se sisältyy mm. albumeihin Höyhensarjan mestari ja muita Aku Ankan parhaita (Aku Ankan parhaat ; 48) ja Mahtiankka Roope. Tarinassa Aku on avannut Salon Hurma -nimisen kauneudenhoitolan. Taiturimaisesti naisia kaunistavan monsieur Akun maine leviää nopeasti ja pian hän on tehnyt kaupungin kaikista naisista niin kauniita, että Iines alkaa tuntea olevansa "ruma ankanpoikanen joutsenten joukossa". Leenu, Liinu ja Tiinu vievät tätinsä väkisin Akun käsittelyyn ja päättävät auttaa tätä vaihtamalla salaa Akun kosmeettisia aineita vahvempiin, mikä on johtaa…
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla satoja euroja. Jos olet myymässä vanhaa rahaa, suosittelen pyytämään hinta-arvion alan liikkeestä.
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
Erillistä teosta Porvoon valtionpäivistä ei näytä löytyvän. Kuitenkin esimerkiksi Päiviö Tommilan teos Suomen autonomian synty 1808-1819 (Valtion painatuskeskus, 1984) käsittelee aihetta laajemminkin.
Porvoon valtiopäiviä käsitellään myös seuraavissa teoksissa:
Taistelu autonomiasta : perustuslait vai itsevaltius? (toim. Timo Soikkanen, Edita, 2009)
Jussila, Osmo: Suomen perustuslait : venäläisten ja suomalaisten tulkintojen mukaan 1808-1863 (Suomen historiallinen seura, 1969)
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 1, Suomen kansanedustuksen vaiheet 1850-luvun puoliväliin (toim. Eduskunnan historiakomitea: Olavi Salervo, puheenjohtaja, Valtion julkaisutoimisto, 1962)
Castrén, Robert: Porvoon valtiopäivät vuonna 1809 (Edlund, 1882)…
Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tekniikan maailma 2015 nro 17 on tällä hetkellä hyllyssä muutamassa kirjastossa Espoossa ja Helsingissä. Helmetistä sen nimellä haetun lehden sijainnit ja paikallaolon saa näkyviin siirtymällä kirjastojen tietojen alapuolelle. Siellä näkyy jokaisen kirjaston kohdalla lehden numero ja se, onko lehti lainassa vai hyllyssä. Espoolla, Helsingillä, Vantaalla ja Kauniaisilla on jokaisella oma tietueensa lehdestä, eli eri kaupunkien lehdet näkyvät erikseen.
Lehtien varaamiseen löydät ohjeen täältä:
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lehtienvaraaminen
Hei! Tarkoitat varmaan suomalaisia e-kirjastopalveluita? Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla on e-aineistoja, (kirjoja, lehtiä, kielikursseja, elokuvia, musiikkia)joita voi käyttää muuallakin kuin Suomessa, jos on nettiyhteys ja Helmet-kirjastokortti ja pin-koodi korttiin. Kortin saadaksesi sinun tulee asioida henkilökohtaisesti jossakin HelMet-toimipisteessä, (http://www.helmet.fi/fi-FI) kuvallinen henkilökortti tai passi mukaan.
E-aineistoja on käytettävänä myös eKirjastossa : http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Osa aineistosta on vapaasti käytettävissä ja osaan tarvitaan jonkin kirjaston asiakkuus eli kortti ja pin.
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
