Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
Nimet Valentin ja Valentina pohjautuvat roomalaiseen suvunnimeen Valentinus, jonka lähtökohta on latinan ’vahvaa, tervettä’ merkitsevä sana valens.
Nimet Eeva ja Eva pohjautuvat heprean ’elämää’ ja ’elämän antajaa’ tarkoittavaan sanaan havva. Nimestä on käytössä myös muunnos Eevi.
Muinaissaksalainen nimi Vilhelm merkitsee ’lujatahtoista kypäränkantajaa’. Nimestä on useita muunnoksia, esim. Viljami, Ville ja Vilho. Myös nimi Vilhelmiina ja sen lyhentymät Vilma ja Miina ovat samaa alkuperää. Myös kirjoitusasut Wilhelm, Wilma ja Wilhelmiina ovat käytössä.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/…
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen…
Kysymyksessä mainitun kaltaiseen valikoivaan kääntämiseen törmää silloin tällöin etenkin lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa - ilmiö ei suinkaan rajoitu englanninkielisiin Muumi-kirjoihin. Suomenkielisenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Anni Swanin tulkinnan Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Syyt tähän voivat olla moninaisia: taustalla voi olla esimerkiksi kulttuurieroja (asiaa ei saada luontevasti ja sujuvasti tulkittua käännöskielisessä kontekstissa uhraamatta tekstin luettavuutta), alku- ja käännöskielen erityispiirteisiin liittyviä eroavaisuuksia (kohdekielestä puuttuvaa sanastoa tai ilmauksia), toimituksellisia ratkaisuja (joitain osuuksia on ehkä haluttu tietoisesti jättää pois tarpeettoman tuntuisina…
Sotalapsista on kirjoitettu paljon. Tähän listaan on koottu sotalapsiin liittyvää kauno-, tieto- ja elämäkertakirjallisuutta. Voit etsiä lisää tietoa esimerkiksi piki-verkkokirjastosta tai hakupalvelusta finna.fi. Hakusanalla sotalapset pääset hyvin alkuun.
Kaunokirjallisuutta
Amnell, Anna: Tulva: sotalapsuus syrjäkylässä
Franck, Mia: Pommipuutarha
Kojo, Raimo O.: Pojan sota
Takanen, Anna: Sinä olet suruni: kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta
Elämäkerralliset teokset
Evakkolapset (toim. Anne Kuorsalo ja Iris Saloranta)
Hytönen, Elina: Perhe sodassa
Höök, Matti: Jotta edes lapset säästyisivät: sotalapsikokemuksia kirjeiden ja…
Helmet-kirjastoihin kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.finna.fi/
Merikalojen kidukset, munuaiset ja ruoansulatuskanava poistavat niiden juoman meriveden liian suolan. Tästä syystä merikalat eivät ole suolaisia. Tällaista säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Asiaa on avattu Helsingin Sanomien lasten tiedekysymyksissä vuonna 2021 seuraavasti:
Se, juovatko kalat vettä, riippuu elinympäristöstä. Kalat, kuten kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, nimittäin säätelevät tarkasti elimistönsä kudosten vesi- ja suolapitoisuutta. Tuota säätelyä kutsutaan osmoregulaatioksi.
Makeassa vedessä, kuten järvissä ja joissa, elävien kalojen kudosten suolapitoisuus on ympäröivää vettä suurempi. Vettä tunkeutuu tällöin jatkuvasti kalojen sisälle, ja niiden täytyy erittää liika vesi pois munuaistensa…
Suomeksi käytetään suoraa käännöstä voimaballadi.Sosiomusikologi Simon Frith on määritellyt voimaballadin seuraavasti: soulmusiikin tunneilmaisusta inspiroitunut hidastempoinen kappale, jossa on voimakas ja tunteikas kertosäe ja jota säestää esim. rummut, sähkökitara, joskus myös kuoro. Musiikkitoimittaja Charles Aaronin mukaan voimaballadin synty on 1970-luvun hard rock -bändeissä, jotka halusivat esittää tunteikkaita kappaleita, mutta silti pitää yllä rokkikukkoimagoaan. Niinpä hitaampien ja sentimentaalisten kappaleiden taustalle laitettiin sähkökitaraa ja "voimasointuja". Joskus näitä kutsutaan myös rockballadeiksi. Esimerkkejä löytyy paljon 70-, 80- ja 90-luvuilta bändeiltä kuten Guns 'n Roses, Judas Priest ja Aerosmith.Usein sana…
Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Pito-perunalajikkeesta (Solanum tuberosum L. cv. Pito) on olemassa oma Wikipedia-sivunsakin, jonka (valitettavasti monin osin vanhentuneesta) lähdeluettelosta löytyy linkkejä esim. seuraavaan tietokantaan, joista löytyy lajikkeesta lisätietoa:
The European Cultivated Potato Database: Pito
Tietokannasta selviää, että Pito on suomalainen perunalajike. Se on Golden Wonder ja Ella -lajikkeiden risteytys. Jalostuskaaviosta löytyy tieto, että Pito on vuodelta 1964.
Paavon Perunasivulla sanotaan, että Pito on otettu lajikeluetteloon vuonna 1976.
Vuosina 1976-1988 Pito oli yksi viljellyimmistä perunalajikkeista. Nykyisin Pitoa ei ilmeisesti enää juurikaan viljellä/myydä, kuten Aamulehden jutusta vuodelta 2018 käy ilmi: Tuttuja…
Brand Machinen verkkosivuilla kerrotaan, että Pasi Ruohonen ollut mukana tekemässä Vesipuisto Serenan mainoskappaletta.
Ruohosen itsensä mukaan biisiä on ollut tekemässä myös Jarmo Lehti. Teostolla saattaa olla vielä tarkempia tietoja tekijöistä. Maikkarin arkistosta tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating…
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Asiakassähköposteja lähettävässä Portalifyssä on mahdollisesti ollut elo-syyskuun vaihteessa häiriöitä, postia on ollut tuolloin jumissa. Pahoittelumme teknisestä viasta aiheutuneesta häiriöstä.
Tässä on luettelo pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvistä pianonsoitonoppaista venäjäksi. Kun klikkaa teosta, löytyy tarkemmat tiedot sekä kirjasto, mistä teoksen saan. Soitonoppaan voi myös varata omaan lähikirjastoon. Varauksen voi tehdä itse tai sitten voi pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksen.
Klikkaa tätä niin löydät luettelon pianonsoitonoppaista venäjäksi:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=soitonoppaat+and+piano&se…
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
