Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Kyllä voi tuoda. Kirjasto ei voi ottaa omaan kokoelmaansa asiakkaiden lahjoittamia elokuvia, mutta tällä lailla niitä voi kierrättää.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Seuraavista kirjoista löytyy varmastikin vinkkejä:
- H niin kuin huvila / Heli Lahdenranta ja Ulla-Maija Lähteenmäki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084184
- Kesäkodin lumo / Paula Bagge http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1903393
- Kesäkoteja / Sania Hedengren & Susanna Zacke
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040861
- Unelmien kesäkoti / Anu Harkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1904077
- Unelmien piilopaikka / Ilona Pietiläinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083718
- Vanhan tavaran uusi koti / Mark & Sally Bailey http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852788
Ehkä myös näistä löytyisi vinkkejä, vaikka eivät olekaan kesämökkiaiheisia:
- Kauneimmat klassikot :…
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
Todennäköisimmin tällaista on tehty Tikkurilan kirjastossa sijaitsevassa Helmet-musiikkivarastossa tai Kirjasto 10:ssä, joissa kummassakin on LP-levyjä. Suosittelisin soittamaan siis Tikkurilan musiikkiosastolle numeroon 09 8392 3583 tai Kirjasto 10:n neuvontaan numeroon 09 3108 5703. Sieltä osataan varmaan ohjata myös eteenpäin, jollei siellä osata neuvoa tässä asiassa.
Aiheesta ei tosiaan näytä olevan Helmet-haun mukaan oikein kirjallisuutta. Osoitteessa http://www.hifiharrastajat.org/foorumi/archive/index.php/t-42509.html?s… näyttää olevan jonkin verran keskustelua LP-levyjen korjaamisesta ja siihen käytettävistä tekniikoista muttei kovin yksityiskohtaisesti.
Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä:
https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio…
Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm
Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
Alla joitakin kuvakirjoja vanhemman tai läheisen aikuisen sairastumisesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Äiti tulee pian / kirjoittanut Charlotte Hudson ; kuvittanut Mary McQuillan
- Aarre Hyvärinen sairastuu / kirjoittanut Philip C. Stead ; kuvittanut Erin E. Stead
- Kalle-karhu sairastuu / Karma Wilson ; kuvittanut Jane Chapman
Armas Äikiän suomennos Vladimir Majakovskin runoelmasta 150 000 000 sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.
Suomen kansallisbibliografian mukaan ei Georges Bernanosilta (1888-1948) ole käännetty suomeksi kuin mainitsemasi kaksi romaania Maalaispapin päiväkirja ja Mouchette.
Bernanos on kuitenkin kirjoittanut myös näytelmän, Dialogues des carmelites. Tästä on Poulenc Francis säveltänyt oopperan, jonka libretto on julkaistu myös suomeksi: Poulenc, Francis (säv.) Dialogues des carmélites. Libretto, italia, suomi. Savonlinnan Oopperajuhlat, 1999.
Tätä teosta on saatavissa myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta, http://www.libplussa.fi .
John Douglasin Mindhunter on vain Rikhardinkadun kirjastossa, tosin se on nyt lainassa. Sen eräpäivä on 3.10.00. Voit jättää varauksen lähimmän kirjaston kautta, muita varauksia ei tällä hetkellä ole.
Rikhardinkadun kirjaston osoite on Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki. Yhteystiedot näet osoitteesta http://www.lib.hel.fi/riku.
Kirjoja profiloinnista rikostutkinnassa ei juuri löytynyt. Tiede 2000-lehden numerossa 1/2000 s. 18-25 on artikkeli Murha ratkeaa laboratoriossa / Pekka J. Karhunen, Kimmo Himberg. Alaotsikkona "Modernit rikostutkimuksen menetelmät dna-analyysista psykologisiin profilointeihin...".
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta löytyy runsaasti Ebsco-tietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa.
Kannattaa ehkä ottaa myös…
Mikrotietokoneita ja niiden oheislaitteita käsittelevien kirjojen mukaan lasertulostuksen tekniikan periaate on samanlainen sekä mustavalko- että värilasertulostimissa. Tekniikkaa ja toimintaperiaatetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Piipponen, Tero: Hardware (1998)
- tässä kirjassa yksityiskohtainen selostus
Inside PC: Vol. 1.: Laitetekniikka / Reima Flyktman (1999)
Flyktman, Reima: PC-mikron laitetekniikka (10. p., 2000)
Lähteinen, Olavi: Uusi pc-tekniikan käsikirja (5. uud. p. 2000)
Suorimmin ja konkreettisimmin kysymys muumien ihosta ja turkista tulee esille Taikatalven ensimmäisessä luvussa (s. 14): "Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin." Tämän kuvauksen perusteella samettipintainen iho on talviunta nukkuvilla muumeilla normaalitila, mutta poikkeustilanteissa - kuten Taikatalvessa osan talvea hereillä viettävällä Muumipeikolla - iholla on kyky muuntua turkiksi. Hieman tulkinnanvarainenhan tämä muumien ihon ja turkin suhde kaiken kaikkiaan on, niin kuin moni muukin asia muumimaailmassa - tai mielikuvitusmaailmoissa ylipäänsä. Ehkä tässä piilee yksi niistä merkittävistä opetuksista, joita näillä…
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis…
