Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Kyseessä saattaisi olla Taru ja Tarmo Väyrysen Vuorileijonan varjo -sarja, vaikkakin se sijoittuu fantasiamaailmaan. Sarjan osat julkaistiin alun perin vuosina 1996-2000 ja uudelleen yhteisniteinä vuosina 2014-2016.
Kuvaukset sarjan osista sekä tietoa kirjailijoista löytyy esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/author/247-taru-ja-tarmo-vayrynen.
Engla-nimi löytyy Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjasta Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Nimi viittaa enkeliin. Samankantaisia nimiä ovat esimerkiksi Angel, Angelos, Angelus, Engel, Engelbert, Engelberta ja Engelus.
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its…
Elokuva voisi olla George Cukorin Kaasuvalo (Gaslight, 1944).
George Cukorin elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviopari muuttaa pahaenteiseen taloon, jossa neuroottinen aviomies (Charles Boyer) uskottelee vaimolleen (Ingrid Bergman), että tämä on menettänyt järkensä. Kylmän palvelijattaren roolissaan nähdään nuori Angela Lansbury. Bergmanille elokuva oli Hollywood-uran huipentuma ja ensimmäinen, josta hänet palkittiin Oscarilla.
Televisioesitykset:
30.05.1965 TV1
23.09.1977 TV1
16.02.1990 TV1
22.06.2008 YleTeema [Kino Klassikko]
Lähteitä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/186302-kaasuvalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasuvalo
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/186302
Judith Kerr on kirjoittanut kaikkiaan seitsemäntoista Mouku-kirjaa, alkukielellä, englanniksi, Moukun nimi on Mog. Ainoastaan kolme näistä teoksista on suomennettu: Hajamielinen kissa, Mouku ja pupu, Mouku pelkää pimeää.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au216a35c6-4218-4147-a5c0-d0ab1653bb20
https://en.wikipedia.org/wiki/Mog_(Judith_Kerr)
Kyseessä voisi olla joku seuraavista teoksista:
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (WSOY, 2002)
Lyytikäinen, Pirjo: Vimman villityt pojat : Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen laji (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004)
Rahikainen, Esko: Impivaaran kaski : Aleksis Kivi kirjallisuutemme korvenraivaajana (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Mikäli etsimäsi teos on uusi, kyseessä voi olla myös 2020 ilmestynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen. Tekijänä on Aleksis Kivi ja toimittajana Sakari Katajamäki. Kustantajan esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Aleksis Kiven romaani esiintyy tässä teoksessa vuoden 1870 alkuperäisessä asussaan. Kirjaan sisältyvä lukijan opas…
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei…
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,…
Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos – itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos. Tekijänoikeus suojaa teoksen ulkomuotoa ja ilmaisutapaa. Suojaa eivät saa teoksen aihe, juoni, idea tai tietosisältö – ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Näin ollen esimerkiksi ideat, joille tv-formaatit perustuvat, eivät saa tekijänoikeussuojaa. Tv-formaattiin voi kuitenkin sisältyä myös tekijänoikeussuojaa saavia teoksia kuten lavasteet, musiikki ja käsikirjoitus (katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3).
Lähteet:
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
Tekijänoikeuden ABC
Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:3
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.infoTapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fiLinnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fiVantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pakilan Lepolantien Alko avattiin 22.4.1969. Liike suljettiin 30.11.1982. Hiukan tätä aiemmin oli avattu yli vuoden remontissa ollut Käpylän Alko, jonne Pakilan asiakkaiden odotettiin pääosin siirtyvän.
Alkon myymälä avattiin Pakilassa uudelleen Alkutien ja Pakilantien risteykseen 27.9.2012.
Lähde: Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Löysin Finna.fi-tietokannasta joitakin kirjoja, joissa on rinnakkaisteksti suomeksi ja saksaksi. Niitä voi hyödyntää kielen opiskelussa kielitaidon tasosta riippuen.
Lastenkirjoja
Stachova, Angela: Annaliisa ja Tulitonttu: Elämyksellinen kieltenopetus / Annalinde und das Feuermännchen
Witters, Ilse: Satukuvakirja : kuvatuokioita lapsille Grimmin kansansatumaailmasta = Märchenbilderbuch für Kinder aus der Volksmärchenwelt der Brüder Grimm
Runoja
Goethe, Johann Wolfgang von: Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot
Lindemann, Till: Hiljaiset yöt : runoja
Rilke, Rainer Maria: Uusia runoja = Neue Gedichte
Rilke, Rainer Maria: Duinon elegioita
Täältä löydät ohjeet, miten haetaan kaksikielisiä kirjoja Helmet-tietokannasta. Haun voi vielä…
Agit Prop -yhtye on levyttänyt Eero Ojasen sävellyksen Oppimisen ylistys Bertolt Brechtin runoon Lob des Lernes. Suomenkieliset sanat lauluun on kirjoittanut Hannu-Pekka Lappalainen.Laulun nuotti sisältyy esimerkiksi sävelkokoelmaan Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja (2000) sekä Suuren toivelaulukirjan osaan 24 (2018).Silmät armaat : Eero Ojasen lauluja HelmetissäSuuri toivelaulukirja 24 Helmetissä
