Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Tarkoitatko Frank-monhakua: http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Tilapäinen häiriö toiminnassa on aiheuttanut siinä toisinaan tuollaisia ongelmia. Kannattaa kokeilla hetken päästä uudelleen.
Jos tarkoitat jotakin muuta kirjastotietokantaa, ilmoitatko tarkemmin, mistä hausta on kyse.
Aiheesta on tehty kaksi Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastosta löytyvää väitöskirjaa:
- Gardens in the forest : peasants, coffee and biodiversity in Candelaria Loxincha, Mexico / by Mariel Cristina Aguilar-Støen. (2008)
- The indigenous agroforestry systems of the south-eastern Rift Valley escarpment, Ethiopia : their biodiversity, carbon stocks, and litterfall / Mesele Negash. (2013)
Jälkimmäisen yhteenveto-osa löytyy myös verkkojulkaisuna:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9415-6 ;
Jesse Hyvärisen ja Jiri Hyvösen Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Kahvi, pensaasta kuppiin löytyy myös verkosta:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37137/Hyvarinen_Jesse.pdf?…
Yleisemmin kahvin viljelyä käsittelevät ainakin alla…
Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sivuilla on tietoa potilaan oikeuksista. Siellä sanotaan mm. näin:
"Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella. Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa."
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/potilaan_oikeu…
Keskikirjastojen verkkokirjastossa voi tehdä haun sanalla esitysoikeus. Hakutuloksessa olevien elokuvien teostiedoista löytyy tuo tärkeä maininta nimeä klikkaamalla. Ks. teostiedot elokuvasta "Kultainen vasikka".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Lisäksi voi katsoa Jyväskylän pääkirjaston M & M Viihdepalvelulta hankkiman elokuvalisenssin piiriin kuuluvien maahantuojien ja tuottajien elokuvia.
Vuosilupa kattaa tuhansia elokuvia amerikkalaisten, eurooppalaisten sekä pohjoismaisten elokuvien tärkeimmiltä maahantuojilta ja tuottajilta: Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Tristar Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Touchstone Pictures, Sony Pictures, Walt Disney Pictures ja Warner Bros. Ja nyt myös Paramount Pictures…
Etsimäsi kirja on melko varmasti Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor), kuvitus Ilon Wikland. Kirja ilmestyi
suomeksi vuonna 1963, 2. ja 3. painos 1985 ja 1987.
Kappale löytyy useista nuottikirjoista, esimerkiksi:
Rockferry. London : Faber Music, 2008
Kitarahitit. Helsinki : F-kustannus, 2009
My #1 Songs. London : Wise, 2009
Nuottikirjat ovat Vaara-kirjastojen kokoelmissa, osa Joensuun pääkirjastossa ja osa muualla. Hae täältä: https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että…
Näillä hakusanoilla, "metsäala" "opiskelu" "urheilu", haettaessa ei tullut viitteitä(Melinda, UEF/Finna). Jos tarkoitat opiskelijoiden urheilu/liikuntaharrastusta, joitakin opinnäytteitä löytyy opiskelijoiden liikuntaharrastuksesta yleensä. Alla on listaus, jos näistä olisi kuitenkin apua:
Kauravaara, Kati.
Mitä sitten, jos ei liikuta? : etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Jyväskylä : Likes-tutkimuskeskus, 2013 - (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja, ISSN 0357-2498 ; 276.) - Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, liikunnan yhteiskuntatieteet.ISBN 978-951-790-342-4
Innanen, Kaisa.
Liikettä kampuksella ? : Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ja kansainvälisen viestinnän laitoksen opiskelijoiden…
Eri urheilutapahtumien kisaorganisaatiot ilmoittavat yleensä hyvissä ajoin esim. vapaaehtoisten työntekijöiden tarpeestaan. Kisojen järjestäjien nettisivuilla on monesti tietoja tehtävistä ja ilmoittautumismahdollisuus vapaaehtoistyöntekijäksi. Kannattaa siis seurata ajoissa kisajärjestäjien nettisivuja tai ottaa itse yhteyttä tapahtuman järjestäjään. Korkeimman tason kuten MM- ja EM-kisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä saattaa nousta sadoista tuhansiin. Koripallon EM-kisojen Helsingin lohkoon 2017 haettin noin 300 vapaaehtoista, Yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 2012 oli töissä n. 2000 vapaaehtoista ja hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2017 n. 2500.
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Kaiken kattavaa yhtenäistä tutkimusluetteloa ei valitettavasti löydy. Suomen tieteellisillä kirjastoilla on yhteinen Linda-tietokanta, joka sisältää muun aineiston ohella myös tutkimukset ja tutkielmat.
Tietokannasta voidaan asiasanoilla hakea eri aiheista tehtyjä graduja ja tutkielmia. Linda-tietokanta
vaatii käyttäjatunnuksen ja on maksullinen.
Tieteellisillä kirjastoilla on kullakin myös omat tietokantansa Internetissä, joista voi etsiä myös tutkielmia
( http://www.lib.helsinki.fi/tilke ). Samoin eri yliopistojen kotisivuilla on mahdollisia tutkimusluetteloita
( http://www.helsinki.fi/linkit/suomi-yliopistot.html ). Esim. Helsingin yliopiston sivu:
( http://www.helsinki.fi/tutkimus/linkit1.html ) tai Tampereen yliopiston sivu: ( http://…
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi hakea kirjastoja, joissa on digitalkkari. Haun mukaan digitalkkaripalvelu näyttäisi olevan tällä hetkellä Itäkeskuksen, Malmin, Oulukylän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Teidän kannattaa siis soittaa suoraan johonkin edellä mainituista kirjastoista ja varmistaa, että digitalkkari on tänään paikalla. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käytössäni ei ole Ruusun aika dvd-levyjä, mutta olen selannut Raija Orasen samannimisen romaanin läpi. Marjan sisaren Anjan ja hänen miehensä Laurin perhettä nimitetään johdonmukaisesti entisiksi köyhiksi eikä tähän ole sen kummempaa selitystä. Laurin liikemiestausta on esillä luvussa Perhosen uni (DVD:llä Ruusun aika 2, jakso 18, Perhosen uni), jossa Lauri selitti, että ”bisnekset odottivat ihan rajan takana mutta eivät odottaisi kauan”. Siis ilmeisesti jotain hämäräbisneksiä Venäjän puolella, jotka menevät niin hyvin että perhettä voi kutsua entisiksi köyhiksi.
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia…
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
EG547431 on listan mukaan valmistettu vuonna 1951.
Tex Willerin oikeudet omistaa italiainen kustantamo Sergio Bonelli Editore.
Kustantamon sivuilta löytyvän listan mukaan sarjakuva ilmestyy tällä hetkellä Italian lisäksi seuraavissa maissa:
Alankomaat (hollanti), Brasilia (portugali), Chile (espanja), Espanja, Intia (hindi), Kreikka, Kroatia, Portugali, Ranska, Saksa, Serbia, Suomi, Tanska ja Turkki.
Sarjakuva ilmestyy 15 maassa, todennäköisesti 13 kielellä, sillä Brasilian virallinen kieli on portugali ja Chilen virallinen kieli on espanja.
https://en.sergiobonelli.it/
Lista maista, joissa julkaistaan Sergio Bonelli Editoren oikeudet omistamien hahmojen sarjakuvia. https://en.sergiobonelli.it/section/3126/licensing
Leo Bassista löytyy lähinnä artikkelitietoa:
- Saariluoma, Jaakko on kirjoittanut artikkelin Teatterin uudelleen arviointi : Leo Bassille tärkeintä on suora kontakti. JULKAISUSSA: Teatteri. - 55 (2000) : 8, 37-38
-Arkimies, Kirsikka taas artikkelin Anarkistikoomikko paljastaa salaisimmatkin vietit
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) : 5, s. 33
-Kanto, Anneli: Verenhimoiset viettimme : Leo Bassi villitsi yleisönsä pysäyttämään liikenteen
JULKAISUSSA: Teatteri 54 (1999) ; 5 ; 20-21
-Haapanen, Irmeli: Leo Bassi vaalii klovnin anarkistisuutta JULKAISUSSA Turun sanomat 1999-08-12
Teatteri-lehteä säilytetään seuraavissa kirjastoissa:
Itäkeskuksen kirjasto: Kuluva + 5 edellistä vuotta…
