Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=…
Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Littu nimi näyttäisi Sukunimi-infon perustellaa olevan kotoisin Turun seudulta. Nimi on harvinainen. Sen kantajia on Suomessa vain parisenkymmentä. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/littu.html
Kielitoimiston nettisanakirja ei tuntenut sanaa Littu, mutta litu sieltä löytyi. Litu on "kahdesta emilehdestä muodostunut kuiva, aukeava hedelmä." https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Littana on tietysti myös läheillä. Merkitykseltään littana. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Kyseessä on Anne Kinnusen lyhyt, kolmirivinen runo Kevät. Runo on luettavissa teoksesta Runoja sinulle (1979, toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen)
Saat runon sähköpostiisi.
Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr.
En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.
Lähteitä:
Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa):
https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Kyseessä voisi olla Pocoyo-nukkeanimaatio, jota on Suomessa esitetty nimellä Napero.
Sarjasta löytyy tietoa mm sivustolta IMDB
https://www.imdb.com/
https://www.imdb.com/title/tt0487849/?ref_=fn_al_tt_1
Wikipediassa on myös laaja esittely sarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu
https://en.wikipedia.org/wiki/Pocoyo
Joitakin jaksoja voi katsoa esim Youtuben kautta
https://www.youtube.com/
https://www.youtube.com/results?search_query=napero+
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)…
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.
Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä:
wikipedia.org
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhokoisa
Hyonteismaailma.fi
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/
antitec.fi
https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/
vieraslajit.fi
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se…
En onnistunut löytämään sanoituksia näihin. Näistä ei ole nuotteja eikä nettihautkaan auttaneet. Oletan, että et ole hakemassa Naurava kulkuri -albumille levytettyä huumoriversiota Spainista, vaan sitä tavallista versiota. Kappaleet on alun perin julkaistu singlenä (Ukkolaan A-puolella ja Spain B-puolella). Tätä löytyy Kansalliskirjastosta ja Jyväskylän yliopiston kirjastosta, mutta tässä tuskin on sanoituksia mukana, koska se on vain sinkkujulkaisu.
