Japanilaisessa mangassa ja animessa on tutkimuskirjallisuudessea sanottu olevan taolaisuudenn, animismin ja sintolaisuuden teemoja. Taotao -piiretystä ei valitettavasti näytä tutkimuskirjallisuudessa tästä näkökulmasta löydy kirjallisuutta.
Yleistä lähdekirjallisuutta teemasta:
Anime and philosophy : wide eyed wonder
Josef Steiff and Tristan D. Tamplin [editors], Tristan D Tamplin
Chicago, Ill. : Open Court, 2010. - 348 s. : kuv.
ISBN 978-0-8126-9670-7
Kyoto Animation : a critical study and filmography
Dani Cavallaro
192 s. ; 23 cm
Filmo. Biblio. Index.
ISBN 9780786470686
The Routledge companion to religion and film
ed. by John Lyden
London : Routledge, 2011. - 500 s.
ISBN 978-0-203-87475-2
Miyazaki's animism abroad : the reception of…
Omaishoitajat ja läheiset -liiton sivuilta löytyy runsaasti tietoa omaishoitajuudesta, mm. arviointimittaristo:
http://www.omaishoitajat.fi/
http://www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-arviointimittaristo
Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden yhteyshenkilöt löytyvät alla olevan kaupungin sivun kautta:
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaantyvi…
Näillä tiedoilla on valitettavasti hyvin vaikea päätellä, kenen versiosta voisi olla kyse. Tästä Adagiosta on tehty suuri määrä versioita, eikä ilmaisu "jazz-yhtye" kerro mitään täsmällistä esimerkiksi soittimista. Kävin läpi Radio Classicin helmikuun soittolistat, joilta löytyi kyllä tämä teos pariinkin kertaan, mutta ihan perinteisinä versioina.
Jos emme tiedä varmasti, minkä version asiakas on kuullut, on sen esittäjääkin vaikea arvailla. Jos radioaseman nimi on muistettu oikein, voisi ilmaisun "hiljattain" täsmentäminen auttaa eteenpäin. Osoitteessa http://www.radioclassic.fi/fi/soitetut voi etsiä aseman soittamaa musiikkia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on useita erikielisiä EU-aiheisia sanakirjoja. Mutta ei haluamillasi kielillä kuin Eurosanakirja, joka on luonteeltaan yleinen ja tarkoitettu lähinnä matkailijoille. Varastokirjastossa on tällainen julkaisu: De Fouloy, Christian.
Nimeke:Glossary of EC terms and acronyms / Christian De Fouloy.
1992.421 s.
Sisältö:Français - anglais - allemand - italien - espagnol.
Samaan aihepiiriin, josta mainitsemasi teokset kertovat, voit tutustua lukemalla Eunsun Kimin ja Sébastien Fallettin teoksen Pohjois-Korea : yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä (2014) ja
Hyeonseo Leen ja David Johnin teoksen Seitsemän nimen tyttö : pakoon Pohjois-Koreasta (2015).
Teokset ovat lainattavissa tai varattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi hakea kirjastoja, joissa on digitalkkari. Haun mukaan digitalkkaripalvelu näyttäisi olevan tällä hetkellä Itäkeskuksen, Malmin, Oulukylän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Teidän kannattaa siis soittaa suoraan johonkin edellä mainituista kirjastoista ja varmistaa, että digitalkkari on tänään paikalla. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika vähäinen on vuoden 1918 tapahtumiin keskittyvä vuonna 2018 julkaistu kaunokirjallisuustuotanto. Tässä on listaa HelMet-kirjaston haun perusteella:
Markku Nikunen: Punaisten lukkari (omakustanne); Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet (Tammi); Tapani Heinonen: Ja satakieli lauloi Fellmanin pellolla (Minerva); Laura Lähteenmäki: Yksi kevät (WSOY), Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918 (Gummerus).
Vuonna 2017 julkaistiin seuraavat vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät romaanit: Veli-Matti Hyttinen: Vituiksi mennyt vapaussota : kertomus kapinasta (Etulinja-Kustannus; Juha Vakkuri: Mannerheim ja saksalainen suudelma (Like); Jenni Linturi: Malmi 1917 (Teos); Antti Tuuri: Tammikuu 18 (Otava); Enni Mustonen: Verenpisara ikkunalla (Otava).
Heikki Poroila
Wikipedia kertoo, että sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskeva", ja että alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Kirjassa Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet sanotaan, että politiikka on toimijoiden tavoitteiden edistämiseen tähtäävää yhteisten asioiden hoitamista, se on konflikteja ja yhteistyötä. Politiikalle ei oikein voi määritellä keksijää.
Politiikka on myös Aristoteleen (348-322 eaa.) etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevä teos, joka on vaikuttanut hyvin paljon yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Kirkes-kirjastojen asiakkailla on käytössään kaksi e-lehtipalvelua: ePress ja eMagz. ePress sisältää kotimaisia sanomalehtiä, ja sitä on mahdollista käyttää kirjastojen asiakastietokoneilta tai langattoman verkkoyhteyden (tuuVieras) kautta kirjaston tiloissa. Nyt kirjastojen ollessa suljettuina tätä palvelua ei voi käyttää.
Alla olevasta linkistä löytyy luettelo palvelun lehdistä:
epress.fi.
eMagz-palvelu sisältää aikakauslehtiä. Tätä palvelua voi käyttää missä vain. Se löytyy osoitteesta kirkes.emagz.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Linkin kautta ei pääse lukemaan ePress-sanomalehtiä, vaikka ne näkyvät palveluntarjoajan toisella välilehdellä.
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
Helmet.fi:ssä on joillakin asiakkailla ollut ongelmia varausten ja lainojen tarkastelussa 13.12. tehtdyn tietokantapäivityksen jälkeen.
Jos et pääse tarkastelemaan omia tietojasi tai tekemään varauksia, tyhjennä selaimen välimuisti ja käynnistä selain uudelleen. Voit myös kokeilla toista selainta tai käyttää perinteistä hakua osoitteessa luettelo.helmet.fi
Pahoittelut häiriöstä aiheutuvasta haitasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Esimerkiksi Yleisradio luonnehtii kirjeenvaihtajiensa roolia some-kanavissaan näin: "Olemme livenä ja läsnä siellä missä tapahtuu toimien suomalaisten silminä ja korvina maailmalla. Välitämme uutisia, tapahtumia ja tunnelmia mahdollisimman aidosti suoraan paikan päältä aina Berliinistä Nairobiin."
Sofia Antonin ja Aino Tunkelon pro gradu -tutkielmassa "Vakituinen kirjeenvaihtaja – arvokas asiantuntija vai korvattavissa oleva kustannus?" todetaan, että vaikka nykyteknologia antaa sinänsä mahdollisuuksia tehdä juttuja jopa kokonaan kohteessa käymättäkin, toimittajan läsnäolo on olennaista tunteiden ja tunnelmien välittämisessä sekä myös uskottavuuden kannalta: "Kirjeenvaihtajat ovat joukkoviestimelle tärkeitä silminnäkijöitä, jotka tekevät…
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna…
Alkuun pari sanaa: Todennäköisesti et ole huolesi kanssa yksin. Nuorten ja lasten lukutaidon ja lukuinnon laskuun on kuitenkin herätty yleisesti laajemminkin viime vuosina. Aiheesta on tehty tutkimuksia ja kirjastot ovat kiinnittäneet entistä tarmokkaammin huomiota lukutaidon edistämiseen. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija ja Lukuklaani-tutkimushankkeen koordinaattorina toiminut Lotta-Sofia Aaltonen, joka on keskittynyt lukumotivaatioon ja nuorten näkökulmaan, ehdottaa Kirjastolehden artikkelissa (12.2.2021) osaratkaisuna tai kokeilemisen arvoisena digikirjallisuutta ja äänikirjoja. Artikkelin mukaan digikirjallisuus ei taianomaisesti sytytä lukumotivaatiota, mutta se voi tehdä kirjoihin tutustumisen aiempaa…
