Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Hakusanoilla "taloudelliset kriisit" ja "lama" löysin Vaskin verkkokirjastosta muun muassa seuraavat lamaa hieman eri näkökulmista (talouspoliittinen, historiallinen ja sosiologinen) tarkastelevat teokset:
Kiander, Jaakko et al.: Suuri lama : Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.326803
Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.411106
Mikä Suomessa muuttui? : sosiologinen kuva 1990-luvusta (1999) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.335110
Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisit : syyt, seuraukset, sekä kriisien hallinta (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.638760
Laman julkisivut : media,…
Eho Produkt tai Eho tuote (tai Eho-tuote) on julkaissut muutamia lastenkirjoja, joista löytyy vähänlaisesti tietoa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta tietoa kolmesta kirjasta: Herr Gråbens matbekymmer, Rävens och björnens fiskafänge ja Indianpojken Hiawatha: berättad efter dikten med samma namn. Kaksi viimemainittua on julkaistu myös suomeksi: Ketun ja karhun kalamatkat ja Intiaanipoika Hiawatha: mukaeltu samannimisen runon mukaan.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kirjat on julkaistu 1930- ja 1940-luvuilla.…
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Filosofian yliopistokoulutuksen saaneita suomalaisia naisfilosofeja on nykyfilosofiassa ja -historiassa jo paljonkin.
Raili Kauppi (1920–1995) väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisena filosofiasta vuonna 1961, ja hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen filosofian professori. Lisätietoja: https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/kauppi-raili
Filosofian professoreina Suomessa tai ulkomailla toimineita suomalaisia naisia: Leila Haaparanta, Lilli Alanen, Tarja Knuuttila, Mari Mikkola, Pauliina Remes, Sara Heinämaa ja Maria Lasonen-Aarnio. Filosofisena ajattelijana ja kirjailijana tunnetuksi on tullut myös mm. Heidi Liehu, joka väitteli filosofiasta tohtoriksi vain 22-vuotiaana. Lisää suomalaisia…
Tilastokirjastosta vastattiin näin:
Väestörakennetilaston 1-vuotisikäryhmittäisessä taulukossa on vuoden 2021 lopun tilanne (31.12.2021). Nämä vuonna 1929 syntyneet ovat siinä 92-vuotiaita miehiä ja naisia. Lukumäärä on 9 147.
Valmis poiminta tilastosta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/a7684b06-d91d-49ba-a886-4dcb9127e57f
Lähde:
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/
Tilastokeskuksen sivulta tilasto löytyy tätä polkua pitkin: tilastokeskus.fi > tilastotieto > väestö ja yhteiskunta > väestörakenne > tietokantataulukot > StatFin-tietokanta: selaa tietokantataulukoita >
5. 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021.
Vuonna 1929 puolestaan…
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Sanasto on julkaissut ohjeet tekijänoikeuksien huomioimisesta kuolinilmoituksissa. Asia tiivistynee hyvin oheisessa kappaleessa: "[K]irjallisuuden julkaisemiseen kuolinilmoituksissa tulee hankkia lupa ja käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai tekstin oikeudenhaltijalle. Runo tai tekstikatkelma tulee julkaista alkuperäisessä muodossaan ja runon muunteluun tai lyhentämiseen tarvitaan aina lupa tekijältä. Tekijän nimi tulee ilmoittaa runon tai tekstikatkelman yhteydessä." Tekijänoikeus raukeaa 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten tämä ehto ei täyty vuonna 1966 kuolleen Hilja Haahtin kohdalla.
Sanasto.fi. Näin huomioit tekijänoikeudet kuolinilmoitusta laatiessasi, 30.5.2022.
Wikipedia.fi. Hilja Haahti.
Robert Thorogoodin Thamesjoen murhat -sarjasta on suomennettu 2 osaa: Thamesjoen murhat (2022) ja Kuolema kylässä (2023). Sarjassa on ilmestynyt tänä vuonna (2024) kolmas osa The Queen of Poisons, jonka suomennoksesta ei vielä näy tietoa aiemmat osat kustantaneen Siltalan verkkosivuilla. Englanniksi sitä on kuitenkin jo saatavilla kirjastojenkin kokoelmista.
Lähteet
Siltala: Thamesjoen murhat https://www.siltalapublishing.fi/product/thamesjoen-murhat/
Wikipedia: Robert Thorogood https://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Thorogood
Varausten noutoaika ei ole muuttunut. Se on yhä tuo muistelemasi noin viikko eli "Säilytämme varaamasi aineistoa 6 arkipäivän ajan." Linkki Helmet.finna.fi Info
Aika on nyt pidempi, koska huomioimme tulevat Pääsiäispyhät. Kirjastot ovat silloin auki tavallista vähemmän. Linkki Ison omenan kirjaston aukioloihin Linkin takaa löytyvät myös muiden Helmet kirjastojen aukioloajat.
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html
Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä…
SS-Oberführer oli Waffen-SS:n korkein everstin arvo. Sen siis voidaan katsoa vastaavan kenraalikuntaan kuuluvan everstin eli ylieverstin arvoa. 1)
https://www.korpisota.fi/uniform/ranks.html
https://tinyurl.com/suomalaiset-ss-vapaaehtoiset
1) https://tinyurl.com/Oberfuhrer
Hei,
taivasmatkasukkien neulominen on kaunis ja vanha perinne. Ylen artikkelin mukaan suomalaiset neulovat väkilukuunsa suhteutettuna eniten villasukkia maailmassa. Sukkien neulomisessa on pitkät perinteet ja osa näistä perinteistä on muodostunut sota-aikana. Toisen maailman sodan aikana kotirintama valjastettiin neulomaan sukkia ja muita lämpimiä vaatteita rintamalla taisteleville miehille. Näistä neuleista tuli välittämisen symboli, sillä sukkia ja lapasia neulottiin myös tuntemattomille, ei vain omaisille. Varsinkin talvisota oli erityisen kylmä ja sotilaille neulominen oli valtava vapaaehtoisoperaatio, jonka perintö näkyy edelleen suomalaisten haluna tehdä lahjasukkia. Perinteisesti käsitöitä tekemällä voi myös valmistautua…
Tuulet puhaltaa –kappaleen nuotteja ei valitettavasti vielä löytynyt. Internetistä löytyy kylläkin sanat, jos ne kiinnostaisivat sinua: http://www.lyricsbox.com/idols-teen-lyrics-idols-finalistit-tuulet-puha…
HelMet-haulla löytyy muutama nuortenkirjallisuuteen sijoittuva kirja (suoraan hakutulokseen vievää linkkiä ei valitettavasti voi antaa):
Abdel-Fattah, Randa: Näyttääkö pääni tässä isolta? (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/abdelfattah.htm ) (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Huivi+paljastaa+ennakkoluulot/HS20071… )
Nuotio, Eppu: Delfinan matka-arkku (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789511221081 )
Olsson, Sören: Zeina ja Nalle ; Zeina, Nalle ja suuri salaisuus (http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9511188003 )
Wahl, Mats: Ruotsia idiooteille (http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/ruotsia.htm )
Jos hakua ei rajaa koskemaan nuortenkirjallisuutta, saadaan muutama lisää:…
