Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen…
VHS-videonauhurien valmistus päättyi vuonna 2016.
https://www.lifewire.com/funai-ends-vcr-production-that-is-the-end-of-v…
https://electronics.howstuffworks.com/new-vcr-vhs-final-production-run…
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001916769.html
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Arvonimen hakuun annetaan ohjeita Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)
Arvonimen käsittelyprosessi on varsin monimutkainen, kuten Ylen verkkoartikkelista käy ilmi Oletko arvonimen arvoinen? Rötöstely tai sakotkin voivat viedä mahdollisuuden | Yle Uutiset | yle.fi
Arvonimestä päätetään lopuksi presidentin istunnossa. Esittelijä valmistelee avoimen kirjeen arvonimestä, jonka presidentti ja pääministeri allekirjoittavat. Verojen maksamisen jälkeen arvonimeä hakeva voi käydä noutamassa kirjeen. Arvonimeä hakevan henkilön on annettava jo aiemmin kirjallinen sitoumus veron maksamisesta. Arvonimen hakija luovuttaa arvonimen saajalle omassa tilaisuudessaan.…
Elokuvasta muistamasi kohdat ovat tuttuja Astrid Lindgrenin kirjasta Se pikkuinen Lotta.
Lotasta on tehty Johanna Haldin ohjaamina kaksi elokuvaa: Se pikkuinen Lotta (1992) ja Lotta muuttaa pois kotoa (1993). Elokuvat ovat saatavina useissa kirjastoissa.
Kaari Utriosta löytyy tietoja kirjoista:
-Kotimaisia nykykertojia 1. BTJ Kirjastopalvelu 1997 ja
-Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud.laitos. T 2000
Internetin kautta Utriosta voi hakea tietoja osoitteesta:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1290&A=closeall&C=16524
Tuolta Tammen sivulta kannattaa edetä hakemalla asiasanalla Utrio, näin saa esille sivun Kaari Utriosta,
ja sivun alareunassa on viite toisellekin Kaari Utrion kotisivulle: http://www.amanita.fi/.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Kirjastosta löytyy paljonkin korttitemppukirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Kirjat ovat enimmäkseen perustasoa. Parhaiten voit hakea sinulle sopivaa kirjallisuutta Helmet-tietokannasta (=pääkaupunkiseudun yleisetn kirjastojen yhteinen aineistohaku).
Helmet-aineistohaun sivulle pääset osoitteella http://www.helmet.fi . Valitse vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi Aihe. Kirjoita hakusanaksi "korttitemput" (ilman lainausmerkkejä), paina Hae-painiketta ja valitse seuraavasta näytöstä 2-vaihtoehto (klikkaa linkkiä), niin saat esille kirjaluettelon.
Klikkaamalla kirjojen nimekkeitä, saat näkyviin kirjan saatavuustiedot. Kirjan voit varata joko noutamalla sen kirjastosta, jos se on "hyllyssä"-tilassa tai puhelimitse, mikäli…
Kirja on ilmestynyt tänä vuonna eikä se ainakaan vielä ole kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Joidenkin yliopistokirjastojen ja esim. Eduskunnan kirjaston kokoelmissa se jo on. Kysy kirjaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Kultakypärä on SM-lligan kunkin joukkueen kulloinkin eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Jokereiden nykyinen kultakypärä on siten Ville Leino. Tilastot on nähtävillä SM-liigan virallisilla sivuilla: http://www.sm-liiga.fi/ .
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Aineistoa voit hakea Kyyti-verkkokirjastosta. Neuvottelevasta myyntityöstä löytyy kirjoja hakusanoilla ’neuvottelu’ ja ’myynti’. Business to business –markkinoinnista ja –myynnistä voisi hakea vaikka hakusanoilla ’yritykset’, ’markkinointi’, ’myynti’. Tässä pari kirjaa, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Timo Rope: Business to business –markkinointi (1998)
Timo Roune: Tuloksia ratkaisujen myyntiin (Business-to-business-ratkaisumyynti) (2008)
Lienee kyse kielitieteilijästä Leonard Bloomfield (1887-1949), Wikipediasta löytyi hänestä tietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Leonard_Bloomfield
Hakemalla Frank-haulla maakuntakirjastoista, näet yleisten kirjastojen tilanteen: http://frank.kirjastot.fi/ . Ehkä tunnetuin teos Language on myös Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Varastokirjastosta löytyy myös joitakin. Frankin kautta pääsee myös hakemaan tekijähaulla yliopistokirjastoista.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Johnsonin suomennetut teokset ovat
Elettiin vuotta 1914 (Nu var det 1914)
Hänen armonsa aika (Hans nådes tid)
Kaupunki hohtaa pimeässä (Stad i mörker)
Kohti hiljaisuutta : romaani vangituista (Några steg mot tystnaden))
Rantojen tyrskyt : romaani läsnäolevasta (Strändernas svall)
Sotilaan paluu (Soldatens återkomst)
Tulta ja ruusuja (Drömmar om rosor och eld)
Tällaista on elämäsi (Här har du ditt liv)
Älä katso taaksesi (Se dig inte om)
Iloisia päiviä (novelli kokoelmassa Nobelkirjailijat 4)
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
Nimenmuutos vaatii käynnin jossain HelMet-kirjastossa, koska myös kirjastokorttisi vaihdetaan uuteen. Tarvitset uudella nimelläsi olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Uusi kortti ei maksa mitään.
