Sanat Mari Renvallin säveltämään ja sanoittamaan lauluun Pieni poika pilvistä putosi löytyy nuottivihosta Ylen opettavaiset laulut (1979). Nuottivihko kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.208983
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4369582#componentparts
Elokuvasta muistamasi kohdat ovat tuttuja Astrid Lindgrenin kirjasta Se pikkuinen Lotta.
Lotasta on tehty Johanna Haldin ohjaamina kaksi elokuvaa: Se pikkuinen Lotta (1992) ja Lotta muuttaa pois kotoa (1993). Elokuvat ovat saatavina useissa kirjastoissa.
Vaikka lukemistutkimuksia on Suomessa tehty runsaasti, ei kysyjän haluamaa tilastoa ainakaan pikaisella tutkimuksella löydy. Suomalaisesta kirjallisuudesta sen sijaan on tehty laaja tutkimus: Niemi, Suomalaisten suosikkikirjat (1997). Useimmat tutkimukset lukuharrastuksista ja vapaa-ajan vietosta kertovat vain esim. mielikirjojen lajityypeistä. Kuitenkin Pirkko Saarisen kirjassa Peruskoululaiset lukijoina kerrotaan 80-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa Burroughs sijoittuu kolmanneksi ylivoimaisesti suosituimpien kirjailijoiden joukossa 11-12 v. poikien keskuudessa. Myös vielä 90-luvun alussa Saarisen ja Korkiakangaan kirjassa Ihanaa vai pitkäveteistä -Lukeminen nuorten harrastuksena, Burroughs ja Tarzan on suosituimpien joukossa 11-12 v…
Kyllä Lohjan kirjastoihin voi esittää hankintatoiveina myös elokuvia. Toistaiseksi tämä onnistuu parhaiten täyttämällä kirjastoista saatava hankintatoivelomake.
Elokuvien valinnassa kirjasto noudattaa samoja periaatteita kuin muunkin materiaalin hankinnassa. Aivan kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, mutta aina kannattaa yrittää. Kirjasto joutuu maksamaan elokuvista tekijänoikeusmaksuja, joten ostopaikat ja sen myötä tarjonta on joskus suppeampaa kuin vapaasti myytävissä elokuvissa.
Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Från början av år 2014 kan du välja din hälsostation i vilken kommun som helst. När du väljer en hälsostation utanför den egna kommunen får du utöver tjänsterna på hälsostationen i den valda kommunen även rådgivningstjänster, tandvård och rehabiliteringstjänster där. Ditt val gäller således alla dessa tjänster.
Om du väljer en hälsostation utanför din egen kommun ska du göra en skriftlig anmälan om saken. Du kan byta hälsostation högst en gång om året och använda bara en hälsostation åt gången.
Mera information hittar du på följande internetsidor eller så kan du kontakta hälsostationen för att be om hjälp.
Esbo (på finska)
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/T…
Helsingfors (på svenska)
http://www.hel.fi/…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ on poistettu vuosikohtainen etunimihaku tietosuojasyistä, joten pelkästään vuoden 2013 tietoja ei löydy. Vuosina 2010-14 on etunimeksi annettu Lumi 1289 naishenkilölle.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Liikuntasuhdetta, -käyttäytymistä koskevaa englanninkielistä aineistoa ei yleisissä kirjastoissa juurikaan ole.
Outikirjastosta, Oulun ja lähikuntien kokoelmat https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=findf& löytyy englanninkielisenä Beyond health literacy : youth cultures, prevention and policy, ed.Tommi Hoikkala et al., 2005.
Teoksessa Liikunnan areenat on kolme englanninkielistä artikkelia, esim. Eichberg, H: Playing and displaying identity.
Suoraan aiheeseesi liittyvä suomenkielinen artikkeli sisältyy teokseen Pelit ja kentät: kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Artikkeli on nimeltään Liikuntasuhde : liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana, tekijä Pasi Koski.
Liikuntapedagogiikka -teos…
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess…
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
Kaavojen etsiminen käsityölehdistä on varsin hankalaa, koska ei ole käytettävissä vuosikertojen hakemistoja. Suuren käsityökerhon mallihausta löytyi kuitenkin, vaikkakaan ei ihan voimistelupuvun nimellä, seuraavia:
Baletti- ja jumppapuku nro 8/2010 (eri kokoja)
Jumppatrikoot, -toppi, -paita, -housut nro 1/2006
Trikoot ja jumppatrikoot nro:t 1/2006, 1/2009, 11-12/2004 ja 8/2012
Vuosikeroja selailemalla voi löytyä toki enemmän. Käsityölehdet löytyvät valitsemalla hakusanaksi käsityö ja rajoittamalla haun sitten lehtiin, http://helmet.fi.
Itämeren rannoilla -sarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2011, uusintoina 2013 ja 2015. Se on ulkomainen osto-ohjelma, saksalaisen Vidicom Media Productions -tuotantoyhtiön dokumenttisarja.
Valitettavasti ohjelmaa ei ole saatavilla kirjastoissa. YLE Areenassakin sarjan katseluaika on jo päättynyt. Tuotantoyhtiön sivulta http://www.vidicom-tv.com voit etsiä heillä myynnissä olevia tallenteita (Shop).
Yleisradiolle voi esittää ohjelma- ja uusintatoiveita osoitteessa https://palaute.yle.fi/.
Kuvaamaasi höyhenenkevyttä lomalukemista löytyy varmaan parhaiten kun Helmet-hakuun kirjoittaa chick lit ja rajaa haun koskemaan e-kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Schick%20lit__Ff%3Afacetcoll…
Halutessaan voi rajata myös kielellä.
Esimerkkejä suomenkielisistä uudehkoista kirjoista:
Kesä kasiysi / Sirpa Saarikoski
Avokadopastaa : romaani / Kia Walli
Kymmenen unelmaani / Lori Nelson
Puppiduu / Laura Paloheimo
Tee se itse -vauva : romaani / Karoliina Sallinen
Bridget Jones : vauvapäiväkirja / Helen Fielding
Saman haun voi rajata myös äänikirjoihin.
Tosin silloin ei löydy neljääkymmentä kirjaa suomeksi vaan vain neljä.
Toivottavasti näistä vinkeistä on apua blogeilussa.
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri…
En löytänyt tällaisia erikoistuneita tatuointiliikkeitä. Kannattaa kysyä asiasta itselle sopivasta liikkeestä. Valitse liike, joka noudattaa terveydensuojelulakia. Tietoa laista ja tatuoinnin terveysriskeistä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta:
https://stm.fi/kemikaalivalvonta/tatuoinnit
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/…
