Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Aiheesta bluetooth tai sinihammas löytyy artikkeleita suomeksi seuraavista lehdistä: MikroBitti 2000, nro 4, Prosessori 2000/1 ja 2; Tekniikan maailma 2000/1; Aamulehti 2000-01-23, Tietokone 1999/10; MikroPC 1999/11; Prosessori 1999/4; Tietokone 1999/4B; Tietokone 1999/2; Helsingin sanomat 19998-11-12. Viimeksi mainittu artikkeli koskee nimenomaan matkapuhelinta. Lisäksi löytyy suomenkieliset artikkelit seuraavista lehdistä: Tietopalvelu 2000/1 ja Fakta: talous ja tekniikka tänään 2000/1.
Englanninkielisiä artikkeleita löytyy Ebscosta, joka on kokotekstitietokanta, toisin sanoen artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa sieltä.Ebscoon pääset esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston etusivulta http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta Ebsco (…
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset.…
VHS-videonauhurien valmistus päättyi vuonna 2016.
https://www.lifewire.com/funai-ends-vcr-production-that-is-the-end-of-v…
https://electronics.howstuffworks.com/new-vcr-vhs-final-production-run…
https://www.is.fi/digitoday/art-2000001916769.html
Täysin muovittomia tai pakkauksettomia kauppoja ei vielä Suomesta löydy.
Tosin Briteissä ja Hollannissa sellaisia jo on. https://www.talouselama.fi/uutiset/hollannissa-avattiin-muoviton-pop-up-ruokakauppa-suomessa-kokeilua-pidetaan-kiinnostavana/97503032-6075-3972-bb32-c0379a07aa02
Suomessa on kuitenkin yritystä tähän suuntaan. esim. K-ryhmän kokeilu salaattimyynnistä asiakkaan omaan kippoon https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/619014-ruokakauppa-otti-kayttoon-napparan-keinon-muovin-vahentamiseksi-ryhtyy-myos ja S-ryhmän kestokassit Hevi-osastolla. https://www.patarumpu.fi/2018/01/11/hevipussien-kulutus-vahenee-kestopussit-s-kauppoihin-asiakkaiden-toiveesta-2/
Muutamat kaupat pyrkivät kokonaan pakkauksista eroon…
Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa on Kari Tarkiaisen artikkeli metsäsuomalaisista. Siinä kerrotaan mm. kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori C. A. Gottlundin 1800-luvulla tekemästä metsäsuomalaisten sukunimikartoituksesta, jota säilytetään kansallisarkistossa. Artikkelin mukaan nimiä on selvitetty tämän jälkeenkin. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/genos-old/68/68_98.htm
Elokuva voisi olla George Cukorin Kaasuvalo (Gaslight, 1944).
George Cukorin elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviopari muuttaa pahaenteiseen taloon, jossa neuroottinen aviomies (Charles Boyer) uskottelee vaimolleen (Ingrid Bergman), että tämä on menettänyt järkensä. Kylmän palvelijattaren roolissaan nähdään nuori Angela Lansbury. Bergmanille elokuva oli Hollywood-uran huipentuma ja ensimmäinen, josta hänet palkittiin Oscarilla.
Televisioesitykset:
30.05.1965 TV1
23.09.1977 TV1
16.02.1990 TV1
22.06.2008 YleTeema [Kino Klassikko]
Lähteitä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/186302-kaasuvalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasuvalo
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/186302
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n…
Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita.
Lähde:
https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Hidasta elämää -sivustolta löytyi tältä vuodelta hyvän mielen kirjavinkkejä. ja Elisa-kirjan sivuilta viime vuodelta. Muut löytämämme (Rakkaudesta kirjoihin -blogi ja Kirjavinkit-sivuston hauskat kirjat) eivät valitettavasti ole aivan uusia, mutta ehkä sieltä löytyisi uusia tuttavuuksia:
https://hidastaelamaa.fi/2020/04/8-hyvan-mielen-kirjavinkkia/#e8de6379
https://kirja.elisa.fi/uutiset/hyvan-mielen-kirjat
http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.com/2012/08/hyvan-mielen-kirjat-to…
https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle…
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U…
En löytänyt tällaista tietoa.
Kasevan sivut, https://www.kaseva.fi/yhtye
Kaseva Elävässä arkistossa,
Kaseva : Mari, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kaseva-mari?page=1&qt-tabs_und… ja
Kasevan haastattelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kasevan-haastattelu
Kasevasta kertovia artikkeleita, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sanat kirjoittanut Asko Raivio on jo edesmennyt, joten häneltä ei voi asiasta kysyä. Kaseva-yhtyeen kotisivulta löytyy alareunasta sähköpostiosoite, ehkä sieltä voisi kysyä asiaa.
Elokuvasta muistamasi kohdat ovat tuttuja Astrid Lindgrenin kirjasta Se pikkuinen Lotta.
Lotasta on tehty Johanna Haldin ohjaamina kaksi elokuvaa: Se pikkuinen Lotta (1992) ja Lotta muuttaa pois kotoa (1993). Elokuvat ovat saatavina useissa kirjastoissa.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Thot oli alkujaan kuujumaluus, mutta myöhemmin häntä pidettiin esimerkiksi kirjoitustaidon, viisauden, tiedon, magian ja kuolleiden jumalana. Thot voitiin kuvata kokonaan iibishahmoisena, iibispäisenä miehenä tai paviaanina.
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta…
