Sopiva hakusana voisi olla uskontososiologia. Kotikuntasi Suonenjoen kirjastoston seuraavista kirjoista saattaisit löytää sopivaa tietoa:
-Junnonaho, Martti Uudet uskonnot : vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : tutkimus TM-, DLM- ja Hare Krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa
-Kivivuori, Janne Psykokirkko : psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta
-Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta : kirjoituksia uskontososiologian alalta
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy myös samalla uskontososiologia-hakusanalla lupaavilta näyttäviä otsikoita, esim. Jean Danielin artikkeli Yhteisön valta, yksilön yhteenkuuluvuus uskonnolliseen yhteisöön
aikakauslehti Unesco-Kuriirissa (1995, n:o 1, s. 13-18).
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista…
Piki-järjestelmässä (22 kuntaa) Karl Mayn kirjoja on lainattu tänä vuonna yhteensä n. 170 kertaa, mikä ei ole hirvittävän paljon. Nimekkeitä on kyllä hyvin kirjastoissa tarjolla eli toistakymmentä, osa kuitenkin varastoituina. Näyttäisi siltä että eniten Mayn teokset tekevät kauppansa Metson aikuistenosaston hyllystä eikä esim. nuortenosastoilta.
Kyseistä Brodskyn runoa ei ole suomennettu. Asia on tarkistettu Brodskyn runojen suomentajalta Jukka Malliselta.
Brodsky itse muuten jossakin vaiheessa kieltäytyi ennen vuotta 1964 kirjoitettujen runojensa uudelleenjulkaisuista. Kysytty runo on kirjoitettu vuonna 1962.
Tiekkö-kirjastojen kotisivuilta http://www.tiekko.fi/ (tarkennettu haku) voit tekijähaulla katsoa, kuinka monta teosta nimellä Cussler, Clive löytyy. Teoksen nimi-kohtaa, esimerkiksi Aavejuna, klikkaamalla voit tarkistaa, missä Tiekkö-kirjastossa kyseinen teos on.
Oulussa loruleikki- ja runokylpyhetkiä vauvoille järjestää Valveen
sanataidekoulu. Lisätietoja: www.kulttuurivalve.fi
Tietoa vauvojen sanataideopetuksesta saat myös Lukukeskuksen
Lukuleikkikuu-nettisivuilta: www.lukukeskus.fi/lukukampanjat/lukuleikkikuu
Espoon kaupunginkirjastossa näyttää tänä syksynä olevan useita
vauvojen runokylpyhetkiä: www.espoo.fi
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Hei!
Tarkoitatte varmaan Huttusen teosta Psykiatrin palapeli, joka on tilattu Hämeenlinnan pääkirjastoon syyskuussa 2013. Teos ilmestyy tammikuussa 2014. Teokseen voi jo tehdä varauksen, vaikka se ei ole vielä saapunut kirjastoon.
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
t. Ulla Hämäläinen-Pelli
Hei!
Someron kaupunginkirjastossa olisi, mutta saadaksesi lehtinumeron pitää tehdä lähikirjastossasi tai netin kautta maksullinen kaukolainatilaus http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Voit myös tiedustella josko numeron voi vielä ostaa:
Käsityön suomenkielinen tilaajapalvelu numerossa 050 5743 463 ja osoitteessa kasityo@virolainenkasityo.fi.
Hämeen Sanomat vuodelta 2009 on sidottuna vuosikertana Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa. Voit pyytää hakemaan osan II (maalis-huhtikuun lehdet) luettavaksi lehtisaliin yläkerran infopisteestä.
Hämeen Sanomien verkkoarkistossa on www.hameensanomat.fi-nettisivuilla julkaistut artikkelit vuodesta 2004 saakka. Verkkoarkistosta voi hakea artikkeleita hakusanan avulla tai julkaisupäivän mukaan. Verkkoarkiston käyttö on maksullinen palvelu, ks. http://www.hameensanomat.fi/verkkoarkisto
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/…
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon…
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Soile Tomperin kirja Taloushallinto: toiminnan kannattavuus on Vaara-kirjastoista Joensuun ja Nurmeksen kirjastoissa:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=Taloushallinto+%3A+toiminnan+kannattavuus+tomperi&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Voit varata kirjan verkkokirjastossa ja noutaa sen haluamastasi Vaara-kirjastosta. Alla lisätietoa:
https://vaara.finna.fi/Content/asiakkaana#holds
Kirjastojen tietosanakirjoista löydät tietoa Bahrainista suomen kielellä.
Kirjaston koneilta pääset myös oman ja muiden kirjastojen tietokantoihin. Voit tutustua esim. teoksiin Maailman maat ja kansat, Osa: : Lounais-Aasia, Julkaistu: Helsinki : Valitut palat, Julkaistu (osa): , 1998 ja Maailma tänään, Osa: [15] : Lähi-itä, Julkaistu (osa): , cop. 1999.
Verkossa on runsaasti englanninkielistä aineistoa esim. osoitteessa http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/bhtoc.html . Katso myös googlesta http://www.google.fi ja kirjoita hakusanaksi Bahrain.
Kirja on alunperin kirjoitettu norjaksi ja myös suomenkielisenä julkaistu Ruotsissa. Se kuuluu Pollux hevoskerho -sarjaan, josta on suomennettu kahdeksan kirjaa. Kirjasta tai kirjailijasta ei löydy tietoa. Ehkä Pollux hevoskerho tietäisi hänestä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli.…