Etsitty kirja saattaisi olla Janni Howkerin tarinakokoelma Vanha Jake ja pojat (Lasten keskus, 1987), jonka kaikki viisi kertomusta käsittelevät tavalla tai toisella lapsen ja aikuisen välille kehittyvää arvokasta ystävyyttä. Kirjan alkuperäinen englanninkielinen nimi on Badger on the barge and other stories.
Kokoelman suomenkielisen laitoksen nimikertomus Vanha Jake ja pojat vastaa kutakuinkin kysymyksessä annettuja tuntomerkkejä.
Kirjan muut tarinat ovat Mäyrä proomussa, Reicker, Kaheli ja Kerran minä olin poika, vanha nainen sanoi.
Kyllä kirja on tilattu Kouvolassa pääkirjaston ja Haanojan kirjastoon. Tällä hetkellä varauksia on yksi, joten varaamalla teoksen saat sen heti kun se tulee kirjastoihin ja saadaan lainauskuntoon. Varauksen voit tehdä
nettivarauksena itse tai käymällä tai soittamalla kirjastoon.
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Hei!
Valitettavasti ei hakuehtojesi mukaista kirjaa varastostamme löydy.
Kuvitustyylin perusteella hakemasi teos voisi olla Iloisten satujen kirja (Gyo Fujikawa), jonka suomenkielinen painos on vuodelta 1984. Iloisten satujen kirja sisältää mainitsemistasi saduista ainakin Kuningas Midaksen sekä sadun Kaupunkihiiri ja metsähiiri, mutta toivomaasi pitkää päivällispöytää kuvitus ei ikävä kyllä sisällä.
Toivottavasti joskus vielä oikeaan kirjaan jossain törmäät!
Esitit kysymyksesi Suomen yleisten kirjastojen tietopalveluun. Me täällä kirjastossa voimme opastaa mistä ja miten etsit tietoa jostain aiheesta. Esimerkiksi rippikoulua käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastojen aineistotietokannoista sanalla rippikoulu, mutta ehkä kätevin ja hyödyllisin tiedonlähde on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivut http://www.evl.fi/ > WWW-palveluja > rippikoulut. Sen sijaan siihen miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa jonkin yksittäisen seurakunnan nuorisotyöhön meillä ei ole vastauksia. Saadaksesi sen selville sinun tulee kääntyä Lohjan seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavien henkilöiden puoleen. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.kolumbus.fi/lohjan.seurakunta/ .
Kyseessä lie seuraava elokuva:
Hakase no aishita sûshiki (2006)
https://www.imdb.com/title/tt0498505/
Filmin englanninkielinen nimi on The Professor and His Beloved Equation joka suomennettuna vastaa kysymyksessä esitettyä nimeä.
Elokuvaa ei ollut etsityissä suomalaisissa kirjastoissa.
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/…
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja…
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.” (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.) Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty…
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Suomen sukunimilaki tuli voimaan 1920. 1870- ja 1880-luvuilla sukunimiä alettiin ottaa laajemmin käyttöön, tätä ennen läntisessä Suomessa henkilöt tunnettiin enemmän talon- kuin sukunimellä. Kansallisaatteen noustessa 1900-luvun alussa nimiä suomalaistettiin paljon.
Sirkka Paikkalan kirja Se tavallinen Virtanen - Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 on luettavissa verkossa (pdf).
Suomen sukututkimusseuran sivustolta www.genealogia.fi/henkilonnimet/ löytyy paljon tietoa suomalaisista nimikäytännöistä.
Verkkosivustoihin viitattu 6.10.2023.
Voisikohan etsimäsi australialainen sarja olla nimeltään Offspring, suomeksi esitetty nimellä Rakkautta ja jälkikasvua, jossa seurattiin kolmikymppisen lääkärin, Nina Proudmanin ja hänen työyhteisönsä ja perheensä ihmissuhteita? Sarjan tunnuskappale on ainakin nimeltään "When We Swam", esittäjänä Thao & The Get Down Stay Down. Lisää tietoa täällä:Offspring (TV series) - WikipediaRakkautta ja jälkikasvua: Viisi kautta Areenassa! | YLE TV2 | yle.fi
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Eurokolikot.com -verkkosivustolla vuoden 1892 pennin kolikon hinnaksi on arvioitu 3,50€. Metallirahojen tapaan täysin käyttämättömässä kunnossa oleva yksilö on selvästi arvokkaampi.
https://www.eurokolikot.com/suomen-markat/1-penni
http://www.kokoelmat.fi/rahat/suomen-kolikot-markka/1-penni.html
