Tässä jotain lähteitä, joista voit saada tietoa Raija Siekkisestä:
-http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990723-154259.html
(täällä myös kirjailijan saamat palkinnot ja tuotanto kokonaisuudessaan)
Kirjastosta voit tietoa etsiä mm. seuraavista teoksista:
-Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita
-Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia
-Kotimaisia nykykertojia
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
On lainattavissa. Kirjasta on kaksi painosta, joista kumpikin on lainattavissa ja paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tämänhetkisen tilanteen näet aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) tai kysymällä lähikirjastostasi.
Darren Shanilta on suomennettu viisi kirjaa: Friikkisirkus (Tammi 2001), Vampyyrin oppipoika (2002), Kauhun tunneleissa (2003), Vampyyrivuori (2004) ja Kuoleman koetukset (2006). Shanin suomalaisen kustantajan Tammen kotisivuilta ei löytynyt tietoa uusista käännöksistä.
Kyllä Lohjan kirjastoihin voi esittää hankintatoiveina myös elokuvia. Toistaiseksi tämä onnistuu parhaiten täyttämällä kirjastoista saatava hankintatoivelomake.
Elokuvien valinnassa kirjasto noudattaa samoja periaatteita kuin muunkin materiaalin hankinnassa. Aivan kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, mutta aina kannattaa yrittää. Kirjasto joutuu maksamaan elokuvista tekijänoikeusmaksuja, joten ostopaikat ja sen myötä tarjonta on joskus suppeampaa kuin vapaasti myytävissä elokuvissa.
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ on poistettu vuosikohtainen etunimihaku tietosuojasyistä, joten pelkästään vuoden 2013 tietoja ei löydy. Vuosina 2010-14 on etunimeksi annettu Lumi 1289 naishenkilölle.
Äidinkieltä on mahdoton unohtaa vuodessa, joten mikä tahansa suomenkielinen kirja tai äänikirja käy kielen elvyttämiseen.
Mauri Kunnaksen kirjat viihdyttävät kaikenikäisiä.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess…
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Valkjärviä näyttäisi olevan useampia. HelMet-haku löytää yhden Karjalan kannaksella ja toisen Nurmijärven kupeessa.
Yhteensä 16 tietokirjaa löytyy hakusanalla Valkjärvi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svalkj%C3%A4rvi__Ff%3Afacetc…
Niistä valtaosa näyttäisi kertovan Kannaksen Valkjärvestä.
Fennica-haulla löytyy lisää Valkjärviä, mutta myös uusia osumia Kannaksen Valkjärvestä.
https://finna.fi
Toivottavasti löydätte näistä etsimänne.
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"…
Suudelman historiaa ei liene aivan täydellisesti kartoitettu, mutta kauas ja laajalle se kuitenkin vaikuttaisi ulottuvan. Antropologit ovat - Freudin jäljissä - kytkeneet suudelman ja imettämisen ja nähneet eroottisen suudelman alkulähteen rintaruokinnassa. Suutelua on tavattu myös metsästäjä-keräilijäheimojen keskuudessa, joten mitä ilmeisimmin ilmiön alku on hyvin kaukana ihmisheimon historiassa. Varhaisin kirjoitettu maininta suudelmasta on intialaisista Veda-kirjoista 4000 vuoden takaa.
Myös eläimet suutelevat. Lähimpänä ihmisten suudelmia ovat luultavasti simpanssien suudelmat, mutta monen muunkin lajin käyttäytymiseen suuteleminen kuuluu: hevoset solmiessaan suhdetta, koirat leikkiessään; jopa jotkut kalat suutelevat.
Lähteet ja…
Ei voi. Kaikkien myrkkykäärmeiden myrkky syntyy käärmeen päässä sijaitsevissa myrkkyrauhasissa. Yleensä myrkky siirtyy käärmeestä uhriin hampaiden välityksellä, mutta jotkut käärmelajit osaavat myös sylkeä myrkkyä.
Lähde: http://jrscience.wcp.muohio.edu/studentresearch/costarica03/venom/anatomy.htm
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
