Suomalaisiin talonpoikaistaloihin on tehty kuisti alkujaan pääasiassa suojaamaan ovea ja portaita. Niitä alettiin lisätä vanhoihin paritupiin ja uudisrakennuksiin 1800-luvun loppupuolella. Sitä ennen eteisestä oli suora käynti ulos, ulko-oven edessä oli yksi tai kaksi laakeaa porraskiveä tai puusta tehdyt rappuset. (Lähde: Maatilan pihapiiri, Sirkka-Liisa Ranta ja Juhani Seppovaara, 2003)
Amerikkalaisissakin taloissa on tyylin ja aikakauden mukaan myös kuistillisia, se on ollut jopa yksi talojen tyypillinen piirre. Itse muistan amerikkalaisista elokuvista monen näyttelijän, mm. Clint Eastwoodin, istuskelevan kuistilla. Alla olevalla sivulla esitellään amerikkalaisen kuistin historiaa, ja sen alla oleva linkki esittelee samanaiheisen…
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Kyseessä on varmaankin Titiyo-nimisen ruotsalaisen artistin Come Along -kappale, joka on julkaistu vuonna 2001 samannimisellä albumilla.
Kappaleen voi kuunnella Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4
Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai…
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät vastaa kysymyksessä esitettyjä, tekisi mieleni ehdottaa Nora Robertsin irlantilaisista legendoista ammentavaa trilogiaa, johon kuuluvat kirjat Morriganin risti, Jumalten tanssi ja Hiljaisuuden laakso.
Morriganin risti alkaa prologilla, jossa tarinankertoja, vanha mies, alkaa kertoa lapsille tarinaansa, jota kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa seuraavasti:
Mahtava irlantilaisvelho Hoyt janoaa kostoa. Hurja vampyyrikuningatar Lilith on vietellyt hänen veljensä Cianin. Hoyt matkustaa 1100-luvulta omaan aikaamme, jossa hän kohtaa vampyyriksi muuttuneen Cianin, kipakan wicca-noita Glennan sekä vampyyrinmetsästäjä Blairin.
Nelikko joutuu yhdistämään voimansa, sillä Lilithin kokoama pimeyden…
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri…
Kysymykseen ei voi antaa täysin täsmällistä vastausta, koska lähiympäristö ei ole tasainen ja vaaran tarkkaa alkamiskohtaa suhteessa ympäröivään maastoon ei liene määritelty.
Joitakin lukuja voi kuitenkin mainita: Pärnävaara on noin 166 metriä korkea. Maanmittauslaitoksen nettipalvelusta (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ -> hakusana "Pärnävaara") ilmenee, että lähellä sijaitsevien järvien vedenpinnan korkeusluvut ovat mm. Jyrinjärvi 90,4, Pohjalampi 98,5 ja Leinonen 95,3. Kartasta Pärnävaaran läheltä löytyy maastosta korkeuskäyrä 100. Lisäksi 100 luontohelmeä -sivustolla mainitaan, että Pärnävaaran kalliorinteet kohoavat 50 metrin korkeuteen: http://100luontohelmea.fi/helmi/parnavaara
Tästä…
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Hei!
Kieliä voi kerrata ja opiskella esimerkiksi verkkokursseilla, lisätietoja saat osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Lisäksi kirjastosta voi lainata erilaisia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu cd-äänite tai erilaiset kuullun ymmärtämiseen keskittyvät cd:t, joista löytyy listaus tästä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skuullun%20ymm%C3%A4rt%C3%A4minen%20englannin%20kieli__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Sanastoa kehittää myös englannin kielisten kirjojen kuunteleminen. Äänikirjoja englanniksi on sekä cd:llä että e-äänikirjoina varsinkin Overdrive-palvelusta.
Näyttäisi siltä, että kysymys on palstalla esitetty ennenkin ja vastauskin on saatu siihen. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytaisin-runon-laulun-tai Linkistä näkyy mistä runo voisi löytyä. Mm. Pohjanpää, Lauri: Lastenrunoja (1962) on mainittu myöskin.
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan."
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U…
Itsetiivistyvän betonin (IT-betoni tai ITB) kehittäminen aloitettiin Japanissa 1980-luvun loppupuolella. Sen kehittämiseen vaikutti erityisesti kasvanut tarve vähentää suurten ja vaikeiden betonointien työvaltaisuutta sekä nopeasti edistynyt lisäaineteknologia. Itsetiivistettyä betonia on käytetty rakennusteoliisuudessa aina 1980-luvulta lähtien.
Lähteet
"Itsetiivistyvää betonia on käytetty jo 1980-luvulta lähtien." Betoni 1/2005. https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/11/Itsetiivistyv%C3%A4%C3%A4… (luettu 30.11.2020)
Vesa Anttila & Pekka Vuorinen: Itsetiivistyvä betoni. Rakennustieto. https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK050402.pdf (luettu 30.11.2020)
Wikipedia: "Self-consolidating concrete." https://en.…
Tässä jotain lähteitä, joista voit saada tietoa Raija Siekkisestä:
-http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990723-154259.html
(täällä myös kirjailijan saamat palkinnot ja tuotanto kokonaisuudessaan)
Kirjastosta voit tietoa etsiä mm. seuraavista teoksista:
-Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita
-Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia
-Kotimaisia nykykertojia
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
