Kirjallisuudesta en valitettavasti onnistunut löytämään tälle sitaatille käännöstä. Silmäilin läpi teokset, jotka löytyvät meiltä pääkirjastosta hyllystä (mm. Viisauden valtameri : elämänohjeita sekä Onnellisuuden taito : elämän opaskirja), ja ainakaan näissä teoksissa lainausta ei ollut. On kuitenkin mahdollista, että käännös löytyisi jostakin muusta suomennetusta teoksesta, johon en nyt pääse käsiksi.
Verkkolähteissä (esim. http://luontotalo.munstadi.fi/2012/10/05/viikon-valays-vaikuttaminen-2/) sitaatti on käännetty näin: "Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan, kokeile nukkua huoneessa, jossa on hyttynen".
Dalai-lama-käännökset Vaski-kirjastoissa:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&…
Kondomeissa liukasteet ovat usein silikoni- tai vesipohjaisia.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29758097/
Joissakin kondomeissa on liukasteaineeseen lisätty bentsokaiini-nimistä paikallispuudutusainetta, josta saattaa olla apua ennenaikaisen siemensyöksyn kanssa. Tätä puudutusainetta käytetään myös esimerkiksi kurkkupastilleissa. Bentsokaiinin yliannostus voi hyvin harvoin johtaa vaaralliseen methemoglobinemiaan, mutta kondomien sisältämä bentsokaiinin määrä on kuitenkin varsin vähäinen. Allergiset oireet ovat yleisin vaiva.
https://go.drugbank.com/drugs/DB01086
Kondomeissa usein käytetty spermisidi on nimeltään Nonoksinoli-9. Se …
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMA on kaikkien käytettävissä Internetin kautta osoitteessa http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Selmasta on mahdollista tehdä hakuja monella eri tavoin. Yksi tapa etsiä viitteitä on valita sanahaku ja kirjoittaa hakukenttään "Suomen Pankki".
Hyvä tapa tiedonhakuun on asiasanahaku. Eduskunnan kirjastolla on oma asiasanasto Eks, joka on myös käytettävissä Internetin kautta. Klikatkaa kirjaston pääsivulta tai Selma-kokoelmatietokannan käyttöohjeiden yhteydestä Eks- asiasanasto. Kirjoittakaa hakukenttää asiasana Suomen Pankki (tai valitkaa se asiasanaston aakkosellisesta hakemistosta). Teille pompahtaa esille kyseinen asiasana ja linkki viitteisiin , joita on runsaasti.
Viitteiden kohdalla näette,…
Fiktiivisessä taiteessa lähtökohtaisesti "kaikki" on sallittua, mitä ei ole laissa kriminalisoitu. Keksityt viitteet ovat esimerkiksi tulevaisuuteen sijoittuvassa tieteiskirjallisuudessa yleinen tapa.
Jos fiktiiviseen kirjoitukseen sijoittaa todellisen viitteen, mutta muutettuna, asia monimutkaistuu tavalla, johon on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta.
Jos lähteen tekstiä on muutettu vain stilistisesti eli lauserakennetta tai yksittäisiä sanoja vaihtamalla, mutta lainatun kohdan ajatus ja tarkoitus säilyttäen, kirjailija tuskin syyllistyy mihinkään "luvattomaan".
Jos kuitenkin tällainen täsmällinen lainaus on selkeästi vääristelty tarkoituksenmukaisella tavalla (tukemaan kirjoittajan tarkoitusta tms.), voisi alkuperäisellä,…
Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon.
Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Itämeren rannoilla -sarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2011, uusintoina 2013 ja 2015. Se on ulkomainen osto-ohjelma, saksalaisen Vidicom Media Productions -tuotantoyhtiön dokumenttisarja.
Valitettavasti ohjelmaa ei ole saatavilla kirjastoissa. YLE Areenassakin sarjan katseluaika on jo päättynyt. Tuotantoyhtiön sivulta http://www.vidicom-tv.com voit etsiä heillä myynnissä olevia tallenteita (Shop).
Yleisradiolle voi esittää ohjelma- ja uusintatoiveita osoitteessa https://palaute.yle.fi/.
Kysyin asiaa Muumien viralliselta sivulta ja he vastasivat seuraavaa:
"Moomin Shopeista saattaisi löytyä eniten korttivalikoimaa, meillä on tällä hetkellä ainoastaan yksi setti postikortteja. Voitte olla yhteydessä Forumin Moomin Shoppiin: forum@moominshop.fi
Yst. terv.
Saara
Moomin.com"
Katsoin sivuston korttivalikoimaa, mutta 3D kortteja en löytänyt.
Aika kivoja koottavia muumihahmoja kyllä löytyi...)
Kannattaa toivoa kortteja taas valikoimiin.
https://www.moomin.com/fi/
Huutonetistä tai Tori.fi palveluista saattaa satunnaisesti löytyä myös postikortteja.
Postikorttien keräilyyn liittyviä linkkejä löytyy osoitteesta:
http://postimerkkeily.blogspot.fi/p/postikorttien-keraily-linkkeja.html
Osoitteesta http://www.yrttitarha.com/ löydät tietoja siementen toimittajista. Klikkaa linkkiä Vihreä pörssi, mistä löytyy linkki "kevään 2000 siemenluettelot". Siemenet toimitetaan postitse.
Voit katsoa myös sivua http://www.internetix.ofw.fi/projektit/kasvit/
Lastenlaulun Kolme varista istui aidalla laulamiseen näyttää menevän youtube-videon mukaan n. yksi minuutti. Eli yksi varis lauletaan n. kolmasosassa minuuttia. Miljardi minuuttia on n. 1901 vuotta: https://www.calculateme.com/Time/Minutes/ToDays.htm ja kolmas osa siitä on n. 634 vuotta. Aikaa tietysti pidentää se, että pitkien lukujen laulamiseen menee paljon lyhyitä pidempään.
Tuomas Murasen rikos - elokuvaa on VHS-kasettina joissakin kirjastoissa, esim. Oulun kaupunginkirjastossa. DVD:nä sitä ei ole ilmeisesti julkaistu. Oulun kaupunginkirjastossa on varattavissa VHS-laite, jolla elokuvan voi katsoa kirjaston Musiikkiosastolla (p. 08 558 47352 ).
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-sivuilta kirjastojen lasten rooliasut löytyvät kirjoittamalla hakusanaksi rooliasut ja valitsemalla aineistoksi "esine". Rooliasuja on tällä hetkellä vain Espoon Entressen ja Espoon kirjastoauton kokoelmissa. Tässä linkki hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1899213__S%28rooliasut%29%20f%3Aq__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Vaatteet voi varsinaisesti nähdä vain kirjastossa, kuvia niistä ei ole.
Sodanaikainen diagnoosiluokitus 35b3 = Sairasmielinen reaktio (Reactio psychopatica). Alleviivauksella ei ole erityistä merkitystä.
BII tai B2 on kelpoisuusluokka: B(1&2)- vähäinen tai suuri este, B2 on reservissä alin kelpoisuusluokka.
Puolustusvoimien sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena…
Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi.
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
