Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmiin kuuluu oivallinen teos lehtikuusista: Jukka Reinikainen (toim.) Lehtikuusi ja muut ulkomaiset havupuut, ISBN 952-5118-05-3. Siperian lehtikuusesta kerrotaan sivuilla 23-28. Kirjaston puh. (06) 416 2111, sähköposti: kirjasto.seinajoenkaupunki@sjk.fi
Internetissä on osoitteessa http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/arbor/sipleku/sipleku.htm perusteellinen kuvaus siperianlehtikuusesta. Esimerkiksi evreka-hausta ( http://www.evreka.fi ) löytyy tämän lisäksi muutakin aineistoa käyttämällä hakusanaa larix sibirica
Biomassakertymä tarkoittaa yksinkertaisesti biomassan kertymistä eli lisääntymistä. Biomassalla tarkoitetaan jonkin populaation tai alueen elävän aineksen kokonaismäärää tietyllä hetkellä; biomassa ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona tai jouleina. Tietenkin voidaan puhua myös joidenkin tiettyjen eliöiden biomassasta tai biomassakertymästä jossakin tietyssä ekosysteemissä.
EnDic 2000: ympäristösanakirja s.63
Biologian sanakirja (2001) s. 81
Alla olevista tekstinäytteistä näet esim. missä tekstiyhteyksissä käsitettä käytetään:
http://www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura/julkaisut/poste/ka01ha…
http://www.vyh.fi/poltavo/yva/metsa/loppur.htm
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai alueen kirjastoautosta esittämällä kirjastokorttisi ja virallisen, kuvallisen henkilötodistuksen. Kun Sinulla on tunnusluku, saat HelMet-kirjastojen palvelut monipuolisesti käyttöösi. Voit mm. lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietojasi, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa, lainata e-kirjoja. Tarvittaessa saat opastusta palveluiden käyttöön kirjastosta.
Ennakkovarauksia ei voi tehdä sellaisiin kirjoihin, joita ei vielä ole HelMet-tietokannassa. Heti kun löydät HelMetistä kirjan tiedot ja vähintään yhden niteen siitä, voit tehdä varauksen. Varauksen voi tehdä myös niteeseen, joka on vielä käsittelyssä.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
Helsingin kaupunginkirjastossa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta Helsingin yliopistolla on itsenäistä tenttimistä varten muutamia tenttiakvaarioita keskustassa, Viikissä ja Kumpulassa. Alla lisää tietoa:
http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/
Myös monilla muilla yliopistoilla on tenttiakvaarioita, jotka ovat usein yliopistokirjastojen tiloissa.
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2…
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Lähin kirjasto on Vallilan kirjasto. Melko lähellä ovat myös Kirjasto 10, Töölön kirjasto ja Pasilan kirjasto. Kirjastoauto palvelee remontin ajan Kallion kirjastolla kerran viikossa.
Varaukset voi noutaa Vallilan kirjastosta remontin alettua.
Lisää tietoa remontista Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kallion_kirj…
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä…
Yksi mahdollinen nimitys olisi sateenkaarihallitus, jollaiseksi on kutsuttu hallitusta, joka koostuu laajasta valikoimasta poliittisia ryhmiä. Kuvaamasi kokoonpanoa lähimpänä ovat olleet Lipposen 1. ja 2. hallitus, jossa vasemmistoliitto ja kokoomus ovat mahtuneet samaan hallitukseen, vaikka keskusta ei siinä ollutkaan. Wikipedian artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Sateenkaarihallitus löytyy asiasta lisätietoa.
On kuitenkin vaikea sanoa, mikä nimitys tuollaiselle hallitukselle julkisuudessa tulisi. Se saattaisi riippua aika paljon olosuhteista, joissa hallitus syntyisi, ja siitä, millainen nimitys esimerkiksi tiedotusvälineissä nousisi hallitsevaksi. Tarvittaisiin ehkä aika suuri kriisi tai melkoisia poliittisia…
Kyllä, voit saada kaukolainaan (ks. edellä olevasta linkistä kohta "kaukolainat") aineistoa, jota ei löydy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Ota asiassa yhteyttä omaan lähikirjastoosi, he tekevät kaukolainapyynnön sinun nimissäsi.
Muistathan, että Vaski-kirjastoissa kaukolainoista peritään maksu, jonka loppusumma riippuu lähettävästä kirjastosta. Perusmaksu kaukolainasta Vaski-kirjastoissa on 4 €, johon lisätään mahdollinen lähettävän kirjaston perimä maksu. PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan he eivät pääsääntöisesti peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Lempäälän kirjasto veloittaa Pirkanmaan ulkopuolisilta kirjastoilta 10 € per kaukolaina. Oma lähikirjastosi pystyy tarkistamaan, onko haluamasi aineisto…
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila