Yhtä, kaikki kirjauutuudet kokoavaa sivustoa ei valitettavasti taida olla olemassa. Eri kustantajien kotisivuja selailemalla löytää paljon tietoa uusista ja tulevista kirjoista, mutta valitettavasti niistäkään ei löydy kattavaa luetteloa. Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien sivuille löytyy linkit yhdistyksen kautta: http://www.kustantajat.fi/#pages/k25/jasenet. Luettelosta puuttuu kuitenkin kustantajia, joten rikoskirjallisuudesta kiinnostuneen kannattaa huomioida lisäksi ainakin CrimeTime: http://www.crime.fi/.
PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista tehdä hakuja, jotka kohdistuvat kirjastoon esim. viimeisen viikon, kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden aikana hankittua tai saapuinetta aineistoa. Ohjeet löytyvät…
Olen uusinut kirjasi ja siitä ei tule myöhästymismaksua. 60 päivän myöhästymisen jälkeen myös lasten aineisto menee perintään, eli siitä tulee jonkin verran lisäkuluja. Kirjastokortti on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eli kavereille ei saa lainata kirjoja, koska kortin haltija (tai lapsen huoltaja) on vastuussa kortilla tehdyistä lainoista ja siten niiden mahdollisesta katoamisesta tai myöhästymisestä. Omasta lähikirjastosta (esimerkiksi Arabianrannan kirjastosta) voi aina kysyä, jos kirjat ovat myöhässä tai on muita epäselviä asioita.
Ikävää, että kaverisi ei vastannut yhteydenottoosi!
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Erik Lindströmin sävellyksiä on julkaistu tavattoman monissa nuottikokoelmissa, mutta pelkästään hänen musiikistaan koostuvia vihkoja on vähemmän. Tässä muutamia, jotka löytyvät kaikki HelMet-kirjastosta. Lindströmin sävellyksiä kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta tai käymällä jossain isossa musiikkikirjastossa. Nuotteja myydään lähinnä erikoisliikkeissä kuten F-Musiikilla.
20 tangoa (Erik Lindström 1996) http://luettelo.helmet.fi/record=b1373938~S9*fin
90-luvun iskelmiä (Fazer 1992) http://luettelo.helmet.fi/record=b1373943~S9*fin
Humppa USA (Erik Lindström 1978) http://luettelo.helmet.fi/record=b1375145~S9*fin
Heikki Poroila
Useampia sivupersoonia esiintyy ainakin seuraavissa romaaneissa.
Clark, Mary Higgins: Kauhu kiertää kaupunkia
Grimsrud, Beate: Hullu vapaana
Sheldon, Sidney: Kerro minulle unesi
Useimmissa muissa aihetta sivuavissa romaaneissa kyse näyttäisi olevan vain yhdestä sivupersoonasta. Halutessasi voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta laittamalla perushakuun (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_id=extendedSearch_WAR…) asiasanaksi "sivupersoonat" ja valitsemalla alempaa valikoista rajauksiksi kategoria "kaunokirjallisuus" ja aineistolaji "kirja".
Lisäksi elämäkertojen ja muistelmien puolelta löytyvät seuraavat teokset.
Chase, Truddi: Jänis ulvoo
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Runo, tai ehkä pikemminkin aforismi löytyy Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken yhteisestä kirjasta Kuinka olla sivulta 108. Kirjaan on koottu eri henkilöiden aforismeja tai ajatuksia. Osassa on mainittu tekijä, ja oletettavasti ne , joissa tekijää ei mainita, ovat Tabermannin tai Kosken kirjoittamia.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Huoti Koski on tehnyt suomenkieliset sanat Pjotr Tšaikovskin pianokappaleeseen Nocturne, op. 19, nro 4. Tämä version, joka alkaa sanoilla "Maan yllä valvoo yö" on julkaistu nuottina mm. Suuressa toivelaulukirjassa 21. Viola-tietokannan mukaan vain yksi levytys on olemassa, nimittäin raahelaisen ARTaaria-kuoron vuonna 2004 julkaisemalla CD:llä Unten syliin. Tämä levy on varsin harvinainen, mutta se näyttäisi sisältyvän sekä Muhoksen että Raahen kirjastojen kokoelmiin, jälkimmäisessä se on myös paikalla. Kannattaa kysyä levyä kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa…
Tämän artikkelin mukaan englanninkielinen nimi on peräisin siemenkatalogista vuodelta 1869. Pihvitomaatti on suuri ja lihaisa ja siinä on vähän siemeniä. Katalogi kuvaili lajiketta "kiinteäksi ja lihaisaksi kuin pihvi". Tästä tuli nimitys beefsteak tomato tai Isossa-Britanniassa pelkkä beef tomato. Suomalainen nimi lienee suora käännös.
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista.
Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.
90-luvun alussa – esimerkiksi juuri Ruusun ajassa ja Helsingin kaupunginteatterissa esitetyssä Juha Siltasen Foxtrotissa – Salminen on vielä Jarmo. Vuosina 1992–96 hän on kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatterin näyttelijäkuntaan; TTT:n ennakkomateriaaleissa ja näytelmien lehtiarvosteluissa hän on alusta alkaen Eppu. Tampereella Salminen debytoi pienessä osassa Juhani Ahon Omatunnon näytelmäsovituksessa, mutta tekee läpimurtonsa jo seuraavassa roolissaan Adolf Hitlerinä Georg Taborin näytelmässä Taisteluni: "Salminen, Eppu. Nimi mieleen. TTT:n tuoreimpia näyttelijöitä. Saa poikkeuksellisen tilaisuuden. Saa esiintyä näytelmän Hitlerinä, koko näyttämön keskipisteenä, ja kyseessä on sentään melkeinpä pojan…
