Tarkoitat varmaan C. S. Foresterin The ship -teosta. Foresterilta on suomennettu monia kirjoja, mutta ei tätä vuonna 1943 ilmestynyttä. Tiedot suomennoksista löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Joensuun seutukirjaston pääkirjastossa on sarjakuvakirja:
CLAREMONT, Chris
Wolverine
Helsinki : Egmont, 2013
Kirjan kuvauksessa kerrotaan:
Sarjakuvalegendat Chris Claremont (Ryhmä-X) ja Frank Miller (Sin City) laativat Wolverinen ensimmäisen sooloseikkalun vuonna 1982. Nyt tämä klassikko julkaistaan kovakantisena. Sarjakuvan lisäksi kirja sisältää Millerin alkuperäiset kansikuvitukset ja Claremontin esipuheen. Uusi Hugh Jackmanin tähdittämä Wolverine-elokuva saapuu teattereihin 26.7.2013.
Voit tehdä varauksen kirjaan Joensuun seutukirjaston kortilla tunnuksillasi ja valita halutessasi noutopaikaksi Viinijärven kirjaston.
Suuri kiitos kannustavasta palautteesta! Tiedon etsiminen on yksi kirjastotyön jännittävimpiä osia ja vaikka usein pähkäilemme pitkäänkin kysymysten parissa, nautimme niihin vastaamisesta aidosti.
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:…
Äidinkieltä on mahdoton unohtaa vuodessa, joten mikä tahansa suomenkielinen kirja tai äänikirja käy kielen elvyttämiseen.
Mauri Kunnaksen kirjat viihdyttävät kaikenikäisiä.
Helmet-kirjastoissa on valitettavasti tätä 80-luvulla ilmestynyttä kirjaa jäljellä enää tämä yksi kappale. Varaajia on paljon, joten sinäkin olet joutunut odottamaan vuoroasi hyvin pitkään. Odotusaikaa pidentää juuri nyt vielä se, että kirja on tällä hetkellä remontissa olevan Suutarilan kirjaston kirja. Suutarilan kirjasto on suljettu loppuremontin ajan, eli 15.4.-8.7.2015 (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Suutarilan_kirjasto), ja Suutarilan kirjoilla on tavallista pidempi laina-aika. Siitä siis tuo eräpäivä.
Olet kirjan seuraava varaaja, joten saat kirjan, kun edellinen lainaaja sen palauttaa.
Kirja on niin vanha, että sitä ei ole enää myynnissä, joten emme valitettavasti voi hankkia sitä enää lisää.
Minulla ei valitettavasti ole katsottavissa Jon Favreaun ohjaamaa elokuvaa Chef, mutta kansaivälisestä elokuvatietokannasta löytyvän musiikkilistan mukaan elokuvassa on käytetty kahta kappaletta, jotka ovat cha cha –tyyppisiä. Toinen on Tony Pabonin ja Manny Rodriguezin ”I Like It Like That” (es. Pete Rodriguez), joka on ilmeisesti juuri elokuvan alussa, ja toinen on Tito Puenten ”Oye Como Va” (es. "Perico" Hernández).
Molemmat kappaleet löytyvät tallenteilta, joita on lainattavissa kirjastoista.
Oman kirjastoverkkoalueenne kokoelmista kappale "I Like It Like That" löytyy esimerkiksi äänitteeltä "Latin : the essential album : over 30 massive hits from Latin music's biggest stars". "Oye Como Va" sisältyy esimerkiksi äänitteeseen "The rough…
Tuntemattomasta sotilaasta on useita painoksia ruotsiksi, mutta vaikuttaa siltä, että käännöstä ei ole tehty uudelleen, ainakin kääntäjä on kaikissa sama, eikä mainintoja käännöksen tarkistuksista löydy. Kansallisbibiliografia Fennicassa vanhin käännös on vuodelta 1955 ja uusin vuodelta 2006, kaikissa on kääntäjäksi mainittu N.-B. Storbom. Fennican tietoja pääset tutkimaan täältä: goo.gl/7977yN
Uusimman painoksen nimiölehdellä on lisäksi maininta "Oavkortad faximilupplaga av första upplagan 1955", sama maininta löytyy myös vuoden 2000 ruotsinnoksesta, mikä myös antaa syytä epäillä, että käännöksiä saattaa olla vain tämä yksi.
Aivan kaikkia painoksia meillä Turun kaupunginkirjastossa ei ole, joten en päässyt niitä tarkistamaan. Turun…
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/…
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja kääntäjälle tärkeä osa omaa toimeentuloa.
Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Lainauskorvausta maksetaan teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat fyysisinä kappaleina lainattavissa yleisissä kirjastoissa tai korkeakoulukirjastoissa Suomessa.
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia, eli ne eivät ole…
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa…
Alla linkki tilastoon Kuntasektorin kuukausipalkoista ammateittain vuonna 2017. Ne on julkaistu toukokuussa 2018. Tämän vuoden palkoista ei vielä ole tilastoa. Tilastojen lähteenä on Tilastokeskus.
https://www.kvtes.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32&Itemid=226
Kirjastonhoitajana tai alan muilla nimekkeillä työskennellään myös tieteellisissä, yritys- ja erikois- sekä erilaisten laitosten kirjastoissa, joiden palkat poikkeavat kunta-alan palkoista.
Kirjastolainaus ei välttämättä kerro arvostuksesta. Esim. runoutta varmasti arvostetaan, vaikka lainaajia ei kovin paljon olisikaan.
Yleisten kirjastojen tilastoista saa tilastoa lainauksesta, mutta kovin yleisesti. Tätä kautta selviää se, että vähiten lainattu kirjastoaineisto vuonna 2016 olivat videokasetit. Alla linkki tilastoon:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2016&stats=104
Informaatiomuotoilu.fi-sivuston kuviosta näkee pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimpien tietokirjojen jakautumisen aihepiirin mukaan 2.2.2007-23.5.2011. Halutuimmuus on saatu selville laskemalla yhteen niteiden määrä kirjastojen kokoelmissa ja asiakkaiden tekemät varaukset.…
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Eri maissa on päädytty erilaisiin järjestelmiin ja käytäntöihin, mutta miksi näin on, siihen on vaikea antaa vastausta. Suomessa on nykyään käytössä järjestelmä, jossa veronmaksaja saa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen. Sen tietojen tarkistaminen on verovelvollisen vastuulla, joka korjaa virheelliset tiedot ja lisää puuttuvat. Monet vähennykset täytyy myös lisätä itse. Veroilmoitukseen ei liitetä näitä koskevia kuitteja, mutta ne täytyy säilyttää itsellä.
Esitäytetty veroilmoitus on otettu Suomessa käyttöön asteittain vuodesta 1996 alken. Sitä ennen verotoimisto postitti verovelvollisille tyhjän lomakkeen, johon täytettiin kaikki tiedot itse. Tarvittavat kuitit ja tositteet liitettiin ilmoitukseen. Aiemmin, vuoteen 1960…
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Lähtö kokoelmasta Uusi runo (1943). Runon voi luke myös esimerkiksi teoksesta Aaro Hellaakoski: Runot (useita painoksia). Viisisäkeistöinen runo alkaa juuri noilla riveillä.
https://finna.fi/
Aaro Hellaakoski: Runot (2008, s. 219)
Helsingissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään vuonna 1977 ja Taivallahden kansakoulusta tuli Taivallahden peruskoulu. Helsingin Sanomien digiarkistojen perusteella tästä Eteläinen Hesperiankatu 38 -osoitteessa sijaitsevasta koulusta käytettiin nimeä Taivallahden peruskoulu 1990-luvulla. Varmimman tiedon voisi saada suoraan Taivallahden koulusta, yhteystiedot täältä: https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/taivallahden-peruskoulu/yhteys…
Samassa kiinteistössä toimi 2000-luvulle tultaessa Taivallahden ala-asteen lisäksi Kampin erityiskoulu. Vuonna 2009 Taivallahden peruskouluun yhdistettiin hallinnollisesti Etu-Töölön yläasteen koulu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taivallahden_peruskoulu