Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Valkjärviä näyttäisi olevan useampia. HelMet-haku löytää yhden Karjalan kannaksella ja toisen Nurmijärven kupeessa.
Yhteensä 16 tietokirjaa löytyy hakusanalla Valkjärvi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svalkj%C3%A4rvi__Ff%3Afacetc…
Niistä valtaosa näyttäisi kertovan Kannaksen Valkjärvestä.
Fennica-haulla löytyy lisää Valkjärviä, mutta myös uusia osumia Kannaksen Valkjärvestä.
https://finna.fi
Toivottavasti löydätte näistä etsimänne.
Omaan käyttöön tällaisen tapetin saisi tehdä, mutta jos on tarkoitus myydä sitä, jokaisen mainoksen ja erityisesti sarjakuvan käyttöön täytyy hankkia ensin lupa. Kaupallinen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista. 1950-luvun aineisto on lähtökohtaisesti melkein kaikki tekijänoikeuden vielä suojaamaa sisältöä.
Heikki Poroila
Valitettavasti Suomen kirjastoista ei ole lainattavissa äänitteitä, joilta olisi kuultavissa virolaissyntyisen Hille Ostratin (s. 1932) laulua.
Ylen arkistossa on muutama äänite, joilla Hille Ostrat esiintyy. Sinun kannattaa siis esittää Ylelle toive saada kuulla hänen lauluaan jossakin ohjelmassa. Toiveen voi esittää alla olevasta listasta löytyvän linkin kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
https://www.ester.ee/
http://www.fono.fi/
https://palaute.yle.fi/
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Esitit kysymyksesi Suomen yleisten kirjastojen tietopalveluun. Me täällä kirjastossa voimme opastaa mistä ja miten etsit tietoa jostain aiheesta. Esimerkiksi rippikoulua käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastojen aineistotietokannoista sanalla rippikoulu, mutta ehkä kätevin ja hyödyllisin tiedonlähde on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivut http://www.evl.fi/ > WWW-palveluja > rippikoulut. Sen sijaan siihen miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa jonkin yksittäisen seurakunnan nuorisotyöhön meillä ei ole vastauksia. Saadaksesi sen selville sinun tulee kääntyä Lohjan seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavien henkilöiden puoleen. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.kolumbus.fi/lohjan.seurakunta/ .
Seuraavia www-sivuja kannattanee käydä katsomassa:
http://www.uwasa.fi/comm/kurssit/reetori/machiavelli.html
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lisensiaatti Mikko Lahtisen
valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/65.html
Lyhyehkön englanninkielisen tietosanakirja-artikkelin löydät täältä:
http://www.biography.com
Runo on Eric O. W. Ehrströmin kirjasta Gugus visor om de små djuren, suomeksi Keken kesälauluja pikku eläimistä. Suomentaja on Otto Manninen. Tämä kirja, kuten myös sen suomennos, on julkaistu vuonna 1923.
Helpoimmin runon saa luettavakseen aapisesta nimeltä Meidän lasten aapinen (Aukusti Salo). Ensimmäinen painos on vuodelta 1935. Aapisesta on otettu useita painoksia, viimeisin näköispainos on vuodelta 2010. Uusimpia painoksia löytyy monista kirjastoista, mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1710003__Smeid%C3%A4n%20lasten%20aapinen%20salo__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain…
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Sanonta on ollut olemassa jo kauan ja löytyy SKS:n Sananlaskut -teoksestakin muodossa Ei kuuroil kaht kello soitet ja Ei kuurolkan kahta saarnaa piretä. Näistä saisi sellaisen käsityksen, että toistamista pidetään turhana, kuuro, joka ei ole kuullut kellon soittoa tai saarnaa ei kuule toisellakaan kerralla. Valitettavasti tuossa sananlaskukirjassa ei analysoida sananlaskujen merkitystä enkä löytänyt sitä muistakaan sananlaskujen rakennetta ja sisältöä analysoivista teoksista, mutta asiaa voisi kysellä Suomalaisesta kirjallisuuden seurasta, https://kysy.finlit.fi/web/questions.
Leimukukka se runossa kukkii. Kyseinen runo löytyy Helena Anhavan vuonna 1974 julkaistulta kokoelmalta Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Sekä myös teoksesta Runot 1971–1990 (Otava, 1990).
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
