Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja viimeinen suomennettu osa.
https://www.fantasticfiction.com/a/mabel-esther-allan/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au40141acd-7b91-49cf-99c9-d…
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Kirjastokortin voit saada vain kirjastossa paikan päällä asiakaspalvelussa. Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen Helmet.fi-sivulla, mutta kortin saat vasta, kun tulet kirjastoon henkilötodistuksen kanssa.
Jos olet jo tehnyt ennakkorekisteröinnin, sinun tulisi noutaa kirjastokortti kolmen kuukauden kuluessa tietojen tallentamisesta tai tiedot poistetaan.
CCCP on kyrillisten aakkosten mukainen lyhenne Neuvostoliitosta (virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik, Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик). Lähteet: Lyhenneluettelo: B–D - Kielitoimiston ohjepankki, Neuvostoliitto – Wikipedia
Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa.
Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin…
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä…
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/…
Kyllä voi, vaikka tällaiset joet ovatkin harvassa. Esimerkiksi Etelämantereen pisin joki Onyx virtaa merestä poispäin. Joki on 30 kilometrin pituinen.
Lähde: Rubin, Jeff: Antarctica (2008), s. 290
Suomalaisten sijoituksista Billboard-listoilla ei todennäköisesti ole olemassa erillistä seurantaa tai tilastointia, ainakaan helposti verkossa saatavilla.
Listoja on myös useita erilaisia, ne löytyvät osoitteesta Chart Landing Pages – Billboard. Esimerkiksi Billboard 200 -listalla (Billboard 200 – Billboard) seurataan myydyimpien ja nykyään myös streamatuimpien albumien sijoituksia viikottain. Hakutoiminnolla listauksia pystyy selaamaan ainakin 1960-luvulle asti. Sivustolla voi myös kokeilla yleisesti hakea suomalaisia artisteja ja uutisia, mutta erillistä artistiluetteloa tuloksista ei saa.
Billboardin listoista on julkaistu kirjoja, esimerkiksi Billboard's hottest hot 100 hits | Kyyti-kirjastot | Finna.fi. Kirjat…
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä…
The Walt Disney Companyn arkistojenhoitajan Dave Smithin (Walt Disney Archives) mukaan Hupu eli Huey käytti punaisia vaatteita, Tupu eli Dewey sinisiä ja Lupu eli Louie vihreitä. Veljenpoikien nimiin ja väreihin liittyen on olemassa todellakin muistisääntö, joka kokonaisuudessaan on seuraavanlainen:"Disney archivist Dave Smith once said, "Note that the brightest hue of the three is red (Huey), the color of water, dew, is blue (Dewey), and that leaves Louie, and leaves are green.""Toisenlainenkin tieto asiasta löytyi suomenkieliseltä Disney Wiki -sivustolta, jossa kerrotaan Hupun käyttävän vihreitä vaatteita ja Lupun punaisia. Näissä eri tietolähteissä kuitenkin ollaan yksimielisiä siitä, että Tupulla on siniset vaatteet.Virallinen Disneyn…
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978).…
Sanojen aika tietokannassa on tietoja kotimaisista nykykirjailijoista ja myös haastatteluja.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=1357&lang=FI
Tässä joitakin henkilöhaastatteluja:
Aaltio, Marja: Epätavallinen Taavi. Aaamulehti 22.6.2005
Rouvinen, Mia: Tutka ulkona koko ajan. Karjalainen 10.8.2003
Koivisto, Matti: Dekkarimiesten maailmat ovat monet. Lukufiilis nro 1 2003 ss. 4-7
Salovaara, Kyösti: Suomalaisen trilleristin toimenkuvaan kuuluu oikeita matkoja ja nettisurffailua. Ruumiin kulttuuri nro 3 2002 ss.18-22
Kettunen, Keijo: Tappajavirusten jäljillä. Helsingin Sanomat 27.10.2000
Nummila, Heli: Juristin esikoistrilleri syntyi ensin rullapaperille. Turun Sanomat 26.8.2000
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Sigmund Freudin essee Der Wahn und die Träume in W. Jensens ’Gravida’ (1907) löytyy Mirja Rutasen suomentamana teoksesta
Freud, Siegmund: Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta. Love kirjat 1995.
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=uni+ja+is%C3%A4nmurha/1,1,1,B/frameseta&FF=Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&1,1,/indexsort
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,…
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
