CD:tä ei näyttänyt löytyvän muiden kirjaston kuin ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmasta ja Kansalliskirjastohan ei lainaa kokoelmissaan olevia aineistoja. Joten valitettavasti joudutte jatkamaan äänitteen etsintää.
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Runo taitaakin olla Elvi Sinervon?
Ainakin löysin vastaavan otteen hänen 1977 ilmestyneestä teoksestaan
Runot 1931-56 . Runo on sivulla 147.
Teos löytyy esim Helmet-kirjaston valikoimista.
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Hei,
kyseessä on todennäköisesti Omakotisäätiön lastenkoti Orpola. Säätiö on Metodistikirkon perustama, jonka toimintaan kuului orpokoti jo vuodesta 1911 alkaen. Orpokoti toimi alkuaikoina Viipurissa, mutta sodan vuoksi se evakuoitiin ensin lyhyesti Jämsään ja 1940 Lappeenrantaan Raastuvankatu 30:een. Tieto selviää säätiön historiikista, mutta lastenkotitoiminnan päättymisestä ei teoksessa selkeästi mainita. Jos asia kiinnostaa, suosittelen ottamaan yhteyden Omakotisäätiöön.
Lähde: https://www.omakotisaatio.fi/materials/555b5855-62f4-4f6a-a7c5-5e290fe0…
Raahen seutu -lehteä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, ei paperisena eikä mikrofilmattuna. Lehden vanhoja vuosikertoja voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu ja mikrofilmit voi tilata lukusaliin alla olevalla lomakkeella.
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Pasilan kirjastossa voi lukea vanhoja sanomalehtiä mikrofilmattuina. Mikrofilmatut lehdet löytyvät Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon "sanomalehdet" ja valitsemalla vasemmassa laidassa olevista rajoittimista aineistotyypin "mikrofilmi". Voitte myös hakea etsimänne lehden nimellä ja sitten tarkistaa, onko ko. lehti mikrofilmattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutama nettiohje nyörisukkien tekoon:
http://nemirannurkkaus.blogspot.fi/2014/08/nyoritetyt-polvisukat.html
http://yarn-spirit.com/?page_id=1924
http://violettilanka.blogspot.fi/2015/10/nyorisukat.html
Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain…
Hei,
Ei näyttäisi olevan. Tuoreista pop/rock-kappaleista suosituimpiin julkaistaan nuotit useimmiten kokoelmissa. Näihin ei päädy usein kovin paljon kappaleita samalta artistilta. Aki Sirkesalon kappaleista on lisäksi ilmestynyt Halutuimmat-nuottikokoelma, mutta siinä ei ole tuota kappaletta.
Sama kysymys on esitetty Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstalla 17.6.2016, ja matematiikan professori Mats Gyllenberg on vastannut siihen silloin seuraavasti:
"Luvulla 'ääretön' ei ole välitöntä edeltäjää. Jokaisella äärellisellä luvulla on äärellinen seuraaja, joka saadaan lisäämällä siihen yksi. Jokaisella äärellisellä luvulla on myös edeltäjä, joka saadaan vähentämällä siitä yksi.
Lukuja on kahdenlaisia: peruslukuja ja järjestyslukuja. Perusluvut (1,2,3, jne.) ilmoittavat joukon koon ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas, jne.) liittyvät laskemiseen.
Kysymyksesi viittaa järjestyslukuihin. Tavallisiin äärellisiin järjestyslukuihin voidaan liittää uusi ääretön järjestysluku sopimalla, että se on suurempi kuin…
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 300 - 360 € välillä. L-kirjain ilmaisee rahapajan tuolloisen johtajan sukunimen alkukirjainta, ja tässä tapauksessa se ei vaikuta rahan arvoon. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava. Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat…
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy…
Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja:
Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")
Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"
Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")
Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")
Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:
Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari…
Laulun nuotinnos on julkaistu teoksessa Laulajan kirja : kauneimmat melodiat, tekniikkaa ja tulkintaa (F-kustannus, 2017, 978-951-1-31444-8).
Teos löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.
Saatavuuslinkki
"Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Kirja oli uskomaton suoritus kaksikymmenvuotiaalta kirjailijalta, joka oli jo aiemmin julkaissut kolme kokoelmallista runoja. Lisäksi hän oli ehtinyt perustaa veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyajan, jota hän myös toimitti." Kiiltomato netEino leinon Sata ja yksi laulua on käännetty ranskaksi ja venäjäksi. Suomen kirjallisuuden käännöksetLeinon teoksia on käännetty useammalle kielelle, mutta jokaisen kohdalla pitäisi erikseen tarkistaa, onko Hymyilevä Apollo osana teosta…
Etsitty runo on alun perin Pohjajäätä-kokoelmassa vuonna 1952 julkaistu Kasvu. Muistellut säkeet ovat runon alusta: "Kivet minuun singotut / jäi minuun."
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia.…