Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta voi etsiä tietoja eri kielelle käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista. Myös kansallisbibliografia Fennicasta voi etsiä eri kielille käännettyä suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Puolan kielelle on käännetty varsin laajasti suomalaista kaunokirjallisuutta. SKS:n käännöstietokannan mukaan suomesta on käännetty puolaan 139 nimekettä aikuisten kirjallisuutta. Suomenruotsalaista aikuisten kaunokirjallisuutta on puolannettu 39 nimekettä. Tämän lisäksi on käännetty myös runsaasti lastenkirjallisuutta.
Näin ollen ei kannattane tehdä listaa siitä, mitä suomenkielistä kaunokirjallisuutta on käännetty puolaksi, vaan sinun kannattaa hakea teoksia SKS:n…
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin…
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Kansallispuku-kysymyksiä on ollut usein Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Esimerkkejä kirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004.
Kaukonen, Toini: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985.
Netissä olevia sivustoja:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm,
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Nivalan kirjastohan kuuluu Tiekkö-kirjastoihin. Heidän sivustonsa oli valitettavasti suljettu ajalla 20.10.-2.11.
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Valitettavasti Pihasoittajat kuuluu niihin varsin suosittuihin ja osittain jopa julkisesti menestyneisiin suomalaisyhtyeisiin, joiden levytettyä tuotantoa ei ole koskaan julkaistu nuottimuodossa. Ainoa poikkeus on Euroviisuissa erinomaisesti menestynyt "Viulu-ukko", joka on julkaistu vuonna 2007 kokoelmassa Suomen euroviisut kautta aikojen (F-kustannus).
Syyksi Pihasoittajien kustantamattomuuteen arvelen yhtyeen musiikin sijoittumista eri tyylien rajoille. Se ammensi perinnemusiikista olematta kuitenkaan varsinaista pelimannimusiikkia. Siinä oli folkin ja viihdemusiikinkin piirteitä olematta silti kumpaakaan. Tällaisten tyylien väliin jäävien artistien kohtalona on usein se, etteivät kustantajat uskalla ottaa riskiä. Pihasoittajien…
Tällaista luetteloa ei sinänsä ole olemassa, mutta nuo tiedot voi pääosiltaan koota Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta (https://finna.fi). Samaa tietoa on myös vuosittaisissa paperille painetuissa bibliografioissa, joita ei tosin viime vuosikymmeninä ole enää tehty, ei edes 1900-luvun loppuun asti.
Kannattaa kuitenkin varata projektiin runsaasti aikaa, sillä jos viime vuosisadalla tarkoitetaan 1900-lukua, osumia tulee olemaan kymmeniä tuhansia. Jos puhutaan 1800-luvusta, päästään paljon vähemmällä, koska kirjallisuuden julkaisutoiminta oli tuolloin suppeampaa.
Hakusanoina kustantamoiden nimet Otava ja Tammi eivät ole kovinkaan hyviä, koska mukaan tulee myös muita osumia. Mutta vuosiluvulla rajaaminen on…
Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,…
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www.…
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Valitettavasti en toistaiseksi ole löytänyt paikkaa mistä voisit
lainata k.o elokuvia. Ovatko ne kaikki muuten pyöräilyaiheisia?
Ainakin "Stars and Water Carriers" on saatavina videolla mm.
Bicyckling Books-kustantamolta, hintaan 19,99 puntaa. Sähköposti-
osoite on sales@bikebook.demon.co.uk. Vai oletko jo tutkinut osto-
mahdollisuuksia netin kautta?
