Elokuvateatteri Bio Bio on toimi Uuden Ylioppilastalon juhlasalissa vuosina 1928 - 1979. Vuonna 1979 alkuperäinen elokuvasali purettiin ja jaettiin kahtia. Bio Bio jatkoi salin toisella puolella vuoteen 1998 asti. Salin toisella puolella toimi elokuvateatteri Illusion vuoteen 1994. Sittemmin samoissa tiloissa ovat toimineet ainakin ravintolat La Tour ja Virgin Oil. Hotelli Hansa toimi saman rakennuksen Mannerheimin tien puoleisessa siivessä vuosina 1924–1968. Joissakin lähteissä hotellin perustamisvuodeksi mainitaan 1925. Lähteet:Aaltonen, Olli - Nenonen, Jussi - Styrman, Juhani : Elokuvateatterit : korttelikinojen aikaan. Kustantaja Laaksonen, 2015HS 25.11.2010 Taiteilijat istuivat Hotelli Hansan ravintolassaNHL…
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa…
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen…
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena. Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean…
Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu.
Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).
Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950).
https://finna.fi/Record/anders.433354
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954
https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html
https://www.britannica.com/animal/great-auk
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Kyseessä voisi olla Elina Backman. Saana Havas -sarjassa on ilmestynyt teokset Kun kuningas kuolee (2020, sijoittuu Hartolaan), Kun jäljet katoavat (2021, sijoittuu Helsinkiin), Ennen kuin tulee pimeää (2022, sijoittuu Lappiin), Kuinka kuolema kohdataan (2024, sijoittuu Kotkan Kaunissaareen).Elina Backman Kirjasammossahttps://somero.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22backman+elina%22&type=AllFields
Lähden siitä olettamuksesta, että kyse on suomalaisista lähteistä. Kyselin asiasta Harrastuksena sukututkimus -ryhmästä Facebookissa, ja sukututkimuksen harrastajat ja ammattilaiset arvelivat vahvasti, että kyse on väärin tulkitusta tekstistä - onhan vanhojen käsialojen lukeminen välillä todella hankalaa. Todennäköisimmin kyseessä voisi olla "vattusot", "wattusot" tai "vattensot" eli vesipöhö. Tai "utsot" joka on tarkoittanut ripulia. Tai kenties "tvinsot", nk. hivutustauti, jolla on yleensä tarkoitettu keuhkotautia. Mitään tämän varmempaa on hankalaa sanoa, kun käsillä ei ole alkuperäistä lähdettä. "Votnot"-käsitettä ei ole ollut pappien käyttämässä kuolinsyiden luettelossa. Termien lopusta löytyvä "sot" on vanhahtavaa ruotsia ja…
Neuvostoliittoon kuulunut Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta nimettiin vuonna 1991 Kirgistanin tasavallaksi ja vuonna 1993 Kirgisian tasavallaksi. Kirgisiassa maasta käytetään usein nimenomaan Kirgistan-nimeä.Kotimaisten kielten keskus hyväksyy Kirgisian nimeksi myös Kirgisistan ja Kirgistan. Suositeltavin nimenmuoto on kuitenkin Kirgisia. Perustelua tälle en löytänyt. Yksi syy on kuitenkin löydettävissä, jos käännetään kysymys toisin päin: miksi Kirgistanista on tullut Kirgisia, mutta muut entiset IVY-stanit ovat edelleen -staneja? Ehkäpä Kirgistan on yksinkertaisesti ollut näistä ainoa, jolle on saatu hyvältä ja luontevalta kuulostava suomenkielinen nimi ilman vierasperäistä -stania.https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/…
Informaatiotutkimusta voi opiskella suomeksi Oulun ja Tampereen yliopistoissa ja ruotsiksi Åbo Akademissa (informationsvetenskap).LinkitOulun yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/informaatiotutkimusTampereen yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan-monitieteinen-koulutusÅbo Akademi: Informationsvetenskap https://www.abo.fi/amnen/informationsvetenskap/
Plussa-tietokannasta löytyy monia kirjoja asiasanalla "leijat". Tässä niistä muutamia:
Bondestam: Better kites-parempia leijoja sekä Lennä, lennä leijani.
Baker: Making kites.
Hyllyluokasta 798 voit löytää myös muita vastaavia teoksia.
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Kansallispuku-kysymyksiä on ollut usein Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Esimerkkejä kirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004.
Kaukonen, Toini: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985.
Netissä olevia sivustoja:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm,
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Nivalan kirjastohan kuuluu Tiekkö-kirjastoihin. Heidän sivustonsa oli valitettavasti suljettu ajalla 20.10.-2.11.
Valitettavasti emme pystyneet löytämään runoa antamiesi tietojen pohjalta, mutta välitin kysymyksesi edelleen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku laita hakusanaksi "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varsinkin ruotsin kielellä hänestä kyllä löytyy tietoja, esim seuraavissa linkeissä http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor tai http://www.barnboksakademin.com/ ja sieltä linkki Annika Thor.
Valitettavasti Pihasoittajat kuuluu niihin varsin suosittuihin ja osittain jopa julkisesti menestyneisiin suomalaisyhtyeisiin, joiden levytettyä tuotantoa ei ole koskaan julkaistu nuottimuodossa. Ainoa poikkeus on Euroviisuissa erinomaisesti menestynyt "Viulu-ukko", joka on julkaistu vuonna 2007 kokoelmassa Suomen euroviisut kautta aikojen (F-kustannus).
Syyksi Pihasoittajien kustantamattomuuteen arvelen yhtyeen musiikin sijoittumista eri tyylien rajoille. Se ammensi perinnemusiikista olematta kuitenkaan varsinaista pelimannimusiikkia. Siinä oli folkin ja viihdemusiikinkin piirteitä olematta silti kumpaakaan. Tällaisten tyylien väliin jäävien artistien kohtalona on usein se, etteivät kustantajat uskalla ottaa riskiä. Pihasoittajien…
