Kansan tahto –lehteä säilytetään pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa, sekä joissakin muissa yliopistokirjastoissa muualla Suomessa. Lehti on mikrofilmimuodossa. Alla tietoa kirjastojen yhteistietokanta Melindasta:
http://finna.fi
Kaleva-lehteä säilytetään, samoin mikrofilminä, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa ja joissakin muissa yliopistojen kirjastoissa:
http://finna.fi
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Piirakoiden historian on arvioitu alkaneen keskiajalla, jolloin uunin käyttö yleistyi. Uuninrakennustaito ja ruoan valmistaminen uunissa opittiin venäläisiltä, niin kuin myös piirakoiden valmistustapa. Piirakoita on leivottu Itä-Suomessa jo satojen vuosien ajan. Virallisissa aikakirjoissa ensimmäiset maininnat piirakoista ovat 1600-luvun loppupuolelta.
Lähde:
Ulla Liukkonen, Helena Lylyharju, Kari Martiala, Karjalainen keittiö : uusia tuulia perinneruokiin. Karisto, 2013
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia)
Norjassa:
https://www.nrk.no/sapmi/
https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi)
https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset)
https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi)
Ruotsissa:
http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640
Verkossa tietoa:
https://yle.fi/uutiset/3-6615975
Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2…
Olisikohan kaivattu kirja ehkä Satujen valtakunta : perinteisiä satuja (Kirjalito, 1987). Runsaasti erilaisia eläinsatuja sisältävään kirjaan sisältyy myös tarina Lehmus-Leevistä.
Jules Vernen kirjoittama kapteeni Grantin etsinnästä kirjoittaman trilogian osien järjestys on seuraava:
Kapteeni Grantin lapset
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin löytyminen
Kyseessä on trilogia ja osia ei siis ole enempää.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki, Avain, 2015)
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=62913&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0
Riippuu kirjastosta. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko kattaa niin monta yksittäistä kirjastoa, että varmaan jokainen suomennettu osa on saatavilla tai tulossa joihinkin verkon kirjastoista. Muiden kuntien osalta kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
Arvonimi earl on suomeksi jaarli. Jaarli vastaa arvonimeä kreivi. Jaarlista ei ole feminiinistä muotoa, joten kreivitär on englanniksi countess. (Lähde: http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.html)
Earl Fostescue voisi olla suomeksi joko Jaarli Fortescue tai Fortescuen jaarli. Ensimmäinen Fortescuen jaarli oli Hugh Fortescue (1753-1841). (Lähde: http://www.historyofparliamentonline.org/volume/1790-1820/member/fortes…)
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin…
Hei!
En löytänyt lauluun useampaa kuin yhden säkeistön. Sanat löytyvät mm. Rakkaudesta opeiluun -blogista Rakkaudesta opeiluun: Vinkkejä musiikkiin ja Keski-kirjastoista nuottikirjasta Laulava Toivonliitto: lasten ja nuorison laulu- ja laululeikkikirja.
Ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. ruotsinkielisestä Wikipediasta: Min hatt den har tre kanter – Wikipedia. Sanat lauletaan kuitenkin laulun Venetsian karnevaali (tai Kai tunnet Venetsian) melodialla. Laulu löytyy myös Keski-kirjastojen kokoelmista, nuoteista 100 lätta barnsånger: ukulele, Våra bästa barnvisor ja Kompa på piano : rock, pop, schlager, visa. Del 1 /Birger Nilsson.
Ukko Nooan melodiaan on keksitty useita muita ruotsinkielisiä sanoituksia, joita löytyy mm.…
Pään suomujen ja muodon perusteella sanoisin, että kyseessä on kyy. Rantakäärmeellä ei pitäisi olla päälaella pieniä suomuja ja päänkin pitäisi olla soikeampi. Kuvan käärmeen silmäterä on kyllä omituisen paksu, joten ihan varmaa lajintunnistusta ei pysty tekemään.
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
