Geoffrey Huntingtonin kirjasarjasta The Ravenscliff Series (Korppikartanon salat) on vuoden 2013 lopulla ilmestynyt osa 3 nimellä Blood Moon.
http://www.geoffreyhuntingtonauthor.com/BloodMoon.html
Suomennoksen työstämisestä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Mahdollista suomennosta odotellessamme tilaamme kirjan englanniksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kun tilauksemme on edennyt, voit käydä tekemässä kirjaan varauksen osoitteessa http://www.keskikirjastot.fi.
Iloisia lukuhetkiä!
Voltairen ajatuksen ” Ei kelpaa mihinkään, jos kelpaa vain itselleen” selvittämiseksi tarvittaisiin Voltaire-tutkijan apua. Seuraava vastaus koottiin kirjastonhoitajien yhteistyönä.
Sitaatti löytyy Voltairen tekstistä Septieme discours sur la vraie vertu, todellista hyveestä.
https://books.google.fi/books?id=ayoHAAAAQAAJ&pg=PA60&lpg=PA60&dq=Septi…
Siinä käsitellään uskonnollista kieltäymystä ja erakkoutta tai eristäytymistä. Siitä huolimatta, että on hyvä keskittyä uskonnollisiin ajatuksiin ja on hyödyksi itselleen, on kuitenkin parempi olla hyödyksi myös muille. Samassa yhteydessä Voltaire siteeraa "rakastakaa jumalaa, mutta rakastakaa myös kuolevaisia".
Ja edelleen: valistusaatteeseen kuuluu ajatus siitä, että ihmisen on…
Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko…
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä:
Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava.
Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273>
Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö].
Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen…
Etunimiaiheisia kysymyksiä on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa paljon.
Kysymistäsi nimistä löytyy tietoa aiemmissa vastauksissa:
Juuso, https://www.kirjastot.fi/kysy/kerrotko-juuso-nimesta
Joona, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimien-joona-ja
Eemil, https://www.kirjastot.fi/kysy/saisinko-mahdollisimman-paljon-taustatiet…
Elli, https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-etunimen-elli-alkupera
Etunimistä on useita kirjoja. Esimerkiksi: Kustaa Vilkuna: Etunimet, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun vastaukset löytyvät osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
Osoitteesta http://www.yrttitarha.com/ löydät tietoja siementen toimittajista. Klikkaa linkkiä Vihreä pörssi, mistä löytyy linkki "kevään 2000 siemenluettelot". Siemenet toimitetaan postitse.
Voit katsoa myös sivua http://www.internetix.ofw.fi/projektit/kasvit/
Valitettavasti näillä tiedoilla ei lehteä ole löydettävissä. Helmet-kirjastoihin tulee lehti: Suuri käsityö ja Pasilan kirjavarastosta löytyy lehti nimeltä Suuri käsityölehti.
Suuri käsityö Helmet -haussa http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuuri%20käsityölehti__Origh…
Varastolehtiluettelo http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…
Aikaisemmin kirjastolla oli käytössä aihehaku lehtien artikkeleihin. Nyt tätä BTJ Aleksi -hakua ei ole enää käytettävissä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
T. S. Eliotin runosta on kaksi suomennosta, Aale Tynnin ja Kai Mäkisen. Mäkisen suomennos sisältyy teokseen Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen). Tynnin suomennos sisältyy mm. antologioihin Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa (1976) ja Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (1967).
Lahden runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Lounakirjstojen aineistohaulla.
https://louna.finna.fi/
Aikuisten selkokirjoista, eli helppolukuisella suomen kielellä kirjoitetuista kirjoista, voisi löytyä sopivaa luettavaa. Kirjat on yleensä kirjoitettu alunperin ei-selkokielellä ja myöhemmin mukautettu selkokielisiksi. Tässä muutama ehdotus ja linkki Helmet-kirjastojen esittelyyn kirjasta:
- Tuntematon Kimi Räikkönen / Kari Hotakainen ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042056&qtype=b
- Ennen lähtöä / Leena Lehtolainen ; selkomukautus: Leena Kaivosoja: https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523042162&qtype=b
- Yösyöttö / Eve Hietamies ; selkomukautus: Hanna Männikkölahti ; kuvitus: Ina…
Kappale oli "If Home Was Here" vuonna 1984. Kappale julkaistiin singlenä vuonna 1985 ja albumilla I Have Played Rock 'n Roll vuonna 1986.
http://wiki.pomus.net/wiki/If_home_was_here
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/luontevuus-biisinteossa-tarkeinta/
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=international&culture=fi&ID=…
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=if+home+was+here&culture=fi&…
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista…
Melko samanlainen kysymys on esitetty tällä palstalla viime lokakuussa. https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-haluaisin-tietaa-kuinka-monta?language_content_entity=fi
Professoriliitto osaisi varmaan vastata tähän kaikkein parhaiten.
Artikkelissa Professuurien määrää tulee lisätä Suomessa 25.4.2018 liitto kertoo näin: "Professoriliitto on erittäin huolestunut kokoaikaisten professorien määrän kehityksestä yliopistoissa. Nyt näitä ns. full-professoreita on Suomen yliopistoissa enää alle 2000. Edellisen kerran Suomessa oli näin vähän professoreita tasan 20 vuotta sitten: vuonna 1998 kokoaikaisten professoreiden määrä oli 1928." https://www.professoriliitto.fi/?x23370=838031
Professoreiden määrää on hankala hahmottaa, sillä…
Aarne Saarinen selvittää isänsä kansalaissodan aikaisia vaiheita muistelmissaan seuraavasti:
"Viidettä vuottaan käyvän pojan maailmaa ei synkennetty kertomuksilla kansalaissodan tapahtumista, ja vasta vuosia jälkeenpäin sain tietää – ja ymmärsin – että isäni oli siirtynyt muiden punapakolaisten joukossa Neuvosto-Venäjälle. Sieltä hän palasi pian takaisin ja joutui lyhyeksi ajaksi vankileirille."
Kansalaissodan alkaessa Saariset asuivat Säkkijärvellä, minne lyijykaivoshanke oli tuonut kivenhakkaaja Armas Saarisen perheineen Helsingistä. Kun Armas Suomeen palattuaan vangittiin, Aarne, hänen isosiskonsa Impi ja kolmatta lastaan odottava Mari-äiti palasivat Helsinkiin. "Muistan, ettei isä ollut matkalla mukana", Aarne kertoo.
Jo…
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian…
Kuvassa saattaisi olla esimerkiksi vyöihrakuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka. Voit verrata löytämiäsi toukkia Lajitietokeskuksen tietokannasta löytyviin kuviin. Turkiskuoriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192570/images Ja vyöihrakuoiriaiset löytyvät tämän linkin takaa: https://laji.fi/taxon/MX.192556/images. Toukkia on hankala erottaa toisistaan.Kuoriaisten ja niiden toukkien torjuntaan löytyy rutkasti vinkkejä esimerkiksi googlaamalla. Kirjallisuuttakin aiheesta löytyy jonkin verran, esim.: Jansson, L., Lindqvist, B., & Markkula, I. (2012). Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta. [Kasvinsuojeluseura]; Putus, T., & Holopainen, J. (2013). Elinympäristömme pienet tuholaiset: Viihtyvyys- vai…
Maailman ensimmäisenä koirapsykologina pidetty Anders Hallgren toteaa kirjassaan Koiraongelmia ja ongelmakoiria : koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen seuraavaa: "Olen tavannut erittäin harvoin koiria, joita voisi sanoa 'luonnevikaisiksi', enkä käytä sitä termiä. Häiriytyneen käyttäytymisen syyksi on melkein aina ilmennyt jokin muu kuin parantumaton vika 'luonteessa'."
Ongelmakäyttäytyminen ei Hallgrenin mukaan ole seurausta "huonoista ominaisuuksista", vaan vika on tavallisesti koiran ympäristössä. Tavallisimpia syitä ovat erityyppiset lääketieteelliset vaivat ja stressi-ilmiöt. Tavallisia syitä ovat myös hormonihäiriöt ja ravinteidenpuute, jotka liittyvät usein fyysisiin vikoihin.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat toki…
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu…
