Hei,
Kyseessä on ilmeisesti joku Regina Linnanheimon ja Teuvo Tulion vahvan melodramaattisista elokuvista. Kolmiodraamaa on useissakin elokuvissa, mutta muut muistikuvasi viittaavat vahvimmin kahteen elokuvaan.
Sokeutuminen viittaisi Levottomaan vereen (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121622)
"Teuvo Tulion ohjaamassa melodraamassa Levoton veri (1946) sisarukset Sylvi (Regina Linnanheimo) ja Outi (Toini Vartiainen) rakastavat samaa miestä, Sylvin puolisoa Valteria (Eino Katajavuori). Avioparin välit rikkoutuvat lapsen kuoleman vuoksi. Sokeutunut Sylvi aavistaa Valterin olevan hänelle uskoton ja vakoilee aviomiestään ja sisartaan. Vähitellen hänen mielenterveytensä järkkyy kohtalokkain seurauksin."…
Se voisi olla Ruscus aculeatus eli suomeksi Pikku Ruskus. Parsan sukuinen ja hyvin yleinen vihreä lisä kukkakimpuissa.
Lisäkkeet saattaisivat olla kukkia. Ruskus voi lisääntyä myös suvuttomasti eli lisäkkeet voisivat olla myös jotain muuta.
Varmempaa tietoa löytyisi varmaan viherkasvikirjoista tai kukkakauppiaalta kysymällä.
Netistä löytyi tietoa kasvista Linkki wikipediaan, linkki
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri…
Apheli tarkoittaa kiertoradan pistettä, jossa Aurinkoa kiertävä kappale on kauimpana Auringosta. Periheli on sen vastakohta, eli siinä kappale on lähimpänä Aurinkoa.
Lähde:
https://www.ursa.fi/kirjat/lisamateriaalia/tahdet-vuosikirja/sanasto.ht…
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
Kyllä, Tapani Kansa on sanoittanut useita lauluja, sekä alkuperäisiä että käännöskappaleita. Tein sinulle haun Tapani Kansasta sanoittajana Yle Arkiston Fono-tietokantaan. Tarkat tiedot laulusta näet napsauttamalla sen nimeä. Fono listaa kappaleista muidenkin esittäjien versiot, joten voit halutessasi napsauttaa Esittäjä-saraketta, jotta tulokset järjestyvät esittäjien mukaan. Tai voit hakea kappaleiden nimillä Helmetistä tai suoratoistopalveluista ja isoon osaan on jo Spotify-linkki Fonossa. Kysy omasta kirjastostasi lisäapua tarvittaessa.Voit myös tehdä sanoittajahaun Fennossa, jossa on tiedot Suomen Äänitearkiston levyistä vuosilta 1901-1999. Eli uudempia kappaleita sieltä ei löydy. Valitse sivulla Rajaus-kohdasta sanoittaja ja kirjoita…
W.Shakespearesta löytää suomenkielistä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakin teoksesta Eurooppa elää 2 sekä lähikirjaston tietosanakirjoista, joiden artikkeleihin kannattaa varmasti tutustua. Esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa (tarkista sarjan sijainti osoitteesta www.lib.hel.fi/plussa) on osassa 8 hyvä artikkeli W.S.:stä, joka esittelee myös hänen tuotantonsa. Myös ajallisesta järjestyksestä saa lisätietoja, vaikkakin artikkelissa todetaan, ettei eri teosten tarkkaa valmistumisaikaa tunneta. Kirjastojen tietosankirjat eivät yleensä ole lainattavissa, mutta maksullisia valokopioita voi ottaa kirjastossa. Muunkielisiä kirjoja: Jonsson, Besök William Shakespeare ; O'Connor, William Shakespeare - a Life ; Levi, The life and times…
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Kappale Asfaltin reunalla on Tommi Soidinmäen uusi single, joka julkaistiin heinäkuussa. Single on mukana Soidinmäen tulevalla albumilla, joka ei siis vielä ole ilmestynyt.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on…
Tässä lastenosaston henkilökunnan vinkkejä kirjoiksi, jotka saavat nykylapset paremmalle tuulelle:
Colfer, Eoin : Legenda Pottu-Mäkisestä. Kertomus kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisestä, joka huhujen mukaan piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä.
Foxley, Janet : Muncle Trogg - maailman pienin jättiläinen. Kirja kertoo pienestä jättiläisestä, jota pikkuvelikin kiusaa pikkuisuudesta. Mutta Muncle Troggill on taitoja, jotka isommilta jättiläisiltä puuttuvät... . Lisänä hervottoman hauska kuvitus.
Hulkko, Johanna : Geoetsivät -sarja. Etsiväsarja, joka keskittyy muodikkaaseen geokätkentään. Vauhdikkaita seikkailuja.
Kinney, Jeff : Neropatin päiväkirja. Sarjakuvaromaani kertoo Gregistä, joka aikoo olla jonain päivänä vielä kuuluisa…
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em…
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ooppera / Alan Riding & Leslie Dunton-Downer ; suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari
Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirja on oopperan harrastajille suunnattu, runsaasti kuvitettu ja helppokäyttöisesti taitettu käsikirja, jonka pääosan muodostavat tunnettujen oopperoiden esittelyt ja juoniselosteet. Myös tunnetuimmat säveltäjät on esitelty, samoin eräät keskeiset tyylisuuntaukset (italialainen, saksalainen, ranskalainen, venäläinen, tsekkiläinen, moderni). Kirja soveltuu hyvin ensimmäiseksi teokseksi oopperasta kiinnostuneille. Hakemisto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844738?lang=fin
Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät
Runsaasti kuvitettu ja nuottiesimerkein varustettu yleistajuinen oopperan hakuteos.…
