HelMet-kirjaston OverDrive-palvelussa on tällä hetkellä (20.1.2015) 339 englanninkielistä äänikirjaa, kuusi ranskankielistä äänikirjaa ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa sekä muutama kielikurssi.
Löydät ne osoitteen http://helmet.lib.overdrive.com/ kautta valitsemalla joko otsikoista äänikirjat - kaunokirjallisuus tai äänikirjat - tietokirjallisuus tai klikkaamalla hakukentän alta tarkennettu haku ja valitsemalla kohtaan kaikki formaatit kaikki äänikirjat ja klikkaamalla hae.
Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Kuunteluun tarvitset lisäksi OverDrive Appin, jonka voit ladata osoitteessa http://app.overdrive.com/
Tarkempia ohjeita voit kysyä sähköpostitse osoitteesta helmet.overdrive.tuki@hel.fi
Kerro tällöin…
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Kysymyksestä ei selviä, tarkoitatko suhteellisen realistista vai enemmän tieteiskirjallisuutta. Samoin sitä kelpaako lasten/nuorten kirjat.
Tässä olisi kuitenkin aluksi joitain. Teemahan oli suosittu 50-70-luvuilla erityisesti nuortenkirjoissa. Olen listannut nuo nuoremmille tarkoitetut erikseen.
Toivottavasti näistä loytyy sopivia.
Erkki Ahonen: Paikka nimeltä Plaston, Kuumatka sekä nuortenromaaneja mm. Syvä matka
Veikko Karumo: Olenko minä nyt kuussa?
J. Pekka Mäkelä: useita kirjoja
Heimo Susi: Kentauri
Tero Niemi & Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (novelleja)
Markku Turunen: Juuston pimeä puoli, eli, kosminen virtahepo saapuu Maata kiertävälle radalle
Joni Léman: Hopestar
Rainer Granit: Lähtölasku 47
…
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan…
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves…
Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
W.Shakespearesta löytää suomenkielistä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakin teoksesta Eurooppa elää 2 sekä lähikirjaston tietosanakirjoista, joiden artikkeleihin kannattaa varmasti tutustua. Esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa (tarkista sarjan sijainti osoitteesta www.lib.hel.fi/plussa) on osassa 8 hyvä artikkeli W.S.:stä, joka esittelee myös hänen tuotantonsa. Myös ajallisesta järjestyksestä saa lisätietoja, vaikkakin artikkelissa todetaan, ettei eri teosten tarkkaa valmistumisaikaa tunneta. Kirjastojen tietosankirjat eivät yleensä ole lainattavissa, mutta maksullisia valokopioita voi ottaa kirjastossa. Muunkielisiä kirjoja: Jonsson, Besök William Shakespeare ; O'Connor, William Shakespeare - a Life ; Levi, The life and times…
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
