Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
W.Shakespearesta löytää suomenkielistä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakin teoksesta Eurooppa elää 2 sekä lähikirjaston tietosanakirjoista, joiden artikkeleihin kannattaa varmasti tutustua. Esim. Otavan Suuressa Ensyklopediassa (tarkista sarjan sijainti osoitteesta www.lib.hel.fi/plussa) on osassa 8 hyvä artikkeli W.S.:stä, joka esittelee myös hänen tuotantonsa. Myös ajallisesta järjestyksestä saa lisätietoja, vaikkakin artikkelissa todetaan, ettei eri teosten tarkkaa valmistumisaikaa tunneta. Kirjastojen tietosankirjat eivät yleensä ole lainattavissa, mutta maksullisia valokopioita voi ottaa kirjastossa. Muunkielisiä kirjoja: Jonsson, Besök William Shakespeare ; O'Connor, William Shakespeare - a Life ; Levi, The life and times…
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Kappale Asfaltin reunalla on Tommi Soidinmäen uusi single, joka julkaistiin heinäkuussa. Single on mukana Soidinmäen tulevalla albumilla, joka ei siis vielä ole ilmestynyt.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on…
Tässä lastenosaston henkilökunnan vinkkejä kirjoiksi, jotka saavat nykylapset paremmalle tuulelle:
Colfer, Eoin : Legenda Pottu-Mäkisestä. Kertomus kirjastonhoitaja Pottu-Mäkisestä, joka huhujen mukaan piilottelee tiskinsä alla kaasulla toimivaa perunapyssyä.
Foxley, Janet : Muncle Trogg - maailman pienin jättiläinen. Kirja kertoo pienestä jättiläisestä, jota pikkuvelikin kiusaa pikkuisuudesta. Mutta Muncle Troggill on taitoja, jotka isommilta jättiläisiltä puuttuvät... . Lisänä hervottoman hauska kuvitus.
Hulkko, Johanna : Geoetsivät -sarja. Etsiväsarja, joka keskittyy muodikkaaseen geokätkentään. Vauhdikkaita seikkailuja.
Kinney, Jeff : Neropatin päiväkirja. Sarjakuvaromaani kertoo Gregistä, joka aikoo olla jonain päivänä vielä kuuluisa…
Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja -sarjan kautta pääsee käsiksi ainakin muutamaan artikkeliin ja arvosteluun André Malraux'n romaanista Toivo. Teoksen ilmestymisvuonna 1983 siitä kirjoittivat Aamulehteen Eeva-Liisa Manner 23.10.1983 ja ja Alpo Junkola 18.12.1983. Samana vuonna 10.12. ilmestyi myös Riitta Korhosen artikkeli Suomen Sosiaalidemokraatissa. Seuraavana vuonna teoksesta kirjoitti Veijo Hietala Turun Sanomissa 15.1.1984 ja vuoden tauon jälkeen 27.10.1985 teos mainitaan vielä Aamulehden artikkelissa, jonka pääaiheena on keskustelu eurooppalaisesta romaaniperinteestä Stavangerin kirjailijaseminaarissa edellisenä keväänä.
Mikäli Kirjallisuusarvosteluja -sarjaa ei ole saatavilla, artikkeleihin pääsee käsiksi myös pyytämällä em…
Ooppera / Alan Riding & Leslie Dunton-Downer ; suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Rytökari
Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirja on oopperan harrastajille suunnattu, runsaasti kuvitettu ja helppokäyttöisesti taitettu käsikirja, jonka pääosan muodostavat tunnettujen oopperoiden esittelyt ja juoniselosteet. Myös tunnetuimmat säveltäjät on esitelty, samoin eräät keskeiset tyylisuuntaukset (italialainen, saksalainen, ranskalainen, venäläinen, tsekkiläinen, moderni). Kirja soveltuu hyvin ensimmäiseksi teokseksi oopperasta kiinnostuneille. Hakemisto.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844738?lang=fin
Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät
Runsaasti kuvitettu ja nuottiesimerkein varustettu yleistajuinen oopperan hakuteos.…
Kalan savustuksessa on monta vaihetta, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi onko kala suolattu suolaliemessä vai karkealla suolalla, kalan koko ja rasvaisuus, savustuksen kesto ja lämpötila. Lisäksi kalan "ulkonäköön" vaikutta, kuinka kauan savustuksesta on (onko pinta ehtinyt kuivahtaa) ja onko pintaa käsitelty esim. öljyllä.
Kuten huomaat, asiaan vaikuttaa moni tekijä ja tuoreutta on todella vaikea selvittää. Kannattaa varmasti kysyä ihan rohkeasti myyjältä, milloin kala on pyydetty ja milloin savustettu.
Pin-koodi luodaan yleensä samalla kertaa kuin kirjastokortti. (Anteeksi unohdus omppulaisten puolesta!)
Sähköisten palveluiden käyttöön sopii sama tunnusluku kuin lainausautomaattiin.
Valitettavasti joudut käymään uudelleen jossain HelMet-kirjastossa kortin ja kuvallisten henkilöpapereiden kanssa.
Kysymyksestä ei selviä, tarkoitatko suhteellisen realistista vai enemmän tieteiskirjallisuutta. Samoin sitä kelpaako lasten/nuorten kirjat.
Tässä olisi kuitenkin aluksi joitain. Teemahan oli suosittu 50-70-luvuilla erityisesti nuortenkirjoissa. Olen listannut nuo nuoremmille tarkoitetut erikseen.
Toivottavasti näistä loytyy sopivia.
Erkki Ahonen: Paikka nimeltä Plaston, Kuumatka sekä nuortenromaaneja mm. Syvä matka
Veikko Karumo: Olenko minä nyt kuussa?
J. Pekka Mäkelä: useita kirjoja
Heimo Susi: Kentauri
Tero Niemi & Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (novelleja)
Markku Turunen: Juuston pimeä puoli, eli, kosminen virtahepo saapuu Maata kiertävälle radalle
Joni Léman: Hopestar
Rainer Granit: Lähtölasku 47
…
Valitettavasti ei kirjallisuutta Imatran valtionhotellista kovinkaan paljon ole. Löysin Suomen kansallisbibliografiasta vain kaksi kirjaa, jotka mahdollisesti voisivat sisältää kuvia. En kuitenkaan pysty arvioimaan kuvien määrää ja laatua, koska julkaisut ovat hankalasti saatavilla eli vain Kansalliskirjastosta, joka ei anna kotilainoja tällaisesta aineistosta. Kansalliskirjaston henkilökunnalle voi silti esittää pyynnön tutkia, onko ao. julkaisuissa mitään kysyjän tarkoittamasta aiheesta. Yhteyden Fennica-kokoelman hoitajiin saa sähköpostitse osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi.
Henrik Lilius: Imatran valtionhotelli : arkkitehtuurihistoriallinen selvitys ja restaurointiohjelma. - Helsinki : Alko, 1983. - Kaksiosainen teos, jonka…
Irina Milanin esittämä Missä olit silloin on Ahmet Ertegunin (1923-2006) sävellys Dawn in Ankara. Valitettavasti Suomen kirjastoista ei kappaleesta löydy nuottia, eikä sitä näytä olevan saatavissa myöskään netin kautta.
Jorma Panulan säveltämän Keskiyöllä-kappaleen ainoa nuotti näyttää olevan Kansalliskirjaston musiikkiarkistossa. Nuotin tarkempia saatavuustietoja ei ole kuitenkaan mainittu Kansallisdiskografia Violassa, joten voisitte ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
