Oulun kaupungin kirjastosta löytyy teos "In-line-skating, the skills for fun and fitness on wheels" (Mark Powell ja John Svensson). Teoksessa neuvotaan mm. käännöksiä, liukumista jne ja ainakin kappaleessa 10 käsitellään aiheita "tricks and dance".
Oulusta löytyy myös teos "1st in-line" (Mark Heeley), jossa on kappale "specialist skating". Mikäli olet jo nämä vaihtoehdot tarkastanut, kannattaisi varmaankin etsiä internetin eri hakupalveluista (Alta Vista, Lycos, Excite, Infoseek) tietoa hakusanoilla blading, rollerskating, roller blading, tricks, artistic roller skating. Varsinaisen temppuiluun erikoistunutta teosta en löytänyt ainakaan pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta.
James Ensor näyttää olevan sen verran tuntemattomampi taiteilija, ettei hänestä tunnu löytyvän suomeksi kirjallisuutta. Internetistä löytyy muutamia häntä käsitteleviä sivuja. Elämäkertatietoja sekä kuvia maalauksista löytyy mm. seuraavilta sivuilta http://www.ukans.edu/~sma/ensor/ensor.htm , http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/art/ensor.html ja http://www.artmagick.com/artists/ensor2.asp . Ensor tuntuu käsittelevän töissään lähinnä naamioita ja naamiohahmoja, jotka voi tulkita myös nukeiksi. Paul Kleestä puolestaan löytyy tietoja monipuolisemmin. Suomeksi tietoja taiteilijasta löytyy mm. hänen omasta "Pedagogisesta luonnoskirjastaan". Kattava teos on myös Sabine Rewaldin "Paul Klee, The Berggruen Klee Collection in The Metropolitan…
hei,
Otapa yhteyttä Helsingin yliopiston kirjaston tietopalveluun (ma-pe 9-17)
puh. (09) 191 22740. Yliopiston kirjastossa on mikrofilmille tallennettuna
Suomessa vuodesta 1771 asti ilmestyneet sanomalehdet. Ensin kannattaa selvittää mitä sanoma- ja aikakauslehtiä Suomessa ilmestyi vuonna 1928 ja missä niistä alueellisesti ajatellen voisi olla jotain Ilmalaiva Italian matkasta ja mihin aikaan vuodesta. Mikrofilmien lukulaiteella voi selata
kuvarullaa ja ottaa myös kopioita. Yliopiston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/ Vasemmasta laidasta valitaan kohta asiasana ja kirjoitetaan hakuruutuun kansallispuvut. Haulla löytyy esim. kirja Kansallispukuja Suomesta.
Linkkejä internetin kansallispukusivuille löytyy esim. Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty kansallispukuihin liittyvää aineistoa. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Siuntion kirjastossa kirjaa ei ole, mutta Hangon ja Tammisaaren kirjastoissa on. Voit tehdä varauksen Lukas-kirjastojen aineistoluettelon kautta:
http://search.lukas.ekenas.fi/lukas/opac/default.aspx
Pukinmäen kirjasto sijaitsee osoitteessa Kenttäkuja 12. Pukinmäen läheltä löytyvät mm. Malmin, Paloheinän ja Viikin kirjastot.
Yhteystiedot löyvät mm. oheisen linkin kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan, että sinulla voi olla samanaikaisesti 30 varausta voimassa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
HelMet-kirjaston OverDrive-palvelussa on tällä hetkellä (20.1.2015) 339 englanninkielistä äänikirjaa, kuusi ranskankielistä äänikirjaa ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa sekä muutama kielikurssi.
Löydät ne osoitteen http://helmet.lib.overdrive.com/ kautta valitsemalla joko otsikoista äänikirjat - kaunokirjallisuus tai äänikirjat - tietokirjallisuus tai klikkaamalla hakukentän alta tarkennettu haku ja valitsemalla kohtaan kaikki formaatit kaikki äänikirjat ja klikkaamalla hae.
Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Kuunteluun tarvitset lisäksi OverDrive Appin, jonka voit ladata osoitteessa http://app.overdrive.com/
Tarkempia ohjeita voit kysyä sähköpostitse osoitteesta helmet.overdrive.tuki@hel.fi
Kerro tällöin…
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves…
