Hei,
mukavaa, että lukeminen taas kiinnostaa. Suosittelisin sinulle kotimaisia kirjailijoita, joiden teokset sijoittuvat sujuvasti maaginen realismi -kategoriaan.
Palkittu Pasi Ilmari Jääskeläinen nimittää omia kirjojaan reaalifantasiaksi mikä lienee kutakuinkin sama asia kuin maaginen realismi. Hänen 2006 ilmestynyt, Kuvastaja-palkinnon saanut esikoisromaaninsa Lumikko ja yhdeksän muuta on tutustumisen arvoinen.
Suosittelen tutustumaan myös Tuomo Jänttiin,jonka esikoisromaani Talven hallava hevonen sopii hyvin maaginen realismi -genreen.
Lisää kirjavinkkejä löydät Kirjasampo-palvelusta. Maaginen realismi -hakusanalla löytyy runsaasti mistä valita.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22maaginen%20realismi%22
Samaa hakusanaa voit…
Enpä löytänyt Forbidden fruit a flavor has -runoa Virolaiselta enkä muiltakaan Dickinsonia suomentaneilta (Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Aila Meriluoto jne.), joten rohkenen väittää, että se on yksi monista yhä suomeksi kääntämistään odottavista Dickinsonin runoista.
Kyseinen katkelma löytyy sivulta 57 teoksesta Tertullianus: Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi ; Vastakirjoitus Prakseaalle (De praescriptione haereticorum; Adversus Praxean, johdanto, suomennos ja selitykset Juha Pihkala, Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2012).
Teos kuuluu mm. Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://books.google.fi/books?id=4wtHDQAAQBAJ&pg=PT470&dq=forward+a+Sto…
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Kinaporin palvelukeskuksen puu- ja metallityöpaja avataan tämänhetkisen tiedon mukaan 13.11.2017.
Myös asukastaloissa ympäri kaupunkia on vastaavia verstaita. Ne on tarkoitettu oman alueen asukkaiden käyttöön. Voit tiedustella itseäsi lähellä olevasta asukastalosta millaisia työskentelytiloja heillä on.
Lisäksi kansalaisopistoilla on puu- ja metallityöpajoja. Niissä työskentely edellyttää kuitenkin opsiton kurssille osallistumista.
Lähteet:
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/kinapori-pake/harr…
Yhdysvaltain presidenttien sekä varapresidenttien vierailuista Suomessa viran aikana ja sen jälkeen on Wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Yhdysvaltain_presidenttien_vierailuista_Suomessa
Donald Trumpin tuore vierailu on päivitetty artikkeliin.
Ennen presidenttiyttä tehdyistä käynneistä ei ole vastaavaa koottua tietoa.
Suoraa lähdettä en tähän löytänyt, mutta vertailu ja päättely riittänevät.
Rue Saarinen -kadun ympärillä Parisiin esikaupunkialueella Rungis'ssa on katuja nimetty mm. seuraavien henkilöiden mukaan: Nicholas Ledoux, Auguste Perret, Walter Gropius, le Corbusier sekä Oscar Niemeyer - kaikki kansainvälisesti kuuluisia arkkitehteja eri aikakausilta. Koska Saarisen etunimeä ei ole mainittu, katu ja pysäkki kunnioittanevat sekä isän Eliel Saarisen (1873 - 1950) että pojan Eero Saarisen (1910 - 1961) merkittävää elämäntyötä arkkitehtina.
Eliel Saarinen suunnitteli suurta huomiota herättäneen Suomen paviljongin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn. Yhdysvalloissa uransa luonutta Eero Saarista arvostetaan Ranskassa modernin tyylin arkkitehtina…
Voit hyödyntää tiedonhaussasi sukututkimukseen tarkoitettuja ohjeita ja materiaaleja. Arkistojen portti -sivustolla neuvotaan, että tutkittavasta henkilöstä olisi hyvä olla selvillä tarkka nimi sekä syntymäaika ja -paikka. Niiden perusteella sinun on mahdollista etsiä tietoja esimerkiksi kirkonkirjoista.
Koska Muolaa sijaitsee Etelä-Karjalassa, kannattaa kirjonkirjoja ja muita tietoja etsiä Karjala-tietokannasta. Tietokantaan on tallennettu henkilötietoja Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävien luovutetun alueen seurakuntien vuosien 1700-1949 kirkonkirjoista. Huomaa kuitenkin, että 100 vuotta nuoremmat kirkonkirjatiedot ovat käytettävissä ainoastaan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa.
Arkistojen portti -…
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Hei!
ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.
https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/
Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä.
https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/
https://www.…
Gustaf Edgrenin ohjaaman "Katrinan" Suomen ensi-ilta on ollut 10.10.1943 elokuvateatteri Maximissa Helsingissä. Vuoden 1943 jälkeen elokuvaa ei tosiaan ole esitetty Suomen televisiossa tai uusintana elokuvateattereissa:
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_185823
Syytä on hankala selvittää, mutta se saattaa liittyvä elokuvan esitysoikeuksiin.
Kannattaa laittaa elokuvasta ohjelmatoive Yleisradiolle:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Tapulikaupungin kirjastossa ei ole mahdollista digitoida VHS-kasettia.
Helsingissä VHS-kasetin digitointi on mahdollista Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Digitointi on mahdollista myös Tikkurilan kirjaston digipaja Dynamossa.
Voit varata itsellesi ajan digitointia varten Varaamossa.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-10-05&purpose=photo-and-audio&s…+
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun…
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
