Katrinan synnyttämät hyökyaallot yhdessä poikkeuksellisen syvän matalapaineen kanssa synnyttivät muurinmurtajamaisen nousuveden, jota kova aallokko pahensi. Tämä hengenvaarallinen vesiseinä teki suurimman osan tuhosta. Kun se osui matalaan rantaan, se nousi maalle ja murskasi kaiken tieltään. Koska rannikko on niin tasainen ja jokien ja kanavien halkoma, aalto työntyi syvälle sisämaahan.
Jopa 7,6 metriä korkea hyökyaalto nousi rantavallien yli, jotka on rakennettu suojelemaan matalalla sijaitsevaa kaupunkia. Samaan aikaan 4,6 metriä korkea hyöky eteni laivaliikenteen käyttämää rannikon sisävesireittiä pitkin. Sieltä se eteni suoraan New Orleansin sydämeen kaupunkia halkovia juoksutuskanavia myöten. Vyöryessään pengerrysten yli vesi alkoi…
Seinäjoen kaupunginkirjasto on hankkinut asiakkaiden käyttöön myös sähköisiä lehtipalveluita. Library PressDisplayssa lehdet ovat luettavissa näköislehtinä. PressDisplayta voi käyttää myös kotona omalla tietokoneella tai tabletilla kirjautumalla palveluun kirjastokortin numerolla.
Lehtivalikoimasta löytyy myös Dagens Nyheter.
Linkki Pressreaderiin löytyy kotisivuiltamme kohdasta Kokoelmat ja tiedonhaku, Lehdet, e-lehdet.
PressReader http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx
Kotimaisten lehtien näköislehtipalvelu ePress on käytettävissä kirjaston tietokoneilla.
Tätä Tauski Peltosen omiin häihinsä vuonna 2011 säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu äänitteenä tai nuottina. YouTubessa oleva versio (https://www.youtube.com/watch?v=sHrEf0_mavw) näyttäisi olevan ainoa julkisesti saatavilla oleva versio laulusta. Todennäköisesti laulun nuotit voi saada vain Tauski Peltoselta itseltään.
Heikki Poroila
Paras lähde sinulle on Maailman musiikin keskuksen sivusto. Varsinaista listaa siellä ei ole, mutta sivuston kautta löydät tietoa yhtyeistä ja esiintyjistä, konserteista ja tapahtumista:
http://www.globalmusic.fi/fi/koti
http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/maailman-musiikin-keskus-global-mu…
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n sivuilla neuvotaan, että esimerkiksi biojätteen pakkaamiseen voisi käyttää sanomalehtipaperia, paperikassia, jauhopussia tai kuivien tuotteiden kartonkipakkauksia kuten keksipakettia. Näitä voinee soveltaa myös sekajätteen kierrättämiseen uuden pakkausmateriaalin hankinnan sijasta.
Hyvä verkkosivu erilaisten ostoskassien vertailuun: http://kassi-info.fi/
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi…
Osoitteessa Nils Grabbegatan 6, 10300 Raseborg aivan rautatieaseman lähellä on hotelli Socis (Seurahuone), puhelin 019 230266, 050-569 4229, socis@2me.fi.
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Vaikka lukemistutkimuksia on Suomessa tehty runsaasti, ei kysyjän haluamaa tilastoa ainakaan pikaisella tutkimuksella löydy. Suomalaisesta kirjallisuudesta sen sijaan on tehty laaja tutkimus: Niemi, Suomalaisten suosikkikirjat (1997). Useimmat tutkimukset lukuharrastuksista ja vapaa-ajan vietosta kertovat vain esim. mielikirjojen lajityypeistä. Kuitenkin Pirkko Saarisen kirjassa Peruskoululaiset lukijoina kerrotaan 80-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa Burroughs sijoittuu kolmanneksi ylivoimaisesti suosituimpien kirjailijoiden joukossa 11-12 v. poikien keskuudessa. Myös vielä 90-luvun alussa Saarisen ja Korkiakangaan kirjassa Ihanaa vai pitkäveteistä -Lukeminen nuorten harrastuksena, Burroughs ja Tarzan on suosituimpien joukossa 11-12 v…
Kirjailija Leena Krohnin yhteystietoja ei löydy hänen kotisiuiltaan eikä WSOY:n kirjailijasivuilta. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Kirjailijaliittoon, suomen.kirjailijaliitto@cultnet.fi tai kustantajaan ja kysyä, onko kirjailija antanut luvan yhteystietojensa välittämiseen.
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,…
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Hei,
Kyllä tuo minusta oli ihan normaalisti lainattavissa. Tarvitset kirjastokortin ja siihen yhdistetyn PIN-koodin, jossa on neljä numeroa.
Etsi teosElibsistä ja tässä tapauksessa vaihda laina-ajaksi 14 vrk:ta -> ja mene alapalkin lainaa sähköinen kirja sisään ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi ja sitten vain lainaat.
Katsoin, että asiakastietojesi perusteella olet Haminan kirjaston asiakas eli jos tarvitset lisää opastusta voisi käytännöllisintä mennä paikanpäälle kirjastoon.
Helsingin kaupunginkirjastoissa tulostimet lienevät kaikki ihan perustasoa. Oman kokemukseni perusteella kenties hiukan tulostusta parempaa jälkeä voi saada kopiokoneella. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on mahdollista tulostaa kopiokoneella muistitikulla olevia tiedostoja. Pasilan kirjastossa on kahden kopiokoneen lisäksi myös kaksi tulostinta, joten luultavasti ainakin osa niistä tekee kelvollista jälkeä. On vaikea kuitenkaan sanoa, onko laatu riittävä sinun tarkoituksiisi, mutta voit tulla toki kokeilemaan.
Jos kirjaston tulostimien laatu ei riitä, suosittelisin kääntymään paino- tai tulostuspalvelua tarjoavien tai valokuvaliikkeiden puoleen.
Yhteytemme on suojattu. Nimikenttä on alunperin laitettu palveluumme pakolliseksi roskaviestien välttämiseksi. Siihen voi kirjoittaa nimimerkkinsä tai etunimensä tai mitä haluaa, me emme käytä kysyjien henkilötietoja. Sähköpostiosoite pyydetään siksi, että vastaukset lähetetään asiakkaiden sähköpostiin. Asuinkunta -kenttä taas auttaa siinä, että kysyjälle suositellaan myös erityisesti lähteitä, joita hänen on helppo saada käsiinsä lähikirjastosta. Asuinkunta määrittelee myös sen, missä kysymykseen vastataan eli jakaa automaattisesti kysymyksen tiettyyn kuntaan.
Pakollisia kenttiä tarvitsemme siihen, että palvelumme voi toimia. Nimeä ei, totta kyllä, tarvita muulloin kuin silloin, kun asiakas kysyy omia lainatietojaan tms.,…
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www.…
