En voi varata kirjoja sinulle kun en tiedä kirjastokorttisi numeroa. Voit itse varata kirjoja netin kautta sivusta
http://www.helmet.fi/
Varausohjeet löydät tästä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Helena Hirvikorven teoksessa Linnan juhlat kautta aikojen kerrotaan kutsusta juhliin (s. 74-83) ja s. 75 on kuva kutsusta. Kuvassa näkyy myös kutsun teksti.
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_…
Meillä olevissa tapakirjoissa oli tästä aiheesta hyvin vähän tietoa. Magdalena Ribbing: Stora etikettbok tarjoaa suppean vastauksen aiheeseen. Seuraavat luotettavat internet-sivut tarjoavat myös asiaan valaisua
http://sofi.imcms.net/7439
http://www.debretts.com/forms-address/royal-family-0/other-members-roya…
http://www.royal.gov.uk/ThecurrentRoyalFamily/GreetingamemberofTheRoyal…
Hei!
Kyseistä teosta ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Sitä näyttäisi olevan saatavilla useista Suomen kirjastoista. Voitte tehdä sähköisen kaukolainatilauksen Hämeenlinnan kirjaston sivuilla A-Ö -hakemiston kaukolainatilaukset-kohdassa. Tilaus maksaa 6 €.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla jämsänkoskelaisen opettajan Kaarlo Isomäen Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä (Edistysseurojen kustannus, 1920).
Isomäkeä syytettiin punakaartilaisuudesta, vaikka näyttöä asiasta ei ollut, ja hänet lähetettiin vankileirille. Isomäen onnistui kuitenkin paeta metsään, missä hän piileskeli 91 vuorokautta.
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
Varausten noutoaika on yksi viikko. Jos varausta ei noudeta noutoajan puitteissa, siitä menee kahden euron maksu.
Jos epäilee ettei pääse noutamaan varausta, lienee varminta perua se ennen matkaa.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen…
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Kysytyn kaltaisia kirjoja löytyy kyllä muitakin. Tarjolla on niin tositapahtumiin perustuvia kaunokirjallisia romaaneja kuin myös tietokirjallisuutta. Jo kysymyksessä mainittu Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut useampia tosipohjaisia historiallisia romaaneja, kuten Metsän poika tahdon olla ja Satujen kuningas. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut tositapahtumiin perustuvia historiallisia nuortenkirjoja tunnettujen kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosista. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Ei ole minulle suvannot ja Aurora, keisarinnan hovineito. Leena Virtanen puolestaan on viime vuosina julkaissut nuorille suunnatut tietoteokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Niin ikään nuorille suunnatussa Pieni opas suureen…
Kyseessä voisi olla loiskärpästen (Tachinidae) heimoon kuuluva äkäsiilikärpänen (Tachina fera). Laji on Suomessa vakiintunut, joskin yleisempi Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.281427
Nature Spot -sivusto: https://www.naturespot.org.uk/species/tachina-fera
Chinery, Michael: Euroopan hyönteisopas. Otava, 1997.