Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä…
Kaivattu Maaria Leinosen runo on Sitä saattaa elää toisen kanssa sikermästä Katsoisin toisin, joka sisältyy runoilijan vuonna 1986 julkaistuun kokoelmaan Kuin avaisin vierasta ovea.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
Kyseinen runo tai värssy näyttää esiintyvän useilla nettisivuilla, esimerkiksi hautaustoimistojen sivuilla, joihin on kerätty muistovärssyjä. Missään ei mainita tekijää enkä nyt tähän mennessä ole löytänyt vahvistusta sille, onko kyseessä Aaro Hellaakosken (k. 1952) runo.Joka tapauksessa tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) sivuilla kerrotaan, että yksittäisen tekijän tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Suoja-ajan päätyttyä teosta voi käyttää maksutta ja ilman erillistä lupaa.Lähteet:Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Etsimäsi kirja on varmaankin Philip Rothin Mieheni oli kommunisti (WSOY, 2002), joka on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on Amerikkalainen pastoraali ja kolmas Ihmisen tahra, jonka pohjalta Robert Benton ohjasi vuonna 2003 samannimisen elokuvan (alkuteos The Human Stain). Jos tahdot nähdä, missä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja on saatavana, käytä Helmet-aineistohakua osoitteessa www.helmet.fi
Seuraavasta teoksesta löydät sivuilta 124 - 143 hindulaisuudesta artikkelin, jossa käsitellään useimpia tarkoittamiasi riittejä.
"Maailman uskonnot : elävän uskon perusteet" / päätoimittaja Peter B. Clarke ; suomentanut Hilkka Pekkanen ; [kirjoittajat: Peter B. Clarke..et al.]. Porvoo : WSOY, 1994. ISBN 951-0-19373-9
Kannattaa tutustua myös teokseen: "Kulttuurien kiehtova historia : Myytit ja suuret arvoitukset" / [Autoren: Peter Fiebag, Elmar Gruber, Rainer Holbe]
[Espoo] : Weilin + Göös, 2003. ISBN 951-35-6657-9. Sen sivuilla 190 -193 on artikkeli "Intian pyhä virta Ganges", jossa kerrotaan mm. pyhiinvaellusrituaaleista.
Teosten saatavuuden voit selvittää osoittteesta:
http://www.helmet.fi
Saimme vastauksen kysymykseesi kirjastonhoitajien valtakunnalliselta postituslistalta:
Kyseessä on Richard Dehmelin runo Kello meressä. Se löytyy ainakin teoksesta Runon pursi: maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. 3.p. WS 1980.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Oli kaksi poikaa kalastajalla,
ja hän lauleli heille: Aaltojen alla
on meressä kello ihmeellinen,
ilo suuri on uskovan sydämen
kuulla sen kellon soivan.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Perinteinen yrityshakemistomme on nimeltään "Sininen kirja", ja se on nykyisin myös Internetissä osoitteessa www.suomenyritykset.fi
Voit hakea esimerkiksi sanalla "maahantuontia" tai klikkaa Toimialat -painiketta.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Voit maksaa myöhästymismaksun HelMet-kirjaston yhteiselle tilille 800017-71355386.
Tällöin viestikentässä on ehdottomasti oltava asiakkaan nimi ja syntymäaika.
HUOM: Perintätoimistolle siirtynyttä aineistokorvausta ei voi maksaa tämän menettelyn mukaisesti.
Kirjasto 10:n studiossa voit tehdä esimerkiksi puhe-, laulu- ja instrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksiasi. Studion ikäraja on 15 vuotta ja käyttäjien tulee hallita studiotekniikan ja -ohjelmien perusteet. Kirjasto 10:stä voit varata myös ajan musiikkiteknologille, joka opastaa käyttämään studion laitteita ja ohjelmistoja. Ota yhteyttä Kirjasto 10:een ja kysy lisää p. (09) 310 85000.
Lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/
http://www.lib.hel.fi/kirjasto10/
Lasten aineistosta ei peritä sakkoja eikä sellaisesta aikuisten aineistosta, jonka lapsi on lainannut omaan käyttöönsä omalle kortilleen. Olisitko lainannut aikuisten osastolle kuuluvan kirjan ja maksut näkyvät siksi asiakastiedoissasi? Virkailijan tulisi poistaa sakot tiedoistasi seuraavan kerran käyt kirjastossa. Lainaus- tai varauskiellossa et ole, koska maksukatto on 10 euroa. Hyvää kesää myös sinulle!
Tarkoitatko Helmet-sivustoa ja sen palveluja? Helmetissä tehtiin päivityksiä tietokantaan ma 10.6., ja sen jälkeen palveluissa on ollut ajoittain hidastelua ja muuta toimimattomuutta. Nyt kaikki näyttäisi jo toimivat.
