Du kan själv söka böckerna på Plussa mediedatabas. Addressen är:
http://www.libplussa.fi/#se
Sök med författaren Pascal, Francine och välj svenska eller med serienamnet tvillingarna.
Alkuperäisen Venla-patsaan on suunnitellut Simo Salminen. Tuomas Marjamäen Simo Salminen -elämäkerrassa todetaan, että Ere Kokkosen vaimo keksi patsaalle nimen juurikin Männistön Venlan innoittamana.
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja
Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Hei,
Juuri tämän version suunnittelijasta ja suunnitteluajankohdasta en tiedä, mutta kyseisen patsaan esikuvana lienee "Seinen tuntematon". Tämä 1880-luvulla joesta löydetyn tytön kasvot on monistettu lukuisiin eri versioihin, jopa elvytysnukelle. Tällä haulla löytyy netistä kovasti tuon näköisiä naispäitä.
Ehkä näillä tiedoilla pääsee eteenpäin.
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla…
Helsingin yleisissä kirjastoissa yhden tulosteen hinta on 0,40 €, riippumatta paperin koosta tai siitä, onko tuloste värillinen vai mustavalkoinen. Jos kukin kuva on eri paperilla, tulosteidesi hinnaksi tulisi yhteensä siis 7,20 €.https://helmet.finna.fi/Content/tulostaminen-ja-asiakastietokoneet
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina.
Fono.fi - Äänitetietokanta
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi.
Informaatiotutkimusta voi opiskella suomeksi Oulun ja Tampereen yliopistoissa ja ruotsiksi Åbo Akademissa (informationsvetenskap).LinkitOulun yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/fi/hae/kandidaattiohjelmat/informaatiotutkimusTampereen yliopisto: Informaatiotutkimus https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimus-viestinnan-monitieteinen-koulutusÅbo Akademi: Informationsvetenskap https://www.abo.fi/amnen/informationsvetenskap/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
Timo K. Mukasta löytyvät ainakin seuraavat elämäkerrat:
Mukka, Timo K.: Timo K. Mukka 1944-1973 (Ars Nordica ; 7)(951-749-244-8)
Paasilinna, Erno, 1935- Timo K. Mukka : legenda jo eläessään 3.p.(951-0-14809-1)
Mukan kirjallinen tuotanto
Maa on syntinen laulu (1964)
Täältä jostakin (1965)
Tabu (1965)
Laulu Sipirjan lapsista (1966)
Punaista (runokokoelma, 1966)
Koiran kuolema (1967)
Ja kesän heinä kuolee (1968)
Lumen pelko (novellikokoelma, 1970)
Kyyhky ja unikko (1970)
Osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka löytyy Mukasta lyhyet elämäkertatiedot.
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään…
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
Kyseistä joulurunoa en valitettavasti löytänyt. Kaarina Helakisan Jouluruno muistuttaa hiukan yllä mainittua runoa. Helakisan runo alkaa seuraavasti:
Joulu kuulostaa kulkuselta, joulu tuntuu pumpulilta. Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta. Runossa on kaikkiaan kolme säkeistöä.
Seuraavalta joulurunosivustolta löytyy mainittu runo, mutta tekijästä ei ole tietoa.
http://kotiliesi.fi/joulu/joulupuuhaa/jouluruno-kruunaa-joulukortin
Lähde: Lapsuuden joulu:rakkaimmat joulurunot, toimittannet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen ( Tammi, 2005)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=koskimies**+lapsuuden**&search…
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
