Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Selja-sarjan ilmestymisjärjestys löytyy epäselvästi HelMet-palvelua käytettäessä, koska myös uusintapainokset näkyvät ilmestymisvuoden mukaan. Selja-sarjan voi kuitenkin löytää kronologisessa järjestyksessä HelMet-sivuilta, koska kaikien Selja-kirjojen nimessä on Selja-sana.
Selja-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
Seljan tytöt 1955
Tapaamme Seljalla 1957
Virva Seljan yksityisasia 1060
Tuntematon Selja 1964
Seljalta maailman ääriin 2001
Seljan Tuli ja Lumi 2009
Tyttäresi voi totta kai tilata omat varausilmoituksensa, eräpäivätiedotteensa ja myöhästymismuistutuksensa omaan sähköpostiinsa. Hänen tarvitsee vain kirjautua omiin tietoihinsa HelMet-verkkokirjastossa ja valita ilmoitustavaksi sähköposti kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Myös tekstiviestin tilaaminen on mahdollista, mutta asiakkaan täytyy tilata se oman puhelinoperaattorinsa kautta. Ohjeet siihen löytyvät HelMet-ohjeista ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k ) kohdasta "HelMet-tekstiviestipalvelut: varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Tekstiviesti maksaa 0,25 €.
Omien tietojesi asetuksia muuttamalla sinä et siis pysty muuttamaan tyttäresi tietoja, vaan ne ovat asiakas- ja kirjastokorttikohtaisia.
Katso tarkat ohjeet HelMet-ohjeista…
Kirja voisi olla Jose Carlos Somozan jännitysromaani Clara ja varjot. Siinä taideteoksiksi muokattuja ihmisiä mm. myydään ja vuokrataan. Kirjan esittely löytyy mm. kirjasampo.fi-sivulta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3185
Myös Laird Huntin Ray of the star -romaani vastaa hiukan kuvaustasi. Kirjaa ei ole suomennettu:
http://lairdhunt.net/books/ray-of-the-star/
Somozan kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Kollegoilta tuli muutama kommentti siihen, miltä tällainen kampaus saattaisi näyttää. Kenenkään mielestä tämä ei ollut mitenkään mairitteleva arvio. Teerenpyrstöstä löytyi kuva, http://www.vastavalo.fi/teeri-kanalintu-black-grouse-teeren-pyrsto-3058…. Melkoinen pyörrehän tuossa näyttäisi olevan ja kahta väriäkin. Eräs kollega muisteli, että nuoruusvuosina hänellä oli ollut töyhtömäinen kampaus otsallaan, toisaalta arveltiin, että ilmauksella saatettaisiin viitata sulkakoristeisiin. Olisikohan vertaus saman tyyppinen kuin "petolinnun p***se", jolla yleensä tarkoitettaneen rumaa?
Presidentti Kekkonen piti 4.10.1969 matkallaan Tshekkoslovakiaan ainakin kaksi puhetta: saapumispuheen maahan tullessaan ja puheen kunnianmerkkitilaisuudessa. Nämä puheet löytyvät Kansalliskirjaston Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/xmlui/handle/10024/7353/browse?order=ASC&rpp=20&sor…
Kunniatohtoriksi vihkimispuheesta ei löytynyt tietoa.
Musta satu on nyt kovin suosittu teos. Jälkeesi on varausjonossa vielä 145 innokasta lukijaa.
Jos et itse ehdi hakemaan kirjaa, voi joku ystäväsi, tuttusi tai perheenjäsenesi noutaa sen ja lainata tiskillä omalle kirjastokortilleen, jolloin saat sen luettavaksesi heti reissulta palattua.
Kalajärvellä on kirjasta myös Bestseller kappale (laina-aika 14 vuorokautta) jonka saattaa saada kiinni paikan päältä, jos varaus menee sivu suun.
Dahlerup, Rina.
Teos:[Pigejob - drengejob]
Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti].
Kieli:suomi
Julkaistu:Hki : Tammi, 1978
Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa)
Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm.
Sarja:Nalle ja naapurit
Alkuteoksen kieli:dan
ISBN:951-30-4508-0 (sid.) :
UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7)
Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina.
Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/…
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26 (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka).
Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 .
Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.
Muut Rovaniemen Alkot:
Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2
10.4.2002-
Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1
10.9.1973-
Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5
1.10.1957-27.4.1999
Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Glasin on tai on ollut sukunimenä vain alle 25 suomalaisella. Valitettavasti lähteistämme ei löytynyt tietoa nimen taustoista.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Kyllä liittyvät.
Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää.
Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä.
Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan.
Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli…
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
