En löytänyt tällaista tietoa.
Kasevan sivut, https://www.kaseva.fi/yhtye
Kaseva Elävässä arkistossa,
Kaseva : Mari, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kaseva-mari?page=1&qt-tabs_und… ja
Kasevan haastattelu, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/20/kasevan-haastattelu
Kasevasta kertovia artikkeleita, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Sanat kirjoittanut Asko Raivio on jo edesmennyt, joten häneltä ei voi asiasta kysyä. Kaseva-yhtyeen kotisivulta löytyy alareunasta sähköpostiosoite, ehkä sieltä voisi kysyä asiaa.
Tekijänoikeuslainsäädäntö koskee kaikkea julkaisemista, siis myös sosiaalista mediaa.
Tekijänoikeuslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Sanasto, tietoa tekijänoikeudesta, https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Sitaattioikeuden perusteella voi teosta siteerata asiallisesti. Siteerauksen voi tehdä, jos sitä hyödynnetään omassa tekstissä, esimerkiksi tutkimuksessa tai kirjallisuusarvotelussa. Lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi, Sanaston sivulla annetaan esimerkiksi proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä: ne eivät täytä kriteerejä. Käsittääkseni Facebookissa tai Instagrammissa mainitunlainen julkaiseminen on…
Hei,
Tarkoittanet Valittujen palojen Kirjavaliot-sarjaa. Suomen kansallisbibiliografiassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/) on kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus, Kattavasti noiden hakeminen ja hakutulosten selaaminen on aika urakka. Wikiaineistosta löytynee varsin pätevä Kirjavaliot-listaus osoitteessa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_biblio….
Tuo näyttäisi silmäillen olevan kattava listaus.
Hei
Voit julkaista kuvia kirjaston kirjoista samalla lailla kuin muistakin kirjoista. Tarroja tai muita kirjaston merkintöjä ei ole pakollista peittää. Kirjan kansikuvan käytöstä verkossa löytyy ohjeita tämän linkin takaa: https://kuvittajat.fi/uutiset/kansikuvaohjeistus
Kyseistä runoa ei valitettavasti ole löytynyt. Runoa on etsitty mm. kirjoista ”Tämän runon haluaisin kuulla 1-3” (ilmestyneet vuosina 1978-2000) ja ” Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat” (2014). Kukaan kollegoistakaan ei ole runoa tunnistanut. Ehkä runoa voisi tiedustella vielä Yleltä, https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/…
Varausten noutoaika ei ole muuttunut. Se on yhä tuo muistelemasi noin viikko eli "Säilytämme varaamasi aineistoa 6 arkipäivän ajan." Linkki Helmet.finna.fi Info
Aika on nyt pidempi, koska huomioimme tulevat Pääsiäispyhät. Kirjastot ovat silloin auki tavallista vähemmän. Linkki Ison omenan kirjaston aukioloihin Linkin takaa löytyvät myös muiden Helmet kirjastojen aukioloajat.
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Naton perustussopimuksen artiklassa nro 13 sanotaan seuraavaa:
"Article 13
After the Treaty has been in force for twenty years, any Party may cease to be a Party one year after its notice of denunciation has been given to the Government of the United States of America, which will inform the Governments of the other Parties of the deposit of each notice of denunciation."
Karkeasti suomennettuna: eroilmoitus toimitetaan Yhdysvaltain hallitukselle, joka ilmoittaa eroamishalukkuudesta muille jäsenmaille. Jäsenyys lakkaa vuoden päästä ilmoituksen antamisesta.
Lähteet:
https://www.nato.int/
https://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts_17120.htm
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some…
Siipiveikko, siipeilijä, siivellä eläjä...
Sanonta "siivellä" tarkoittaa Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "toisen ihmisen tai ryhmän vanavedessä, tästä hyötyen". Kirja tarjoaa myös yhden mahdollisen teorian sanonnan synnylle. Vanhan uskomuksen mukaan jotkut pienet muuttolinnut tekevät muuttomatkansa isompien lintujen selässä ja "siivellä".
"Siipeily" kieltämättä kuuluu muuttolintujen elämään ja sanonnan alkuperä voi hyvinkin olla lintumaailmassa. Valtaosa päivällä muuttavista linnuista muuttaa parvissa energiaa säästääkseen. Lentävän linnun alaspäin suuntautuvat siiveniskut aiheuttavat siiven sivuilla ylöspäin suuntautuvan ilmavirtauksen, jonka ansiosta vierustoverin lento on kevyempää. Mitä isompi siipi on, sitä…
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä…
Emu elää luonnonvaraisena vain Australiassa. Niitä tavataan lähes koko mantereella, mutta itärannikolla ja mantereen keskiosissa emuja on vähemmän. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee emut elinvoimaiseksi. Liiton mukaan täysikasvuisten emujen kanta on noin 630 000 – 725 000.https://animaldiversity.org/accounts/Dromaius_novaehollandiae/https://www.iucnredlist.org/species/22678117/131902466
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä…
Kysymäsi vaakunat löytyvät erinomaisina värikuvina teoksesta: Suomen kunnallisvaakunat - Finlands kommunvapen - Municipal coats of arms of Finland, Kunnallispaino, Vantaa 1982, ISBN 9517730853
Teos löytynee useimmista Suomen kaupungin- ja kunnankirjastoista, usein käsikirjastosta.
Lisäksi vaakunat löytyvät näiden kuntien kotisivuilta
http://www.ilmajoki.fi/
http://www.kurikka.fi/
http://www.nurmo.fi/
http://www.ylistaro.fi/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy asiasanalla tyynyt vain kolme teosta, jotka liittyvät vain tyynyjen tekoon. Kun kysymystä laajentaa asiasanoiksi liinavaatteet ja vuodevaatteet löytyy jo useampia viitteitä, joita kannattaa tutkia. Suomenkielisiä on niissä todella vähän.
Suositettelemme, että otat yhteyttä Turun maakuntamuseon kirjastoon, joka sijaitsee Kalastajankatu 4, puh. 02- 262 0111. Heidän kokoelmaansa näkyy myös kaupunginkirjaston tiedonhaussa, mutta sijaintipaikka on tyhjä. Heillä on runsaasti tekstiileihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto ei lainaa, mutta siellä voi käydä lukemassa. Sinne kannattaa kuitenkin soittaa ensin, sillä kirjasto on tarkoitettu ensi sijaisesti museon omille tutkijoille.
