Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213.
Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Kummikarhuja ei ole ilmeisesti julkaistu kokonaan yhdessä paketissa, vaan vain kaudet 1-3 Yhdysvalloissa ja Australiassa jaksot 2. kauden jaksosta 19 eteenpäin aina 6. kauden loppuun asti yhdeksässä osassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Disney%27s_Adventures_of_the_Gummi_Bears#…
Halutessasi varmempaa tietoa voit ottaa yhteyttä The Walt Disney Companyyn, jonka asianmukaiset yhteystiedot löydät täältä:
https://www.thewaltdisneycompany.com/contact-us/
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös…
Tältä sivulta löydätte Keski-kirjastojen tämän vuoden Emagz valikoiman. https://keskikirjastot.emagz.fi/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saadakseen tulee asioida jossakin Keski-kirjastoihin kuuluvassa kirjastossa, ja kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilötodistus.
Kattavaa listaa Suomen kirjastoista, jotka tarjoavat etäluettavia lehtiä ei ole, mutta jokaisen kirjaston nettisivuilta tieto löytyy. Suuret kaupungin ja niiden järjestelmät ovat ainakin mukana. Joissakin kirjastoissa saattaa myös olla Emagz-lehtiä paikanpäällä luettavina ei siis etäkäytettävinä. Lehtikokoelmat vaihtelevat myös kirjastoittain. Tässä esimerkkinä Helsingin kokoelma: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/…
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön…
Juhani Aho kuvaa Matin ja Liisan elämää Korventaustassa eristäytyneeksi: Muusta maailmasta he eivät paljoa tienneet eikä muu maailma heistä. Tässä on varmaankin selitys sille, että tieto ei heille kulkenut kotiin asti, vaan se saavutti Matin pappilassa, kun hän oli maksamassa arentijyviään rovastille. Aho kuvaa tämän tapahtuvan aina tammikuun lopussa. Ville-niminen mies, jonka Matti kohtaa matkalla kotiin, kertoo olleensa jo puolitoista vuotta sitten rautatien rakennushommissa, joten melko kauan tosiaan on kestänyt, että tieto saavuttaa Matin. Itse retki rautatietä katsomaan tehdään seuraavana juhannuksena, joten Matti ja Liisakin ovat kuulleet kyllä rautatiestä puoli vuotta ennen kuin lähtevät sitä katsomaan…
Hintasäännöstelyyn liittyvää kirjallisuutta voit etsiä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta esim. asiasanoilla hintavalvonta tai hinnat. Oulun yliopiston kirjaston tietokannan osoite: http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Aiheeseen liittyvät mm:
- Olavi Väyrynen, Hintavalvonnan vaiheita, 1990.
- Kilpailu- ja hintakomitean mietintö, 1987:4.
- Jukka Pekkarinen, Talouspolitiikan pitkä linja, 1993.
- Ylä-Liedenpohja, Jouko: Hintasääntely talouspoliittisena keinona, 1978.
Etsimänne Requiemin säveltäjä on ilmeisesti Frigyes Hidas (s. 1928 Budapestissä). The new Grove dictionary of music and musicians -hakuteoksen mukaan hän on säveltänyt Requiemin vuonna 1995. Ilmeisesti kysymys on juuri tästä teoksesta. Hän on säveltänyt myös teoksen Gyászzene (Requiem egyhadseregért) = Funeral music (Requiem for an army) vuonna 1973.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimänne Requiemin levytystä mistään maakuntakirjastosta (käytin maakuntakirjastojen aineistojen monihakua, jonne pääsee sivulta http://www.kirjastot.fi ). Sitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta. Teos on kyllä levytetty (ks. http://www.animando.com/CD.htm ). Cd:n tuotetunnus näyttää olevan Codice 15.
Jos tarkoitit seitsemännen Harry Potter-kirjan nimeä, fanisivujen mukaan kirja on vielä nimeämätön, mutta eräs lehtihaastattelu paljastaa, että kirjailija on jo nimennyt kirjan, mutta ei vielä halua julkaista sitä. Tässä sinulle linkki fanisivuille ja pari muuta aiheeseen liittyvää linkkiä:
http://hpfanit.vuotis.net/index.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._K._Rowling#Harry_Potter_-kirjat
http://www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?P=5628&VID=default&SID=48630557…
http://www.jkrowling.com/en/thankyou.cfm
http://hpfanit.vuotis.net/
Suomenkielisiä Harry Potter-peliromppuja löytyy kyllä aika monta, myös kirjastoista. Et maininnut kotipaikkakuntaasi, joten en voi tarkistaa tilannetta siellä, mutta Helsingin kaupunginkirjastosta niitä on…
Communication
Communication technology update / editors August E. Grant, Jennifer H. Meadows ; in association with Technology Futures. - 10th ed.. - Amsterdam : Elsevier ; Burlington (Mass.) : Focal Press, cop. 2006. - viii, 374 s. : kuv., taul.
S. 359-374: Sanasto
ISBN 0-240-80881-9 (nid.)
ISBN 978-0-240-80881-9 (nid.)
Granlund, Kaj
Tietoliikenne / Kaj Granlund. - [3. uud. laitos]. - Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007 (Porvoo : WS Bookwell). - XIV, 474 s. : kuv. ; 24 cm. - (Peruskirjat)
BTJ
ISBN 978-951-0-32821-7 (sid.)
Lehto, Arto
Radioaaltojen maailma / Arto Lehto. - Helsinki : Otatieto, 2006 (Tampere : Tammer-Paino). - 301 s. : kuv. ; 25 cm
Otatieto ; 606
BTJ
ISBN 951-672-350-0 (sid.)
Penttinen, Jyrki
Tietoliikennetekniikka / Jyrki…
Kes? Mis? Kus?, joka alkoi ilmestyä vuonna 2000.
http://et.wikipedia.org/wiki/Kes%3F_Mis%3F_Kus%3F
Lisäksi Mitä-missä-milloin on ilmestynyt ainakin seuraavilla kielillä:
tanska: Hvem Hvad Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1933
http://da.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hvad_Hvor
ruotsi: När Var Hur, ensimmäinen kerta vuonna 1944
http://sv.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4r_Var_Hur
norja: Hvem Hva Hvor, ensimmäinen kerta vuonna 1935
http://no.wikipedia.org/wiki/Hvem_Hva_Hvor
Ensimmäisen suomalaisen laitoksen esipuheessa, joka on päivätty 20.10.1950, mainitaan, että tämänlaatuisia vuosikirjoja on ilmestynyt myös Alankomaissa, Islannissa ja Sveitsissä.
Hei!
Harold Bloomin "läntiseen kaanoniin" kuuluu valtava määrä kirjoja alkaen Gilgamesistä ja Raamatusta jatkuen aina tämän vuoden Nobel-palkittuun Tomas Tranströmeriin. Suomalaisia kirjoja en nopeasti katsoen listalta löytänyt. Tässä linkki nettisivuun: http://home.comcast.net/~dwtaylor1/theocraticcanon.html
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
HelMet-kirjastoissa tosiaankin on sarjasta enää vain ensimmäistä, kolmatta ja neljättä tuotantokautta, eikä kahta puuttuvaa kautta valitettavasti enää ole saatavissa.
Frank-monihaun kautta selvisi kuitenkin, että viides tuotantokausi näyttäisi löytyvän Tampereen kaupunginkirjastosta(https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…).
Voit siis halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…)
Joensuun seutukirjaston aineistorekisterissä Jokusessa on kirjan teostiedoissa lueteltu fiktiiviset henkilöt, jotka kirjassa esiintyvät ja linkistä pääsee myös kirjan kuvaukseen.
Katso: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 ja hae hakusanoilla: tekijä: Isokallio ja teoksen nimi: Maailmanparantaja.
Kuvaus:
Kalle Isokallion satiiri on saanut uuden purukaluston. Politiikan koomisia kiemuroita runtelee nyt myös koiranpentu Taimi, ja se tekee selvää jälkeä niin kunnallisella kuin Eu:nkin tasolla. Tulos on entistä terävämpi, kekseliäs ja hilpeän hersyvä! Teollisuusneuvos Perttu Korhonen toteaa maailman olevan niin kenollaan, ettei se yhden miehen voimin oikene. Mutta Nurmelan kunnan hän voi kyllä panna kuntoon. Ja jos…
Helsingin kaupunginkirjaston lastenkirjastoautoon voi palauttaa myös aikuistenaineistoa. Järjestelmä, jolla aineisto lainataan ja palautetaan, on aivan sama, joten palautus onnistuu ongelmitta. Luonnollisesti autoon voi palauttaa myös muiden HelMet-kirjastojen aineistoa.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.