Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää…
Mikko Laaksosen teoksen "Turun raitiotiet = Abo spårvagnar = Turku tramways" (2008, s. 249) mukaan viimeiset näkyvät kiskot poistuivat Humalistonkadulta vuonna 1978. Järjestelmällisen katujen uudelleenrakentamisen takia Turun katujen asfaltin alla ei ole merkittäviä kiskojen jäänteitä. Ainoat viime vuosikymmenten katutöissä paljastuneet raitiotien jäänteet ovat Aninkaistensillan kiskojen betoniperustukset, jotka tulivat näkyviin, kun siltaa purettiin syksyllä 2000. Kiskojen paikka näkyy Korppolaismäessä painumana puistoalueella ja Kotimäenkadun kolmioraide erottuu paikkana kadun asfaltissa. Kirjassa on kuvat näistä painumista.
Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy
https://www.lexico.com/en/definition/steezy
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Keski-kirjastoissa on useita Guns n' Rosesin kokoelmanuotteja, joista löytyy laulu November rain.
Nuotti Hectorin lauluun Jos sä tahdot niin on kokoelmassa Suomipopin helmiä 6.
Katso pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi valitsemalla kohta "asiasana" ja kirjoita asiasanaksi "NLP". Hakutuloksena saat 40 teosta, jotka tosin kaikki eivät ole suomenkielisiä, mutta kyllä niitäkin siellä on. Tässä muutama esimerkki:
Toivonen, Veli-Matti: Aika muovailuvahana NLP ja henkilökohtaisen ajan rakenne, 1999; Grönfors, Terttu: Mitä on NLP, 1997 ja NLP mielikirja. Osa: 2, Monessa mielessä, 1997.
Kansainvälisestä vapaaehtostoiminnan vuodesta 2001 löytyy tietoa Suomen YK-liiton sivuilta. Näille suomenkielisille sivuille pääsee osoitteesta http://www.vapaaehtoiset.org/ . Kirjallista aineistoa voi kysyä kysyä niin ikään Suomen YK-liitosta. Yhteystiedot: Suomen YK-liitto, Unioninkatu 45 B, 00170 Helsinki
puh. 09 - 135 1402, fax. 09 - 135 2173, sähköposti: toimisto@ykliitto.fi.
Tornadoista ja trombeista löytyy tietoa mm. meteorologian- ja ilmatieteen laitoksen sivuilta. Tarkemmat osoitteet täällä ovat:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot_40.html?Tulostus=1
ja http://www.meteo.helsinki.fi/~pjairaks/hava/0861-96a.htm
Mainittua tietoa kirjoista puolestaan löytyy esim. teoksista:
Suomalainen sääkirja, etanasta el ninoon (1999 Otava) ja
Sää (Gummerus 1998) - Hyllyluokitus on 55,5
Useiltakin levyiltä löytyy ainakin jokunen aaria kyseisestä oopperasta, mutta tuskin on sellaista levyä, jolle olisi erikseen koottu aarioita vain ja ainoastaan siitä. Sen sijaan suosittelisin teoksen kokonaislevytystä; se löytyy tunnisteella cls0074251 ja näyttää tällä hetkellä olevan paikalla pääkirjaston musiikkiosastolla (puh. 31085701). Jos tahdot saada selville kaikki kaupunginkirjastosta löytyvät levyt, jotka sisältävät joitakin osia teoksesta, voit tehdä yksinkertaisen haun Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kirjoittamalla nimekekenttään sanan Ernani.
Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet!
Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa:
'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.'
Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun…
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin.
Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia
(http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml).
Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs…
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
