Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Emme valitettavati onnistuneet selvittämään runon tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Matkalaulun on säveltänyt ja sanoittanut Petter Ohls (1948-2022). Fenno musiikkiarkiston säveltäjähaun mukaan laulu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975.
Suuntaa antavan vastauksen saa Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta. Vuoden 2021 lopussa Suomen väestöön kuului 98 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuonna 1917 tai sitä ennen (eli olivat tuolloin 104-vuotiaita tai vanhempia). Huomaathan, että luvussa ovat mukana myös 6.12.1917–31.12.1917 syntyneet.
Luku ei myöskään ihan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni ennen itsenäistymistä Suomessa syntyneistä on elossa, sillä osa heistä voi olla muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen voi olla vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1917 tai aiemmin, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Lähteet:
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston tietokantataulukot: https://pxdata…
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Voit etsiä Fennicasta alkuteoksen nimellä tietoa, onko jokin teos suomennettu.
Näistä viidestä mainitsemastasi Stephen Boothin rikosromaanista ei löydy viitetietoja Fennicasta, toisin sanoen niitä ei ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin – nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Via Balticasta löytyy kartta, jota on kirjastoissa lainattavana Via Baltica: tiekartta 1992. Lisäksi löytyvät teokset
Pajukangas, Jukka, Via Baltica : opas Baltian reittiä matkaavalle. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1992
Rudzinski, Hubert, Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Helsinki : Autoliitto, 2007 (Cosmoprint)
Lisäksi Interntissä on tutkiskeltavana esim. seuraavaa
http://www.viabaltica.net
http://www.supertravelnet.com/maps/?country=0_0_1
(Päivitetty 5.12.2007)
Hei!
Internetistä löytyy tosiaan ilmaisia käännössanakirjoja.
MOT-sanakirjastossa on myös suomi-suomi -osio. MOT:ia voi käyttää kirjastojen työasemilla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo sivullaan http://www.kotus.fi/index.phtml?s=572 Suomen kielen perussanakirjasta, joka löytynee kirja-muodossa lähes kaikista kirjastoista.
Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta kerrottiin, että kirja on juuri tilattu kirjastoon. Se on uusi, vastailmestynyt kirja, eikä siksi vielä lainattavissa.
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/…
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Tarkoitat ilmeisesti Helsingin Hakaniemessä sijaitsevaa Metallitalona tunnettua rakennusta, jossa sijaitsee Metallityöväen Liiton toimisto? Itse rakennuksella tuskin on ollut suurta merkitystä Suomen taloushistorialle mutta siellä toimivalla Metallityöväen Liitolla toki paljonkin. Liitosta on kirjoittua kolme historiikkia:
Suomen metallityöväen liitto 1961-1983 / Eino Ketola
Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 / Johan Koivisto
Suomen metallityöväen liitto 1930-1949 / Karl Gustaf Kunnas
Noista teoksista siis varmasti löytyy tietoa liiton merkityksestä taloushistorian eri käänteissä. Jos taas haluat tutustua yleisemmin Suomen taloushistoriaan teollisuusalojen nousun ajalta, voisi hyödyksi olla Suomen taloushistoria -sarja ja erityisesti…
Vaikea sanoa mistä tuollainen ilmoitus on näytölle ilmaantunut.
Saatta olla, että teksti liittyy katsomaanne elokuvaan. Youtube-videoita katsoessa saattaa näytölle ilmestyä erilaisia ilmoituksia tai verkkolinkkejä.
Toinen vaihtoehto on, että ilmoitus liittyy johonkin muuhun käyttämäänne palveluun kuin Youtubeen.
Om arvioni on, että tietomurrosta ei ole kyse. Korostan kuitenkin, että en ole tietoturva-alan ammattilainen. Mikäli haluatte saada asiantuntevan mielipiteen, kannattaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen.
Riippuu kirjastosta. Pääkaupunkiseudun kirjastoverkko kattaa niin monta yksittäistä kirjastoa, että varmaan jokainen suomennettu osa on saatavilla tai tulossa joihinkin verkon kirjastoista. Muiden kuntien osalta kannattaa kysyä lähikirjastosta.
Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
