Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Kyseessä oli ilmeisesti Fekabit-niminen rikkaruohomyrkky, ks. https://www.heimovanhin.fi/3-osa-omatekoiset-raketit/https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=fekabit&startDate=1940-01-01&orderBy=RELEVANCE
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-…
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Vanhin Suomesta löydetty esine on vuonna 1913 löydetty Antrean verkko, ajalta noin 8540 eaa.-https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kansallismuseon-julkaisuja. Otsikon The Best of the National Museum of Finland allaJääkausi päättyi Suomessa noin 9 000 eaa., minkä jälkeen ensimmäiset asukkaat saapuivat Etelä-Suomeen. Silloin alkoi Mesoliittinen kivikausi, joka kesti noin 8850–5200 eaa.Varhaiset asuttajat metsästivät ensin hylkeitä ja peuroja, jälkimmäisistä eli Suomessa kaksi lajia, tunturi- ja metsäpeura. Myöhemmin hylkeen- ja hirvenpyynti olivat tärkeimmät metsästyselinkeinot.-Jääkauden jälkeinen asutus; Museovirasto-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi_Suomessa)-https://www.tiedonportailla.fi/…
Salausmenetelmistä ja niiden käytöstä löytyy tietoa Viestintäviraston sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salau…
Voit lähettää kysymyksesi Viestintävirastoon.
Viestintäviraston asiakaspalvelu on avoinna viraston aukioloaikoina arkisin klo 8.00 - 16.15. Puhelinnumero on (09) 6966 500, http://www.ficora.fi/ .
LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.…
Et määritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, millaista tietoa tarvitset - historiaa, arkkitehtonista määritelmää vai rakennusopasta. Kuvia mansardi- eli taitekattoisista rakennuksista löytyy varmasti myös oman kotikirjastosi valikoimista mm. talonrakennus- tai arkkitehtuurioppaista. Myös eri tietosanakirjat kertovat lyhyesti mansardikatoista.
Tällä hetkellä kotikuntasi kirjastossa näyttäisi olevan saatavilla 'Talo kautta aikojen: Julkisivujen historia' (Rakentajain kustannus, 1987), josta löytyy muutamia kuvia mansardikatoista. Aineistoa voit tarkastella osoitteessa: http://hauho.kirjas.to/
Määritelmä ja kuvia löytyy myös seuraavista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taitekatto
http://www.talotori.net/okorjausKatto.php
http://www.…
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Ruotsin kirkon näkemyksen mukaan kyse on sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisen vapaudesta. Kun isä luovuttaa tyttärensä tämän tulevalle aviomiehelle, nainen on ikään kuin miesten omaisuutta. Tällä eleellä on erittäin vahva symbolinen merkitys ruotsalaisessa, sukupuoltan välistä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa.
Melinda-tietokannan mukaan virjan viides painos on lainattavissa Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Lapin korkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastoista. Jos tämä uudempi painos käy, voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Jos ehdottomasti tarvitset neljännen painoksen, voit tilata senkin kirjastosi kaukopalvelun kautta Ruotsissa. Libris-tietokannan mukaan neljättä painosta näkyy olevan ainakin kolmessa ruotsalaisessa kirjastossa. Kirjastot, josta kirjan pitäisi löytyä ovat Högskolan i Halmstad, Linnéuniversitetet, Universitetsbiblioteket Kalmar ja Umeå universitetsbibliotek.
Ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyydä…
Kysymäsi Vesa Vierikon lukemat sadut ovat kaikki Kouvolan Inkeroisten ja myös Iitin kirjastoissa. Voit saada äänikirjat lainaan varaamalla. Varausohjeet löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/aineiston-varaaminen
Kun kirja vapautuu lainattavaksi, siitä tulee ilmoitus s-postiin. Kirjan tilanteen voi myös käydä katsomassa kirjautumalla Ellibs-kirjastoon ja katsomalla omaan kirjahyllyyn. Kun kirja vapautuu lainattavaksi se siirtyy automaattisesti asiakkaalle ns selainlainaan.
Suurin syy pelien hitaampaan tuloon kirjastoon lienee toimittajan tilaa-toimita -ketjussa, sillä toimittajat eivät pidä kovin suuria varastoja. Myös pelien toimittajat siis tilaavat pelit kirjastojen tilauksien mukaan ja odottavat niiden saapumista, sen jälkeen lähtee paketti kirjastolle. Joskus pelien erät ovat pieniä, ja pelit saattavat olla tavarantoimittajalta lopussa, vaikka kaupoissa samoja pelejä hyllyssä onkin.
Myös pelien luetteloinnissa on joskus viivettä. Jos kirjastojen käyttämällä luettelointipalvelu BTJ:llä ei ole valmista tietuetta pelistä, kun luettelointia aloitetaan, kirjastot luetteloivat tuotteen itse.
Tämän lisäksi pelejä vielä tilataan selvästi harvemmalla aikataululla kuin kirjoja.
Meillälehdet ovat mikrofilmattuina ja ne ovat kyllä tulostettavissa. Te voitte varata ajan meidän sukututkimukseen tarkoitetulle tietokoneelle, jossa on yhdistettynä mikrofilmin lukulaite ja siitä saatte lehden tai siitä teille tarpeellisen osan tulostettua. Meillä yksi mustavalkoinen A3-tuloste maksaa euron.
Tarvitset oman kortin, mikäli lainaat Lahden kaupunginkirjastosta. Lisäksi voit lainata tällä samalla kortilla myös muista Päijät-Hämeen yleisistä kirjastoista.
Hakiessasi korttia ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi.
Lisätietoja kirjastokortista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti