Eriomainen kysymys. Maisa on Apotti-järjestelmään luotu asiakasportaali. Siksi kysyin asiaa suoraan sieltä. Oy Apotti Ab vastasi näin: "Järjestimme nimikilpailun, johon kaikki apottilaiset saivat osallistua. Nimen tuli taipua helposti kaikilla kotimaisilla kielillä. Lopulta finalistien joukosta löytyi sopiva nimi – ja sellainen, jonka domain eli www-osoite oli saatavilla. Nimenvalintaprosessissa oli monta vaihetta."
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
Jyvä tarkoittaa paitsi viljan siementä myös aseen osaa. Aseessa jyvä on käsituliaseen tähtäyslaitteen osa. Tällöin sanotaan konkreettisesti, että otetaan saalis jyvälle tähtäimeen. Siitä sanonta on muokkaantunut puhekieleen tarkoittamaan, että henkilö on oivaltanut asian eli päässyt jyvälle.Lähde: Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jyv%C3%A4?searchMode=all
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löytyy kohdasta Haku asiasanalla laatujärjestelmät yhteensä 63 teosta. Erityisesti vaatetusteollisuutta koskevaa kirjallisuutta laatujärjestelmistä en löytänyt.
Helsingin kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 2001 uusia kirjoja seuraavasti:
nimekkeitä 14 764 ja niteitä 98 996 kappaletta.
Täydennyshankintoja, kirjoja joista hankittiin lisäkappaleita, tehtiin 4 824 nimekkeestä, yhteensä 21 358 kappaletta.
Kuukausittainen kirjojen hankinta vaihtelee; kesä kuukaudet ovat hiljaisempia ja syksyn uutuuksien ilmestyessä hankinta on vilkkaimmillaan.
Lähde: Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto, Tilastoja- Statistik 2001, Helsinki, 2002.
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Teos on käännetty nimellä Alkemisti ja sitä on saatavilla kirjastoista. Teoksen tiedoissa sanotaan kyllä kirjan ilmestyneen myös nimellä Santiagon unelmat, joten voit halutessasi tehdä varauksen tästä laitoksesta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta löytyy Internetistä osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Teokseen voidaan tehdä varaus Sinulle joko kirjastossa tai sitten voit tehdä sen itse netissä tunnusluvun saatuasi.
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Englanninkielinen Wikipedia kertoo, että Eddie Calvert syntyi 15.3.1922 (Preston, Lancashire, Englanti) ja kuoli 7.8.1978.
Netistä löytämäni levyluettelo sisältää Columbialle levytettyjä 45-kierroksen levyjä ja ep-levyjä vuodesta 1953 lähtien. Nämä levyt sisälsivät vain 2-4 kappaletta kukin. Näitä levyjä oli listalla 60-70 kpl.
Myöhemmin ainakin EMI on tehnyt The very best of Eddie Calvert -cd:n vuonna 2003. Song of the golden trumpet on julkaistu 2006 ja Oh mein papa ilmeisesti 2007.
Kun etsin Calvertin levyjä maakuntakirjastoista, cd:nä löytyy ainoastaan The very best of Eddie Calvert ja lp-levynä 20 golden trumpet greats.
Jos haluat tarkempia tietoja levytyksistä, kannattaa käydä tutustumassa musiikkiosaston käsikirjastosta löytyviin…
FENNICA-tietokannan mukaan se Hannu Nieminen joka on kirjoittanut Jää solmussa -kirjan on kirjoittanut myös
- Dunk-juttu : kuunnelma lapsille ja koko perheelle (1991)
- Ikkuna maailmaan Valitut palat 1945-1995 (1995)
- Produkt och miljö 1 (1991)
- Rikki (velox-paperille vedostamisesta) (1996)
- Snobin kirja (1994)
- Tuote ja ympäristö : 1 : Yleisjakso (1989, ajantas. 1992)
Muiden samannimisten tuotantoa voi tarkistaa samasta lähteestä, https://finna.fi
Kajaanin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta löytyy useita artikkeleita Veikko Huovisen Joe-setä kirjasta. Artikkeleita voi lukea kirjastossa ja niistä voi ottaa kopioita, lainaan niitä ei saa. Lehtileikkeitä voi kysyä neuvonnasta.
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Internetissä on sivustoja, joilta löytyy tietoja eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Tässä muutamia tällaisia sivuja:
http://kalorilaskuri.fi/liikunta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00…
http://www.kuntolehti.com/main.php?id=68
http://www.tohtori.fi/?page7978510&id=7079757
Myös joissakin kirjoissa on samantapaisia listoja, esimerkiksi Joanna Hallin kirjassa Hyvän kunnon kirja (s. 244). Esimerkiksi Riku Aallon kirjassa Tie tuloksiin taas kerrotaan mm. kuntoilijalle soveltuvimmista kestävyysliikuntalajeista ja myös lihaskuntoharjoittelusta. Kirjastosta löytyy myös muita uusiakin kirjoja kuntoliikunnasta.
Näitä internet-sivustoja ja kirjoja tutkimalla on toivottavasti helpompi löytää juuri sinulle…
Varausmaksun voi maksaa vasta varausta noudettaessa. Tämä siksi, että joskus varaukset jäävät tulematta - esim. uutuuskirjan ilmestyminen voi peruuntua tai kirjaston ainoa kappale tuhoutua. Maksu ilmaantuu asiakkaan tietoihin, kun varattu aineisto käsitellään siinä kirjastossa, josta asiakas haluaa sen noutaa. Samalla noutoilmoitus lähtee asiakkaalle.
