Olisikohan etsimäsi laulu nimeltään "Vanha musta Joe" (englanninkielinen alkuteos "Old black Joe", Stephen Foster, säv.).
Tämän laulun sanat löytyvät SUURI TOIVELAULUKIRJA 7.
Laulu alkaa:
Mennyt jo on elo kauniin nuoruuden,
mennyt jo on koko parvi veikkojen...
Martti on suomalainen muunnelma latinan Martinus-nimestä. Se pohjautuu sodanjumala Marsin nimeen ja tarkoittaa 'sotaista'. Martinus on katolisessa kirkossa yli 20 pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi - tunnetuin heistä on Toursin kaupungin piispa Martinus (k. 397), joka muistetaan köyhien ja kerjäläisten ystävänä sekä vaatimattomana miehenä. Suomessakin on nimetty kirkkoja - ja Marttilan pitäjä Turun lähellä - Pyhän Martinuksen mukaan.
Suomalaisessa almanakassa Martti on saksalaisen papin ja uskonpuhdistajan Martti (Martin) Lutherin syntymäpäivänä 10.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007
Työterveyslaitoksen kirjaston tietokannoista löytyi vain kaksi lehtiartikkeliviitettä ja kaksi kirjaviitettä etsimästäsi aiheesta. Voit joko tilata ko. aineiston (maksullista) tai kopioida kirjastossamme lehtiartikkelit (0.10 € /A4) tai lainata kirjat (ilmaista). Lisätietoja: puh. 030 4742382 tai www.ttl.fi/tpk
LEO (lehtiartikkelit):
Ergonomia kuntohoitajan työssä.
Moilanen, Aija
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 11-13.
Artikkeli
Mielenterveys kuntohoitajan työssä.
Kuronen, Matti J.
Terveydenhuoltotyö 1983; 46 (5): 15-17.
Artikkeli
TYKI (Kirjat)
Kuntohoitajan tehtävät nykypäivän yrityksessä
Marja-Leena Väisänen
Oulu : Oulun terveydenhuolto-oppilaitos, 1995. - 25 s.
Kirja
Kuntohoitajan toimenkuva
työryhmä Raija Hentman...(et al.)
Helsinki…
Frans Emil Sillanpään joulupakinoita on lainattavissa kirjastoista Yleisradion tallennemyynnin äänitteenä "Taatan radiojoulu : F.E. Sillanpään joulupakinoita" sekä CD-äänilevynä että c-kasettina. Äänitteessä on kuunneltavissa joulupakinat vuosilta 1945, 1946, 1950 ja 1953.
Vetovoimala-hankkeen sivuilla on hankkeen projekstipäällikön Riina Karvosen artikkeli tästä tietoiskusta. Hän kertoo löytäneensä Katso-lehden artikkelista syksyltä 1987 tietoa parin lapsen myöhemmistä vaiheista: "lakaisukoneen kuljettajan ammatista haaveillut poika oli päätynyt puistotyöntekijäksi ja lääkärihoitajaksi aikonut tyttö hoiti kotona vastasyntynyttä vauvaansa." Tämän enempää tietoa hän ei löytänyt. Sivu löytyy alta:
https://www.vetovoimala.fi/post/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rihoitaja-tietenkin
Lasten nimistä tai muista myöhemmistä vaiheista emme löytäneet tietoa. Tämä monen muistama tietoisku on katsottavissa Ylen Elävässä arkistossa:
https://areena.yle.fi/1-50117600
Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Wilhart-nimi on esiintynyt eri muodoissa Willhard, Willhart, Willehart ym. Alkuaan se on muodostunt muinaissaksalaisista sanoista willio 'tahto' ja hart 'luja', 'kova'. Kustaa Vilkuna tulkitsee tavallisimman suomalaisen vastineen Villehartin merkitykseksi 'innokas taistelija', 'riitelijä', yhdistettynä selitykset siis antavat 'tahdonvoimainen taistelija'. Meikäläisissä kalentereissa Villehart (erilaisina muunnelmina: Willehald, Willehard, Willehad jne.) on ollut vuosina 1709-1907 marraskuun 8. päivän kohdalla. Kansanomaisia nimimuunnelmia ovat Vilhartti, Vilhaartti, Vilhaatti, Haartti, Haarti ja Hartti. Meikäläinen perinteinen nimipäivä (8.11.) on alkuaan Bremenin lähetyspiispan Willehadin (n. 740-789) muistopäivä.
Etunimet / Kustaa…
Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Ruotsinkielisen kalenterimme mukaan Saga viettää nimipäiviään 17.10. http://almanakka.helsinki.fi/2006/oktober.html
Näin on ollut vasta vuodesta 2005 - aikaisemmin Sagan nimipäivä oli samana päivänä kuin kaimansa Sadun eli 18.10
Asperger-diagnosointi ei ole millään muotoa yksinkertainen asia, eikä tilannetta helpota se, että Aspergerin oireyhtymästä ja sen sukuisista häiriöistä tuntuu tulleen jonkinlainen muoti-ilmiö julkisuuden henkilöitä koskevassa keskustelussa, niin kuin autismin kirjon verkkolehti Puoltaja huomauttaa: "Viime aikoina on yleistynyt ilmiö, jossa julkisuuden henkilölle tai historian hahmolle ollaan asettamassa maallikoiden – ja joskus ammattilaistenkin – toimesta milloin mitäkin diagnoosia. Usealle näistä henkilöistä on tarjottu myös Asperger-diagnoosia, minkä takia kyseinen diagnoosi on saanut ikävän muoti-ilmiön leiman. Diagnosointi ilman asianmukaisia lääketieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin epäasiallista ja aiheuttaa turhia…
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kyseessä voisi olla tsekkiläinen vaha-animaatiosarja Hupsis. Hupsis-Ukot Pat ja Mat ovat varsinaisia tee-se-itse miehiä, joille ei mene sormi suuhun olipa kyse sitten asioiden tekemisestä tai korjaamisesta. Mikään ei ole heille mahdotonta, vaikka asiat eivät aina menekään aivan heidän suunnitelmiensa mukaan.
Sarjaa on esitetty TV:ssä.
Lisätietoa sarjan osista:
http://www.fs-film.fi/showPage.php?page_id=1133&catId=2
Hupsis-sarjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista dvd- ja videotallenteina: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hupsis&searchscope=9
Inka on intiaanikansan nimi, mutta suomalaisena etunimenä se on lyhennelmä Inkeristä (Lempiäinen: Suuri etunimikirja). Äänteellinen yhdenmukaisuus on sattumaa. Toinen intiaanikansan nimi, joka muistuttaa suomalaista etunimeä, on Maya (Maija).
Aitoja intiaanityttöjen nimiä löytyy mm. osoitteista
http://www.babynameworld.com/indian-girl.asp
http://www.babynameworld.com/indian.asp
http://www.babynamenetwork.com/baby_names/origins/Native_American_baby_…
Ainakin ensimmäisestä luettelosta löytyy tuttu nimi Nita, joka kuitenkin meillä on Anitan/Anittan lyhennelmä. Äänteellinen yhdenmukaisuus on taas sattumaa. Aidot intiaaninimethän usein tarkoittavat jotain ja intiaaninimenä Nita tarkoittaa karhua. Luettelossa nimien merkitykset ovat…
Kiti, Kikka ja Kitta ovat kansanomaisia kutsumamuotoja nimestä Kirsti, joka puolestaan on ilmeisesti jo keskiajalla muunnettu Kristiina nimestä. Kristiina taas juontaa juurensa kreikan ja latinan Christiana nimestä, joka tarkoittaa naispuolista Kristuksen kannattajaa.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Irmelin nimipäivää vietetään 31.3, Rakelin 17.12 ja Sirkan 16.10.
Lisää nimipäiviä aakkosjärjestyksessä löydät esim. seuraavista teoksista:
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi. (Tammi, 1992)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. (Otava 2005)
Kokonaisia nimipäiväluetteloita ei saa julkaista verkossa ilman Helsingin yliopiston erityistä lupaa. Verkossa on kuitenkin hakupalveluita, joista voit hakea nimiä ja nimipäiviä.
Stingerweb on yksi nimihakukone: http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php
Myös Wikipediassa on listoja nimistä aakkosjärjestyksessä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_etunimiluetteloista
Kysymäsi runokirja on Laura Järvisen Kukkalapsia. Kirja on ilmestynyt vuonna 1944 ja on WSOY:n kustantama. Kirjassa on 12 runoa ja kuvaa kukista: Sinivuokko, Voikukka, Näsiä, Lumme, Kielo, Kellokukka, Orvokki, Kangasvuokko, Lemmenkukka, Ohdake, Unikko, Mansikka. Kirjan kansi on vaaleankeltainen ja kuvassa on kissankelloa soittava tyttö.
Kirja on lainattavissa mm. Tampereen ja Kokkolan kaupunginkirjastoissa.
Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa.
Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on…
Surusta on koottu useampiakin runokokoelmia. Hyviä ovat esimerkiksi Parantava runo. T 1982 ja Vain unen varjo. O 1997. Lisää kirjallisuutta voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla suru, luokalla 82.2- (Tampereella 82.12) ("Nimeke-laatikon" voi muuttaa luokka-hauksi)ja rajaamalla haku Kangasalan kirjastoon saa tulokseksi 10 teosta.
