Maanmittauslaitokselta on saatavissa tarkinta tietoa tilojen historiasta. Etelä-suomen maanmittaustoimisto ilmoitti, että ainakin Hämeenlinnan toimipisteessä on mikrofilmejä maanmittaustoimituksista, tilojen erottamisista ja niihin liittyvistä tapahtumista Lammilla. Mahdollisesti mikrofilmejä on myös Helsingin toimipisteessä Pasilassa. Hämeenlinnasta mikrofilmien mustavalkoisia kopioita lähetetään postissa 2 euroa kpl. Tarkempia tietoja voi kysellä allamainituista osoitteista:
Hämeenlinna
Customer service:
020 690 639
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@maanmittauslaitos.fiHelsinki/Pasila
Customer service:
020 690 631
Fax:
020 631 4200
Email:
kirjaamo.esuomi@maanmittauslaitos.fi
info.esuomi@…
Otan osaa suruun.
Muistorunoa tai muistovärssyä voi etsiä esim. kirjoista. Helmet tarkennettu haku ja hakusanoiksi runot ja suru ja kaipaus. Hakutulos
Myös netistä löytyy paljon muistorunoja hakusanalla muistovärssyt. esim. Kotilieden kooste tai Värssyt.fi
Itse löysin taannoin Eeva Kilven kauniin runon isoäideistä.
Kun mummot kuolevat,
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja ne humisevat lastenlastensa yllä
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä. http://netti.nic.fi/~riti11/suruvarssyja.htm
Vanhoja terveyteen liittyviä asiakirjoja säilytetään pääsääntöisesti siinä yksikössä, jossa ne ovat syntyneet. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon paperit löytyvät luultavasti kunnan pääterveysaseman arkistosta - tosin yksiköiden lakkauttamisen myötä niitä on voinut siirtyä muualle ja kaikkia asiakirjoja ei välttämättä edes säilytetä.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Karstulan terveysasemalle ja jos mahdollista, täsmentää mitä asiakirjoja erityisesti tarvitset.
Karstulan terveysasema: https://hyvaks.fi/asiointi/karstulan-terveysasema
Rahanarvonkertoimet, joilla eri vuosien markka voidaan muuttaa vuoden 1998 markoiksi löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1999 sivulta 654. Vuoden 1950 kerroin on 0,176 kun vuoden 1998 kerroin on 1. Vuoden 1963 rahauudistus on tässä otettu huomioon.
Rokon basiliski on tekoälyyn liittyvä ajatuskoe. Sen mukaan yli-inhimillinen tekoäly tulee tulevaisuudessa rankaisemaan niitä, jotka eivät ole edistäneet sen syntymistä.
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/…
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
Wilhart-nimi on esiintynyt eri muodoissa Willhard, Willhart, Willehart ym. Alkuaan se on muodostunt muinaissaksalaisista sanoista willio 'tahto' ja hart 'luja', 'kova'. Kustaa Vilkuna tulkitsee tavallisimman suomalaisen vastineen Villehartin merkitykseksi 'innokas taistelija', 'riitelijä', yhdistettynä selitykset siis antavat 'tahdonvoimainen taistelija'. Meikäläisissä kalentereissa Villehart (erilaisina muunnelmina: Willehald, Willehard, Willehad jne.) on ollut vuosina 1709-1907 marraskuun 8. päivän kohdalla. Kansanomaisia nimimuunnelmia ovat Vilhartti, Vilhaartti, Vilhaatti, Haartti, Haarti ja Hartti. Meikäläinen perinteinen nimipäivä (8.11.) on alkuaan Bremenin lähetyspiispan Willehadin (n. 740-789) muistopäivä.
Etunimet / Kustaa…
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&…
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki…
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
Taistelu sanan rinnakkaismuoto, jota on käytetty etenkin runokielessä.
Taisto nimen juuria voi hakea kahtaalta. Nimi on sota-ajan synnyttämä ja ilmeisesti peräisin itsenäisyystaistelun alkuajoilta. Toisaalta nimi on peräisin työväenliikkeemme varhaisvuosilta 1900-luvun alusta. Sen antamiseen lienee vaikuttanut työväenmarssin säe "tää on viimeinen taisto"
Lähteet:
Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen
Etunimet / Kustaa Vilkuna
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Merkit löytyvät sähköisessä muodossa verkkosanakirjasta http://www.mandarintools.com/chardict.html .
Hakutulokset:
sanalle water on osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tree osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
sanalle tiger osoitteessa http://www.mandarintools.com/cgi-bin/charlook.pl
Annikki Arposen selkeässä Kiina-suomi-sanakirjassa (WSOY 1985) ovat myös kiinalaiset kirjoitusmerkit.
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin…
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://finna.fi
Hei!
Kyseessä on Sirkka Turkan runo, joka löytyy ainakin kokoelmista Maailma katettu pöytä ja Suomalaisia naisrunoilijoita, myös Turkan omasta kokoelmasta Mies joka rakasti vaimoaan liikaa runo löytyy.
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
