Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet(2000)kerrotaan, että Pitkämäki nimeä esiintyy Ilmajoen seudulla samoin Tampereen ja Turun lähettyvillä. Teoksessa viitataan Pitkämäki nimestä Pitkäaho nimeen ja tästä kerrotaan, että " kokoa ja muotoa ilmaisseista Pitkä-alkuisista luontonimistä tai niiden mallin mukaan on muodostettu asutusnimiä, jotka ovat paikoin kiteytyneet myös sukunimiksi". Mikäli haluat perehtyä tarkemmin Pitkämäki -nimen alkuperään, kirjastoista löytyy tätä tarkoitusta varten sukunimikirjoja.
En onnistunut löytämään Lucinda nimeä mistään suomalaisesta nimikirjasta. Historiska museetin kotisivulla, www.historiska.se, löytyy hakuominaisuus "Vad betyder namnet?" johon kirjoitin nimen ja sain vastaukseksi että se on latinalainen nimi joka on peräisin sanasta lucere, joka tarkoittaa loistaa.
Kirja löytyy joidenkin ylipistojen kirjastoista, mm. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta ja käyttäytymistieteiden kirjastosta. Parin kirjan pitäisi olla paikallakin tällä hetkellä. Kirja on julkaistu myös verkkojulkaisuna.
Alla olevista linkeistä löydät kirjastojen yhteystiedot ja Helsingin yliopiston kirjastojen kokoelmatietokannan:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/toimipaikat.html
https://finna.fi
Kysymäsi Markku Ojasen kirja on ilmestynyt vuonna 2011, joten sitä ei löydy aiemmin mainitsemistani kirjallisuusarvosteluja-julkaisuista. Myöskään Parnasso-lehdessä ei ole kirjasta arviota.
Pieni esittely löytyy vaikkapa Helmetin sivuilta:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522471451&q…
Ranskan lainsäädäntöä tuntematta emme tiedä, vaikuttaako tehty rikos hautaamiseen, mutta ainakaan Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Asiaan vaikuttaa varmasti ainakin se, minkä maan kansalaisia he ovat. Suomen Hautaustoimilaissa tästä ei ole mainintaa. Pykälässä 25 mainitaan erikseen vain katastrofeissa kuolleiden hautaamisesta:
"Sodissa, luonnonkatastrofeissa, suuronnettomuuksissa, vakavissa epidemioissa tai muissa vastaavissa olosuhteissa kuolleiden hautaamisessa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä, jos olosuhteet sitä välttämättä edellyttävät."
Hautaustoimilaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löytämistäni luvuista kaikkein lähimmäs vuoden 1900 tilannetta menevät tiedot vuodelta 1890, jolloin väestöstä kuului aatelissäätyyn 0,12%, pappissäätyyn 0,26%, porvarissäätyyn 3,11% ja talonpoikaissäätyyn 26,15%. Säätyjen ulkopuolella oli 70,36% väestöstä.
Edellinen vastaava tilasto on vuodelta 1880, jolloin luvut olivat aateli 0,15%, pappissääty 0,33%, porvarissääty 3,19%, talonpoikaissääty 33,82%, kaikki muut 62,51%.
Vuoden 1900 väestötilastossa ei enää ollut mukana yhteiskuntasäädyn mukaan tehtyä kymmenvuotistaulua.
Lähde:
Suomenmaan virallinen tilasto. VI, Väkiluvun-tilasto : Suomen väestö 31:nä p:nä joulukuuta 1890
Tampereen kaupunginkirjastossa on Ex libris -sarjaan kuuluva tietoviedeo: Ex libris 15: J.L. Runeberg
vuodelta 1988. Sitä löytynee muistakin kirjastoista.
Toivo Särkän ohjaama elokuva Runon kuningas ja muuttolintu kertoo myös J.L. Runebergista, joskin
se on tietenkin kuvitteelinen.
Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Valitettavasti elokuvan kohta, jossa Kalevi Kahra esiintyy ei selvinnyt. Se taitaa selvitä vain katsomalla elokuva. Elokuva löytyy Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sedvin%20laine%20tuntematon%20sotilas__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Runo on julkaistu Pekka Lounelan kirjassa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka (Tammi, 1976). Alun perin Helsingin Sanomissa julkaistu runo löytyy kirjan sivulta 122 ja sen on kirjoittanut J. Vasama.
Runon voi lukea myös Aristoteleen kantapään Facebook-sivuilta: ylimmäinen kommentti ja sieltä Näytä lisää -linkki .
https://www.facebook.com/groups/19552518320/permalink/10156827284588321… .
Yksittäistä teosta näin spesifistä aiheesta ei näytä olevan, mutta esim. Kodin terveyskirjasto: Hengitys kertoo jonkun verran keuhkofibroosista mm. tapauskertomuksen muodossa.
Voit koittaa hakua aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) yleisemmällä termillä keuhkosairaudet
Vielä spesifimpää tietoa halutessasi voit koittaa samaista asiasanaa Helsingin yliopiston kirjaston aineistohaussa osoitteessa http://helka.csc.fi/ - valitse esim. asiasana (selaus) ja kirjoita keuhkosairaudet
Jules Verne on kirjoittanut kirjan Maailman ympäri 80 päivässä. Samanniminen kertomus sisältyy myös erääseen Aku Ankka -sarjakuvaan (Parhaat sarjat, osa 48).
