Mietelauseet 2009
Löysin runon SAKn Loviisan paikallisjärjestön mietelauseita sivulta.http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=554
(Tammikuu 2009)
Siellä tekijäksi on merkitty Helga Hanssen
"- Puhu kun sinulla vielä on huulet.
- Sanat voivat muuttua auringoiksi.
- Sanat voivat muuttua virroiksi.
- Sanat voivat avata portteja.
- Sanat voivat rakentaa siltoja.
- Sanat voivat kaataa tyranneja.
Jos vain riittävä määrä meistä varustautuu sanoilla.
Helga Hanssen"
En saanut vahvistettua tekijää muilla hakutavoilla. Osaisikohan palstan päivittäjä kertoa runosta tarkemmin?
http://www.sak-paikalliset.fi/loviisa/index2.php?&id=403&sm=164
Tästä aiheesta näyttää löytyvän aika vähän suomenkielistä aineistoa,jota pyysit, joten listaan tähän myös englanninkielisiä kirjoja. Hakuja on tehty Linda- ja Fennica-tietokannoista sekä Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Näitä tietokantoja on myös asiakaskäytössä kaupunginkirjastossa tai yliopiston kirjastossa. Mm. nämä viitteet löytyivät asiasanoilla järjestöt & markkinointi.
Kirjoja: Hyvönen, Saara: Järjestöjen markkinoinnin kehittäminen (1989), Harju,Sari: Markkinoinnin soveltaminen yhdistyksen toimintaan ja yhdistyksen toiminnan kehittäminen jäsenistön mielipiteiden pohjalta (pro gradu, 1992), Herron, Douglas B.: Marketing nonprofit programs and services (1997), McLeish, Barry J.: Successful marketing strategies for…
Jalkaväen koulutuskeskus 9 perustettiin helmikuun 1940 lopussa Kiuruvedelle helmikuun ja maaliskuun kutsunnoissa palvelukseen määrättyjen nostoväen II luokan nostomiesten kouluttamista varten. Koulutuskeskusten toiminta lopetettiin vähittäin toukokuun 1940 aikana, jolloin henkilöstö siirrettiin maavoimien joukkoihin ja reserviläiset kotiutettiin.
Lähde:
Talvisodan historia: 4, sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki, WSOY 1979.
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka…
Sinun pitää hankkia kirjastokortti johonkin kirjastoon, joka tarjoaa Kirjastokino-palvelun. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Helle-kirjastot, Kyyti-kirjastot, Sata-kirjastot, Vaski-kirjastot ja Ratamo-kirjastot.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää palvelusta.
https://www.kirjastokino.fi/fi/faq
Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita.
Lähde:
https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Kyseinen tarina on alun perin kreikkalaisen Aisopoksen kynästä, joka on tullut tunnetuksi erityisesti eläinsaduistaan (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua1b176f1-04ff-4f42-ae76-86858c293d2a).
Hanhiemon satuaarteen lisäksi Leijona ja hiiri -sadusta löytyy versiot esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Kaiken maailman eläinsadut, Otava 2011
Aisopos: Kettu ja haikara: Aisopoksen satuja, WSOY 1985
Karvatassujen jäljillä, Weilin + Göös 1996
National Geographic+ on maksullinen suoratoistopalvelu, jonka kautta on mahdollista katsoa Cosmos: A Spacetime Odyssey -sarjan kaikki jaksot. Kyseisen jakson nimi on Kuolemattomat (https://www.imdb.com/title/tt3475586/). Jakson lopun teksti on Carl Saganin vuonna 1994 julkaistusta teoksesta Pale Blue Dot: A Vision of the Human Future in Space. Tämä kuuluisa teksti löytyy esimerkiksi Nancy Frankenberryn editoimasta teoksesta The Faith of Scientists: In Their Own Words (Princeton University Press 2008). Kirja on osittain luettavissa kustantamon luvalla Google Books -palvelussa:
https://books.google.fi/books?id=6TtCs9vbXP4C&pg=PA227&lpg=PA227&dq=how+many+rivers+we+have+to+cross+before+we+found+our+way…
Kaivattu kirja on Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna (Kustannus-Mäkelä, 1999). Siinä tarinan viisivuotias poika tapaa ensi kerran vaarinsa, joka kutsuu hänet vierailulle kotiinsa. Käy ilmi, että itseään Hikkori Hepokatiksi kutsuvan vaarin luona ei käytetä mistään asiasta sen tuttua nimeä: talo on Eikunkeikkulan linna, tuli on Hohkahehku, kissa on Taskumatti, vesi on Litsistippaa, kengät ovat Hiekkalinnan Linttaajat, silinteri on Aivokoppa Ananas, portaat Puumäki, sänky Torkkuohjaamo. Neuvokas poika omaksuu uudet nimitykset nopeasti ja herättää yöllä isoisänsä sujuvasti, kun takan ääressä viihtyvän kissan hännänpää on syttynyt tuleen: "Hikkori Hepokatti! Nouse heti Torkkuohjaamosta, pane Hiekkalinnan Linttaajat jalkaan ja Aivokoppa Ananas…
Suoranaisesti yo-kuunteluun valmentavia kielikursseja ei valitettavasti löydy. Seuraavasta kielikurssista voisi olla apua, on lainassa ja eräpv. 9.12:
Italiaa: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi
Anders-webbkirjastosta, (http://webkirjasto.kpnet.fi ) voit tarkistaa mitä Kokkolan kirjastossa on. Hae esim. asiasana-näytöllä: käytä asiasanaa "italian kieli" ja rajaa yksiköksi KOKKOLA.
Kyseistä teosta ei ole saatavilla lainaksi Suomesta. Lähin paikka, mistä teos on mahdollista saada on Ruotsin kansalliskirjasto/Sveriges nationalbibliotek.Jos olette kiinnostunut saamaan teoksen lainaan, voitte ottaa yhteyttä lähimmän kirjastonne tietopalveluun/neuvontaan, joka sitten tilaa kirjan kaukolainaksi.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi löytyy teoksia päänsärystä. Valitse aihehaku ja kirjoita aiheeksi päänsärky tai migreeni. Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
Päänsärky / asiantuntijat: Markus Färkkilä, Ilari Paakkari ; toimittanut Saana Saarinen. Helsinki : Duodecim : Suomen apteekkariliitto, 2002
Päänsärky ja sen hoito / [Veikko Aalberg .. et al.] ; [päätoimittaja: Markku Partinen]. [Klaukkala] : Recallmed, 1992.
Tässä on Suomen migreeniyhdistyksen kotisivu:
http://www.migreeni.org/
Muita päänsärkylinkkejä:
http://kemi.terve.com/potilasohjeet/mims_binding?id=14855
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,4484,1988
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2509&…
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och…
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua.
A. Michael Spencen 1974 kirjoittama teos Market signaling: informational transfer in hiring and related screening processes löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteiden laitoksen kirjastosta (Unioninkatu 35) sekä Hankenin kirjastosta (Arkadiankatu 22).
HelMet-kirjastojen kokoelmista sitä ei löydy.
Kyseessä taitaa olla harvinaisempi sukunimi (Väestörekisterikeskus http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan toimittamassa Sukunimet -kirjasta (Otava 2000) ei kyseistä sukunimeä löydy. Arvailen, voisiko nimellä olla tekemistä nimien Päivinen tai Päiviön kanssa? Päivion kohdalla mainitaan myös Lapissa esiintyneet muodot Päiwiä, Peiwe, Päiwe.
Mistään lähteistä ei löydy suomenkieleen vakiintunutta vastinetta ruotsin sanalle "tvillingbok". Suomessa tällaisia teoksia, joissa on rinnakkaisteksti vierekkäisillä sivuilla kutsutaan yksinkertaisesti kaksikielisiksi kirjoiksi.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirpputoreista julkaistuissa kirjoissa ei todennäköisesti käsitellä palvelujen laatua.
Turun ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäyte aiheesta:
Satu Randell: Kirpputoriliiketoiminnan kehittämismahdollisuudet asiakaspalvelua parantamalla, 2013. Kannattaa tutustua myös tämän opinnäytteen lähdeteoksiin.
Jyäskylän ammattikorkeakoulussa on tutkittu asiakkaita: Miettinen, Sandra: Kirpputoriasiakkaan arvot ja asenteet : Case: Sovatek-säätiö
Miettinen, Sandra, 2013.
Punaisen Ristin Kontti -kierrätystavaratalon palvelua venäläisille asiakkaille on tutkinut Sini Makkonen: SPR Lappeenrannan
Kontin asiakastyytyväisyyskysely venäläisille asiakkaille, 2013. Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakouluissa tehtyjä opinnäytteitähän on osoitteessa https…
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen…