Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Vantaalla tulostaminen onnistuu kirjastojen koneilta kirjastokortin ja tunnusluvun avulla. Jos kirjastokorttia ei ole, se voidaan tehdä samantien. Mukana pitää olla kuvallinen henkilöllisyystodistus. Omilta laitteilta ei pysty tulostamaan. Ensimmäisellä kerralla asiakkaan täytyy rekisteröityä tulostusjärjestelmään. Päivässä voi tulostaa korkeintaan 20 mustavalkoista tai kaksi värillistä tulostetta. Tulosteet ovat ilmaisia. Tarkempaa tietoa Vantaan ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjastojen tulostusjärjestelmistä löytyy osoitteesta Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi .Puhelimella olevan kuvan pystyy tulostamaan esim. siten, että lähettää sen puhelimellaan omaan sähköpostiinsa ja sen jälkeen avaa sähköpostinsa kirjaston…
Ylen uutisessa 95-vuotias Elovena-tyttö vaihtaa kansallispukunsa siniseen mekkoon – "Elovena on valmis kansainvälistymään kerrotaan, että Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
"Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa."
Elovena-tytön historiaan voit tutustua sivustolla Elovena – Saa Syödä
Vuosien 800 eKr.–500 jKr. välillä kreikaksi ja latinaksi kirjoitettua kirjallisuutta kutsutaan antiikin kirjallisuudeksi. Vastauksessani esittelen joitakin keskeisiä antiikin ajan kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Erinomainen johdatus antiikin kirjallisuuteen on Sari Kivistön, Hannu Riikosen, Erja Salmenkiven ja Raija Sarasti-Wileniuksen toimittama Kirjallisuus antiikin maailmassa (Teos, 2007)
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.370509
Homeeriset eepokset Ilias ja Odysseia ovat antiikin kirjallisuuden merkittävimmät runoteokset. Niiden vaikutusta myöhempään kreikkalaiseen ja roomalaisen kirjallisuuteen on liki mahdotonta yliarvioida. Molempien eeposten aiheena on Troijan sota ja sodan jälkeiset tapahtumat. Ilias käsittelee…
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Huittisen alkuperästä sanotaan näin: Yleensä Huittinen on yhdistetty skandinaaviseen ’valkoista’ merkitsevään sanaan hwit tai eri-ikäisiin germaanisiin henkilönnimiin, esim. Hvide, Huide, Hvite, Witte. Kielellisesti sopiva henkilönnimi olisi luonnollinen tausta asutusnimelle, mutta Huittinen-nimen asiataustaksi sopiva henkilö tai hänen perustamansa talo jää arvailujen varaan. Toinen mahdollisuus on lähteä luontonimestä ja yhdistää Huittinen skandinaavisiin hvit-sanaan pohjautuviin koskennimiin, esim. Norjan Hvittingen (< *Hvítingr), joiden on selitetty johtuvan kosken kuohuvasta valkoisesta vaahdosta. Tätä taustaa vasten nimi olisi alkuaan voinut olla skandinaaveilta…
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.…
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Helsingin yliopiston kirjasto pitää yllä Suomaa, Suomalaisten verkkolehtien luetteloa:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Lehdet on järjestetty sekä aakkosiin että alan mukaan. Voit hakea myös suoraan lehden nimen, julkaisijan tai ISSN:n mukaan.
Ulkomaisia verkkolehtiä löytyy mm. täältä: http://www.abyznewslinks.com/
Luetteloita verkkolehdistä on koottu Hämeenlinnan Makupaloihin: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Kyseistä joulurunoa en valitettavasti löytänyt. Kaarina Helakisan Jouluruno muistuttaa hiukan yllä mainittua runoa. Helakisan runo alkaa seuraavasti:
Joulu kuulostaa kulkuselta, joulu tuntuu pumpulilta. Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta. Runossa on kaikkiaan kolme säkeistöä.
Seuraavalta joulurunosivustolta löytyy mainittu runo, mutta tekijästä ei ole tietoa.
http://kotiliesi.fi/joulu/joulupuuhaa/jouluruno-kruunaa-joulukortin
Lähde: Lapsuuden joulu:rakkaimmat joulurunot, toimittannet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen ( Tammi, 2005)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=koskimies**+lapsuuden**&search…
Hei!
Olisin uusinut kirjasi, mutta nimelläsi ei löydy kirjastokorttia! Onko kyse esim. opiskelijakirjastosta vai mistä? Ole hyvä, ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Tässä on tiedot HelMet-kirjastojen uusinnasta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4ba67149-c47…
Tarkoitat varmaan C. S. Foresterin The ship -teosta. Foresterilta on suomennettu monia kirjoja, mutta ei tätä vuonna 1943 ilmestynyttä. Tiedot suomennoksista löytyvät Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Lukituksella voit ”jäädyttää” varauksen niin, ettei se tule noutokirjastoon silloin, kun et jostain syystä pääse noutamaan varausta. Säilytät kuitenkin paikkasi varausjonossa ja pysyt jonon ensimmäisenä.
Lukituksen käytöstä neuvotaan HelMet-ohjeissa seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
https://luettelo.helmet.fi/…
Iisalmen kirjastossa on vanhoja Iisalmen sanomia mikrofilmeinä ja paperisina vuosikertoina. Kirjastossa voi itse tallentaa mikrofilmeistä muistitikulle haluamansa osan lehdestä. Tämä on maksutonta. Voit myös ottaa paperikopioita lehtien vuosikerroista. Kopion hinta on 50 senttiä sivulta. Palvelukopioita ei oteta, eli kopioita ei lähetetä postitse asiakkaalle.
Jos asut Iisalmen Rutakko-kirjastojen alueen ulkopuolella, kysy kaukopalvelumahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä Iisalmen kirjastoon, alla yhteystiedot:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei löydy Helmet-kirjastoista tai muista pääkaupunkiseudun (esimerkiksi yliopistojen) kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lomakkeen, jolla voit lähettää kaukopalvelupyynnön, löydät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan mukaan ainakin Saarijärven kanteleen työpiirustuksia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta:
http://finna.fi
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Hei! Pave Maijasen Elämän nälkä löytyy oppilaan kirjasta, mutta kirjaa ei valitettavasti löydy Heinolan kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin hyllyssä Lahdessa, josta sitä on mahdollista saada Heinolaan.
