Pöykiö esiintyy sukunimenä Oulun seudulla ja pohjoisessa Kainuussa. Pöykiö-nimen arvellaan liittyvän Pöykkö-sukunimeen, joka on mahdollisesti muunnos tai risteytymä nmistä Pääkkö, Pyykkö ja Pöyhönen (Lähde: Pijo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000). Yleiskielistä merkitystä nimelle ei löytynyt.
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy koirakirjoja, joissa kerrotaan eri koiraroduista. Voit tulla tutustumaan niihin. Kirjastonhoitajalta voi kysyä neuvoa. Mutta internetistäkin löydät mukavasti tietoa mopseista vaikkapa osoitteesta http://www.mopsikerho.sci.fi/
tai Maijan mopsisivuilta osoitteesta http://www.mopsit.cjb.net/
Hei!
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja nimeltään Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. tekijänä on Päivi Räty ja kirja on julkaistu 1996. Se on luokassa 69.21. Muutoin ei kokoelmistamme ainakaan vielä löydy paljoa tietoa ko. aiheesta. Internetistä löytyi tietoa IAS-standardeista esim. osoitteesta http://www.rata.bof.fi/suomi/julkaisut/julkaisusarja/kannanotot/k036200… löytyy Rahoitustarkastuksen kannanotto asiasta. Kokeile Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja laita hakusanoiksi kansainvälinen tilinpäätös ja toisiksi hakusanoiksi IAS standardit ja saat mielestäni hyviä viitteitä, jotka johtavat asiassa eteen päin.
Kysymääsi artikkelia ei löydy 1991 vuoden Soundi-lehdistä. Löytyy kyllä tällainen:
Juntunen, Juho: Torin laidalla posetiivi ja vanha mies, joka syöttää pulua vaimolleen : Gösta Sundqvist, ajatuslautturi, Sound 1991 (vol. 17) : n:o 7, s. 90-94. Aleksi-tietokannasta ei löytynyt kysymääsi artikkelia, vaikka Soundi-lehti on sinne indeksoitu. Muita Sundqvistista tehtyjä artikkeleita eri lehdistä eri vuosilta löytyi tämän lisäksi 6 kpl.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Tiedustelemasi kirja on todennäköisesti Raimo Mäkelän teos: Naamiona terve mieli. Lisätietoa kirjasta on Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=124 . Kirja löytyi myös Web-Origon sivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on lokakuussa kysytty aineistoa narsismista http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5a50111f-36a… .
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Lasipalatsin toimipisteellä Kohtaamispaikalla voi skannata negatiivejä asiantuntevan henkilökunnan kanssa tai itekseen. Jos haluat opastusta, varaa aika. Täältä yhteystiedot: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Jos tiedät miten skannata, voit myös varata koneen Kohtaamispaikalta. Negatiiveja voi skannata koneilla 1-4. Ajanvaraus: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Kymenlaakson kirjastoissa (Kyyti-kirjastot) varatut teokset pidetään asiakkaalle varattuna 10 päivän ajan. Asiakkaalle lähetettävässä saapumisilmoituksessa (tekstiviesti, sähköposti tai kirje) mainitaan aina viimeinen noutopäivä.
Eero Salola on kirjoittanut teoksen Helsinkiä oppimassa (Otava, 1957, toinen uusittu painos). Alkusanoissa kerrotaan, että teos on tarkoitettu kouluopetuksen rungoksi kotiseutuun tutustuttaessa. Aiemmin oli ilmestynyt Helsinki-Seuran toimesta vastaava kirja, Helsingin kuva-aapinen.
Helsinkiä oppimassa -kirjan kannessa on valokuva, jossa tyttö ja poika juttelevat poliisin kanssa, kenties Mannerheimintiellä. Takana häämöttää torni kelloineen. Kannen yläosan valokuva on mustavalkoinen, rusehtava. Kannen alaosa on turkoosinsininen ja siinä lukee valkoisin tikkukirjaimin HELSINKIÄ OPPIMASSA, OTAVA. Kirjaa on saatavilla ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta lainaksi. Ensimmäinen kappale nimeltä Helsinkiin alkaa sanoin: "Tiedätkö, Anneli, että…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
Voit lukea näitä lehtiä mikrofilmiltä Turun kaupunginkirjaston uudisosan tieto-osastolla (2. krs.). Sinun täytyy ensin tilata mikrofilmatut lehdet varastosta (tieto-osaston puh. 02-2620629 tai 02-2620630), ja saat ne käyttöösi seuraavana arkipäivänä. Samalla soitolla voit varata itsellesi ajan mikrofilminlukulaitteelle. Mikäli et ole käyttänyt laitetta aiemmin, mainitse se puhelussa, niin saat opastuksen, kun tulet lukemaan lehtiä.
Nimilistoja ei ole, mutta yksittäisten henkilöiden tietoja voi kysellä väestörekisteristä. Tiedonhaku sieltä maksaa hieman.
Yleisesti veteraaneja on vielä noin 30 000. Veteraaneiksi kun voidaan laskea myös rauhanturvaoperaatioihin osallistuneet ja sotatoimialueella toisessa maailmansodassa toimineet naiset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaveteraani
Veteraanit.fi sivulta löytyy Usein kysytyt kysymykset osiosta tietoa toisen maailmansodan veteraaneista nyt ja tulevaisuudessa.
http://veteraanit.fi/ukk/
Kaikenkattavaa laululuetteloa ei ole, mutta Suomen kansalllisdiskografia Violasta on paljon apua. Violan sivuilla kerrotaan näin: "Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Violasta voi siis hakea myös yksittäisiä, nuotteihin tai äänitteisiin sisältyviä lauluja, ja sen mukaan Suhmuran Santra ei ole muuttanut Viroon. Viola-haku löytyy alta:
https://finna.fi
Tarkoitat ehkä Cornelis Vreeswijkin En…
