Kysymänne kirja on varmaankin Sirkku Talja-Larrivoiren vuonna 1976 julkaistu Älä unohda minua. Kirjaa on vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Tarkoitatko Abu Abdullah Muhammad Ibn Battuta, joka syntyi vuonna 1304.
Hänestä lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Battuta
http://www.isidore-of-seville.com/ibn-battuta/
ja hänen matkoista
http://www.fordham.edu/halsall/source/1354-ibnbattuta.html
Ibn Battutasta löytyy seuraava teos:
Dunn, Ross E., The adventures of Ibn Battuta : a Muslim traveler of the 14th century. Berkeley : University of California Press , 1986
sekä hänen tekstistään käännöksiä kommentaareineen:
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad, Islams vandringsman : Ibn Battu´ta "Arabvärldens Marco Polo" 1325-1354 : Ibn Battu´tas resor / i urval av H.A.R. Gibb ; i övers. av Mikael Mörling. Stockholm : Hallonquist , 1989
Ibn Battu´ta, Abu Abdallah Muhammad
The travels of Ibn…
Kysymys on painovoimasta. Musta aukko on niin massiivinen, ettei valokaan pääse pakenemaan sen painovoimakentästä, mistä syystä musta aukko näyttää "mustalta" eikä sitä ei voida havaita esim. teleskoopilla katsomalla. Mustaan aukkoon syöksyvän ja sen ympärille kertyvän materian ilmiöineen voimme sen sijaan havaita. Metsähovin radiotutkimusaseman kvasaarisivuilla mustan aukon ja valon suhdetta selitetään näin: "Newtonilaisittain ajateltuna mustan aukon pakonopeus eli nopeus, joka kappaleella täytyy olla päästäkseen pois gravitaatiokentästä, ylittää valonnopeuden. Kun heitämme maapallolla kiven ilmaan, se kohoaa hetken ja kaartaa sitten takaisin maanpinnalle. Periaatteessa mustan aukon pinnalla ylöspäin suunnatulle valokeilalle kävisi samoin…
Ensimmäinen ruotsinnos Carrollin v. 1865 ilmestyneestä teoksesta on Emily Nonnenin kääntämänä "Alice´s äfventyr i sagolandet" vuodelta 1870. Ruotsin tieteellisten kirjastojen verkkohaun linkki teokseen on tässä: http://libris.kb.se/bib/1579189 .
Voit tehdä kirjasta kaukolainatilauksen oman kirjastosi kautta.
Paraisten kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainat voi tilata kirjaston neuvonnasta tai sähköpostitse osoitteesta fjarrlan@pargas.fi.
Kaukolainaus on maksullista, Paraisilla varausmaksu on 1 € ja muut maksut määräytyvät lainanantajakirjaston hintojen mukaan.
En löytänyt Paraisten kirjaston sivuilta tietoja hankintaehdotusten tekemisestä, mutta mahdollisuutta kannattaa kysäistä kirjastosta. Todennäköisesti kaukolaina on kuitenkin nopeampi tapa saada kirja luettavaksi.
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa on kaikki komiteanmietinnöt ja valtiopäiväasiakirjat. Valtiopäiväasiakirjoja on myös verkossa vuodesta 1991 lähtien ja käsittelytietoja vuodesta 1970 lähtien. Vanhemmista on asiahakemistot, joiden avulla löytää hallituksen esitykset ja edustajien aloitteet ja kysymykset aiheen mukaan. Sekä komiteanmietintöjä että valtiopäiväasiakirjoja voi myös lainata.
yst.terveisin
Marja Oksa
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Eipä ollenkaan hassumpi kysymys, päinvastoin!
Vaikka ihan tutkimustietoa asiasta ei ehkä löydykään, niin kirjastoissa ollaan kyllä hyvinkin tietoisia tästä ongelmasta. On ihan tunnettua, että niin alimmilla kuin ylimmilläkin hyllyillä oleva aineisto näyttää lähtevän lainaan huonommin kuin keskihyllyille sijoitettu.
Riippuu sitten aika pitkälle kirjaston kalusteista, miten näitä epäedullisemmissa paikoissa olevia aineistoja nostetaan esiin. Jos kaikki hyllyt ovat perinteistä vaakasuoraa mallia, ei paljon muita mahdollisuuksia ole kuin nostaa alahyllyn kirjoja kannet eteenpäin käännettyinä ylempien hyllyjen vapaille paikoille näkyville tai sitten kääntää niitä alahyllyllä lappelleen kannet ylöspäin. Näin toimitaan esimerkiksi täällä Pasilan…
Helsingin kaupunginkirjaston strategiaa muistuttava asiakirja on Kirjaston suunta 2015-2018, joka löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_kirjastolautakunta/S….
Turun kaupunginkirjastolla ei ole ihan tuoretta strategiaa. Mutta kaupunkistrategia on aika kattava ja kattaa kaikki toimialueet http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/kaupunkistrategia20…
Liitteessä pitkälti ajantasainen, viimeisin Turun kaupunginkirjaston strategiaversio vuodelta 2013.
Tampereen kaupunginkirjaston strategiaa ei tällä hetkellä löydy verkosta. Muuta tietoa kirjaston toiminnasta löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/aukiolot-ja-yht….
You might try contacting the Maritime Museum of Finland. They have an archival collection that includes photos, and even if their collection does not include any pictures of ss Carolus, I am sure they will be able to help you further.
You may contact them at:
The Maritime Museum of Finland
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki, Finland
Tel. +358 9 4050 9051
Fax +358 9 4050 9060
e-mail:suomenmerimuseo@nba.fi
http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Merimeng.htm
Annettujen vihjeiden perusteella tulee mieleen Maria Gripen Varjo-sarja ja sen kolme ensimmäistä osaa, Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) ja Varjojen lapset (1988). Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, Varjojen kätkö (1990).
"Salaisuus varjossa on maailmankuulun nuortenkirjailijan kiehtova tarina kaiken ikäisille mystiikannälkäisille. Eletään vuosisadan alkua. 14-vuotiaan Bertan kotiin saapuu kuutamoisena syksy-yönä uusi palvelustyttö. Carolinissa on jotain vangitsevaa. Hetkessä hänellä on koko perhe otteessaan: hajamielinen tiedemiesisä, avuton äiti, pikku Nadja, naurettavan rakastunut nuori Roland. Berta itse janoaa kiihkeästi Carolinin ystävyyttä, mutta kerta kerran jälkeen saa havaita, että hänessä on jokin…
Siitä, että eri lähteet antavat erilaisia vastauksia, voi päätellä, ettei asiasta vallitse harrastajien keskenkään yksimielisyyttä. Tämä on varsin tavallista näissä genremäärittelyissä, koska niissä pelataan käsitteillä, joita kuka tahansa voi rakentaa ja määritellä. Ei myöskään ole olemassa mitään yksiselitteistä auktoriteettia, jolla olisi valta määrätä, että määritelmä X on pätevä ja määritelmä Y ei ole.
Suomenkielisen Wikipedian määritelmät (https://fi.wikipedia.org/wiki/Korkea_fantasia) kuulostavat ainakin omissa korvissani ns. järkeviltä, mutta muunkielisillä sivuilla tulee heti eroja. Englanninkielinen Wikipedian artikkeli rinnastaa korkean ja eeppisen fantasian ja mainitsee termin "high fantasy" olevan niinkin nuori kuin vuodelta…
Moksausta käsitellään esimerkiksi sellaisissa teoksissa kuin Katja Peiposen Elinvoimaa : vaihtoehtoisen lääketieteen terapioita, Marja Hiltusen Kiinalainen lääketiede : terveyttä ja tasapainoa, Stephen Gascoignen Kiinalainen tie terveyteen ja Suuri vaihtoehtoisten hoitojen kirja.
Moksibustio eli moksakäsittely on ikivanha kiinalainen hoitomuoto. Se on lämpöärsytysmenetelmä, jossa moksaa (kiinalaisen pujon kuivattuja lehtiä) poltetaan iholla, sen lähellä tai akupunktioneulojen päässä. Moksalla on lämmittäviä ja energisoivia ominaisuuksia ja sitä käytetään tietyissä pisteissä nostamaan energiaa ja lievittämään kipua. Moksakäsittelyn uskotaan stimuloivan tiettyjä elimistön toimintoja, mm. verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Se myös laajentaa…
Musiikintekijä-lehden numerossa 1/2006 ilmestyneessä Kari Kuuvan 60-vuotishaastattelussa on maininta Daa-Da Daa-Dan levytyksestä: "Sammy lauloi mielettömällä fiilingillä, ja mä karjuin kuorostemmat "everybody"-huutoineen."
Eli kyseessä on kappaleen säveltäjä Kari Kuuva.
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kari-kuuva-60-vuotta-elama-taynna-rokkia-ja-pelargoniaa/
Chrisse Johanssonin julkaistussa haastattelussa on myös kerrottu levytystilanteesta:
"Piti saada meteliä meidän biisiin ja kun studiossa ei enää äänittäjän, Sammyn ja mun lisäks ollut ketään saati sitten kuoroa, me haettiin Kari mukaan ja mekkala oli taattu. Kaikki se ylimääräinen kailotus siinä biisissä siirtyi levylle ja mulle tulee edelleen hyvä fiilis kun sitä…
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https…
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen kelpoisuudesta Suomessa saa tietoa Opetushallituksen sivulta Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa (http://www.oph.fi/page.asp?path=1;438;2280;14957;14945 ). Ulkomailla kouluttautunut tarvitsee yleensä päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta, jos hän haluaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään. Yksityisellä sektorilla päätöstä tutkinnon tunnustamisesta ei tavallisesti vaadita. Sivulla on linkit, joista voi ladata hakemuslomakkeen ja tarkemmat ohjeet tutkinnon tunnustamisesta.